- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
577-578

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Saksa

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

561

Saksa

578

lennätinhallintonsa. — Kauppalaivasto.
Menetettyään hansan aikuisen mahtavuutensa
viimeisetkin tähteet 30-vuotisen sodan kestäessä
S:n merikaupungit alkoivat elpyä vasta
1700-luvun lopulla, Yhdysvaltain muodostumisen
jälkeen. Seur. vuosis. keskivaiheilta alkaen kehitys
on ollut vallan loistava, niin että S. nyk.
merenkulkumaana on toisella sijalla Englannin
jälkeen. V. 1913 merialuksia oli 4,850 (kukin yli
17,65 rek.-ton. brutto) kpl., yhteensä 3,153,724
rek.-ton. netto (4,935.909 brutto), josta 2,420
purjealusta, 396.904 rek.-ton., 332 meriproomua,
101,324 rek.-ton., 2,098 höyryalusta, 2,655,496
rek.-ton. netto. V. 1871 purjealuksia oli 4,372,
900,361 rek.-ton., meriproomuja 33, 6,897 rek.-ton.,
höyryaluksia 147, 81,994 rek.-ton. netto.
Purje-laivaston suuri vähennys on kohdannut pieniä ja
keskikokoisia aluksia, jotavastoin suurien, usean
tuhannen tonnin vetoisten purjealusten
lukumäärä on tuntuvasti kasvanut. Kauppalaivaston
miehistöön kuului 77,746 miestä. Suurimmat
kauppalaivastot 1913 oli Hampurilla, 2,761,214
rek.-ton. brutto, Bremenillä, 1,353,867 rek.-ton.,
Stettinillä, 136,787 rek.-ton., Flensburgilla 114,359
rek.-ton., Lyypekillä 84,474 rek.-ton. Suurimmat
höyrylaivayhtiöt 1913: Hamburg-Amerika-Linie,
jolla maaliskuussa oli 431 alusta, joukossa
192 valtamerilaivaa, kaiken kaikkiaan 1,306,819
rek.-ton. brutto (lukuunotettuina myös kolme
maailman suurinta 50,000 rek.-tonnin
„Imperator"-luokan alusta, jotka eivät olleet aivan valmiit),
pääoma 1912 korotettu 150 milj. Saks. mk:aan,
Norddeutscher Lloyd (Bremenissä) omisti 889,183
rek.-ton. (Hampurin-Ameriikan-linjan jälkeen
maailman suurin höyrylaivayhtiö), „Hansa"
(Bremenissä) 419,258 rek.-ton.,
Hamburg-Südamerika-nische Dampscliiffahrts-Gesellschaft 352-111
rek.-ton., Deutsch-Australische
Dampscliiffs-Gesell-schaft (Hampurissa) 285,432 rek.-ton., „Kosmos"
(Hampurissa) 215,043 rek.-ton. sekä
Deutsch-Ostafrika-Linie (Hampurissa) 116,000 rek.-ton.
brutto. Purjelaivayhtiöistä suurimmat ovat
F. Laeisz ja Reederei-Aktien-Gesellsehaft von 1896
(molemmat Hampurissa), kumpaisellakin yli
40,000 rek.-ton. brutto. — Laivayhtiöt
ylläpitävät säännöllisiä kulkuvuoroja kaikilla maailman
merillä. — S:n satamissa selvitettiin 1912
ulkomaisessa liikenteessä 51 milj. rek.-ton. netto
(enemmän vain Englannin ja Yhdysvaltain
satamissa), josta 50.8% tuli S:n omien laivojen
osalle. Rannikkoliikenteessä selvitettiin 14,i milj.
rek.-ton. netto. Ulkomaisen laivaliikenteen
selvityksistä tuli Hampurin osalle 24,9 milj.,
Bremenin ja Bremerhavenin 6,7 milj. ja Stettinin
2,8 milj. rek.-ton. netto. —
Ulkomaankauppa. S:n tullipiiriin kuuluu myöskin
Luxemburgin suurherttuakunta sekä Jungholzin
ja Mittelbergin kunnat Itävallasta (edellinen
Kemptenistä etelään, jälkimäinen Vorarlbergissä),
kaikkiaan 2,592 km2, 247,864 as., jotavastoin
sen ulkopuolelle jäävät vapaasatama-alueet ja
-korttelit, Helgoland sekä osia Konstanzin ja
Waldshutin piireistä Badenissa, kaikkiaan 71 km2,
17,588 as. (1905). — Aikaisemman
vapaakauppa-kauden jälkeen siirryttiin 1879 takaisin
osittaiseen tullisuojelukseen, jota sittemmin on yhä
lisäilty. Melkein kaikkien Euroopan maiden
kanssa on yksityisiä kauppasopimuksia
tullihuo-jennuksineen. S:n kokonais-ulkomaankauppa oli
19. VIII. Painettu */« 16.

1912 arvoltaan 12.» % kaikkien maapallon
maiden ulkomaankaupasta (1904: 11,7 %); sen
voittaa enää vain Englannin ulkomaankauppa
(16,6%; 1904: 18 %). N. 70% S:n
ulkomaisesta tavaranvaihdosta käyttää meritietä. —
V. 1913 tuonti oli arvoltaan 13,247 milj., vienti
12,421 milj. mk. (erikoiskaupassa;
kokonaiskau-pan tuonti 14,315 milj., vienti 13,398 milj. mk.).
Kauppavaihdon passiivisuus peittyy runsaasti S :n
ulkomaille sijoittamien pääomien (jo 10 v. sitten
laskettiin niiden nousevan 37,000 milj. mk:aan)
koroilla (1,800 milj. mk.), laivojen rahtiansioilla
(11. 600 milj. mk. vuosittain) y. m. tuloilla
(11. 370 milj. mk.). V. 1913 olivat tärkeimmät

tuontitavarat
(milj. mk.)

vientitavarat
(milj. mk.)

rautatavarat .... 1,63R

kivihiili......889

koneet......8’3(i

kemialliset aineet ja

rohdokset . . . ’ . 809

puuvillatavarat, . . . 550

vilja.......519

värit........H 67

sähkütekn. valmisteet 356

villatavarat .... 333

sokeri.......328

paperi.......323

nahka.......299

vaskitavarat .... 296

silkkitavarat .... 270

turkistavarat .... 239

vilja...... 1,276
vuodat ja nahat. . . 828
puuvilla..... 817
villa....... 630
kemialliset aineet ja
rohdokset .... 519
vaski....... 427
401
teuraskarja .... 359

rautamalmi .... 279
palmunsiemen ja kopra 278
kahvi....... 271
silkki....... •J37

183

Kauppatuttavista tärkeimmät ja kauppavaihto
niiden kanssa (milj. mk.) :

tuontimaat

Yhdysvallat.....2,106

Venäjä......1,753

Englanti......1,077

Itävalta-Unkari . . . 1,017

Ranska......718

Englannin Intia . . . 667

Argentiina.....609

Belgia......42+

vientimaat

Englanti..... . . 1,769
Itävalta-Unkari . . . 1,361
Venäjä..... . . 1,082
. . 972
Yhdysvallat . . . . 877
Alankomaat . . . . 854
Belgia .... . . 678
Sveitsi .... . . 659

S:n ja Suomen väliset kauppasuhteet ovat
Suomen oloihin nähden erittäin vilkkaat. V. 1913
Suomen kauppavaihto S:n kanssa oli kaikkiaan
254,1 milj. mk., suurempi kuin minkään muun
maan kanssa. Suonien viennin S:aan, arvoltaan
51,6 milj. mk. (puutavaroita, voita, puuvanuketta
ja -pahvia, vuotia ja nahkoja, puolukoita y. 111.),
tosin voitti vienti Venäjälle ja Englantiin, mutta
tuonti, arvoltaan 202,5 milj. mk. (jauhoja ja viljaa,
kahvia, tupakkaa y. 111. siirtomaantavaroita,
vuotia, nahkoja ja nahkateoksia, puuvillaa, kankaita,
värejä y. m. kem. valmisteita, rauta- ja
metalli-tavaroita, koneita y. m. m.) oli paljoa suurempi
kuin mistään muusta maasta (S: n virallisen
tilaston mukaan oli S:n vienti Suomeen
arvoltaan 119,9 milj., tuonti Suomesta arvoltaan
55,6 milj. mk.). Tärkeimmät S:n suomenkauppaa
harjoittavat kaupungit ovat Hampuri, Lyypekki
ja Stettin. — Mitat ja painot metriset
v:sta 1872. Kansainvälisten nimitysten rinnalla
on käytännössä vanhoista saks. mitoista ja
painoista lainattuja: Kette (10 m), Stab (1 m),
Neuzoll (1 cm), Fass (1 hl), Scheffel (50 1),
Kanne (1 1). Sclioppen (V2 1), Zentner (50 kg),
Doppelzentner (100 kg), Pfund (4/a kg), Neulot
(10 g).

Raha, rahalaitokset. Nyk.
rahajärjestelmä otettiin käytäntöön 1873 (kultakanta
päätetty 1871), ja kaikki ennen käytännössä olleet

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0311.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free