- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
581-582

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Saksa

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

561

Saksa

581

on 11 (3 Berliinin Charlottenburgissa, lisäksi
Münchenissä, Würzburgissa, Dresdeuissä,
Leipzigissä, Stuttgartissa, Karlsruhessa, Weimarissa.
Sondershausenissa), niissä yhteensä 4.713
oppilasta. -— Tiedettä ja taidetta edistävät
monilukuiset seurat (Berliinin, Göttingenin, Münchenin
ja Leipzigin tiedeakatemiat), yhdistykset, museot,
kirjastot y. m. -— Sanomalehdistö ei ole aivan
yhtä vaikutusvaltainen kuin Englannissa;
tärkeimmät pääkaupungin lehdet ovat »Berliner
Tageblatt" (vapaamielinen, edustaa etenkin
juu-tal. rahamaailmaa), ,,Vossische Zeitung"
(vapaamielinen), „Täglicke Rundschau" (kansallisen
rajamaa-, laivasto- ja siirtomaapolitiikan
kannattaja), ,,Die Post" (vapaavanhoillinen), ,,Neue
Preussisclie (Kreuz) Zeitung" (evankelinen,
perin vanhoillinen), „Norddeutsche Allgemeine
Zeitung" (vanhoillinen, puolivirallinen), „Vorwärts"
(sosiaalidemokraattinen). Huomattavia
maaseutu-lehtiä: ,,Kölnische Zeitung"
(kansallisvapaamie-linen, suhteissa Berliinin keskusvirastoihin),
..Frankfurter Zeitung" (saks. kansanpuolueen ja
rahamaailman äänenkannattaja), »Hamburger
Korrespondent" (kansallinen), ..Hamburger
Nachrichten" (vapaamielinen, bismarckilainen). —
Kirkolliset olot ovat eri valtioissa
järjestetyt eri tavoilla mitä tulee evankeliseen
kirkkoon. Kaksi pääjärjestelmää on
kirkollishallin-nossa erotettavissa: presbyteriaalinen 1.
synodaa-linen (seurakunnissa on maallikkoedustajista
valitulla kirkkoneuvostolla kirkkoherran ohella
määräämisvalta ja ylempiä hallintotehtäviä
hoitavat piirikunta-, alue-, provinssi- ja maasynodit),
joka tavataan reformeerattujen keskuudessa,
Pfalzissa sekä alisen Reinin tienoilla, sekä
muualla käytännössä oleva episkopaalinen 1.
konsis-toriaalinen (jolloin ylin hallintovalta on maan
hallitsijan tai hänen asemestaan konsistorin
käsissä). — Roomal.-katolisten esimies on Rooman
paavi. Varsinaisilla katolisilla on 5
arkkihiippakuntaa ja 20 hiippakuntaa, vanhakatolisilla 1
hiippakunta.

Valtiomuoto, hallitus ja
oikeudenhoito. S:n valtakunta on S:n ruhtinasten ja
vapaiden kaupunkien 1871 tekemän sopimuksen
mukaan ikuinen liitto liittoalueen ja sillä
vallitsevan oikeuden turvaamiseksi ja S:n kansan
hyvinvoinnin edistämiseksi. Valtiomahti on
liittoutuneilla, joiden päämiehenä on Preussin kuningas,
ollen semmoisena saksalainen keisari.
Liittoutuneiden edustajana on liittoneuvosto
(Bun-desrat). Liittoneuvostossa 011 hallitsijoilla
kaikkiaan 61 valtuutettua (1. ääntä), joista Preussin
hallitsijalla 17, Baierin 6. Saksin 4,
Württember-gin 4, Badenin 4. Elsass-Lothringenin
hallituksella 3, Hessenin hallitsijalla 3,
Mecklenburg-Schwerinin 2, Braunschweigin 2, muilla kullakin
yksi. Liittoneuvoston puheenjohtajana on
keisarin nimittämä valtakunnankansleri
(Reichskanz-ler). Liittoneuvosto kokoontuu vuosittain
keisarin kutsusta; väliaikoinakin toimivat
pysyväiset. valiokunnat. Päätökset tehdään
yksinkertaisella ääntenenemmistöllä;
perustuslainmuutos-ehdotukset hylätään 14 äänen niitä vastustaessa.
Liittoneuvosto päättää valtakunnallisista laeista
S:n valtiopäivien kanssa, valtiopäiville
annettavista lakiehdotuksista, valtakunnallisten lakien
toimeenpanolle tarpeellisista hallintoasetuksista,
valtakunnallisten lakien toimeenpanossa esiinty-

vistä puutteellisuuksista, valtakunnan tulo- ja
menoarviosta yhdessä valtiopäivien kanssa,
samoin valtiolainoista; edelleen liittoneuvosto
keisarin suostumuksella voi päättää valtiopäivien
hajoittamisesta. Soda n julistukseen keisari
tarvitsee liittoneuvoston suostumuksen, ellei ole
kysymyksessä vihollisen hyökkäyksen torjuminen
S :n alueelta tai rannikolta. -— Keisarilla on
Preussin kuninkaana muutamissa asioissa
kielto-oikeus liittoneuvostossa. Keisarin käskystä
jätetään liittoutuneiden hallitusten nimissä
liittoneuvoston päättämät lakiehdotukset valtiopäiville.
Keisari on valtakunnan hallinnon ylin johtaja, hän
nimittää valtakunnan virkamiehet, m. m.
valtakunnankanslerin, joka myös on keisarin ja
valtakunnan ainoa vastuunalainen ministeri ja jonka
varmennuksen keisarin määräykset tarvitsevat
saavuttaakseen lainvoiman. Keisari edustaa
valtakuntaa ulospäin, päättää valtakunnan nimessä,
liittoneuvoston suostumuksella, sodasta ja
rauhasta, tekee sopimuksia vieraiden valtojen kanssa,
määrää lähettiläät, on valtakunnan armeian ja
laivaston ylin päällikkö (Baierin armeia on
kuitenkin rauhanaikana erillään liittoarmeiasta
Baierin kuninkaan komennon alaisena), valtiomahdin
harjoittaja Elsass-Lotliringenissa ja S:ii
siirtomaissa. — Valtakunnallisia lakeja (joiden
piiriin kuuluu passilaitos, elinkeino-, vakuutus-,
tulli- ja kauppalainsäädäntö, verot
valtakunnallisiin tarkoituksiin, mitta-, paino- ja
ralia-asetuk-set, pankkilaitos, konsulilaitos, rautatiet, paitsi
Baierin, posti ja sähkölennätin, paitsi Baierin
ja Württembergin. siviili- ja rikoslainsäädäntö,
sotilas- ja meriasiat, paino- ja ylidistysasetukset
ynnä muutamat muut asiat) säätävät
liittoneuvoston keralla valtiopäivät (Reichstag, oik.
valtakunnanpa! vät). Valtiopäivämiesvaalit ovat
yleiset, välittömät ja salaiset. Niihin ottavat osaa
kaikki 25 v. täyttäneet miespuoliset kansalaiset
(sama ikä tekee myös vaalikelpoiseksi), paitsi
sotilashenkilöt, holhouksen alaiset, vaivaisapua
nauttivat, vararikossa olevat ja
kansalaisluottamuksensa menettäneet. Preussista valitaan 236
edustajaa, Baierista 48, Saksista 23,
Württem-bergistä 17, Elsass-Lothringenista 15, Badenista
14, Hessenistä 9, Mecklenburg-Schwerinistä 6.
Saclisen-Weimarista 3, Oldenburgista 3.
Braun-schvveigistä 3, Hampurista 3,
Sachsen-Meininge-nistä 2, Sachsen-Coburg und Gothasta 2.
Anhaltista 2, kustakin muusta 1. kaikkiaan 397.
Vaali tapahtuu viideksi v:ksi erältään.
Valtiopäivät kokoontuvat valtakunnan pääkaupungissa
Berliinissä. — Valtakunnan hallinnollisten
keskusvirastojen esimiehenä on valtakunnan
kansleri. Keskusvirastot, joiden johdossa
enimmäkseen ovat valtiosihteerit (Staatssekretiir), ovat:
ulkoasiain virasto, sisäasian valtakunnanvirasto.
valtakunnan merivirasto. valtakunnan
oikeus-virasto, valtakunnan rahavirasto, S:n
valtakunnan tilintarkastusvirasto, valtakunnan
invalidi-rahaston hallinto, valtakunnan postivirasto.
Elsass-Lothringenin valtakunnanratojen
hallinnon valtakunnanvirasto, valtakunnan
rautatievirasto, valtakunnan pankin virastot,
valtakunnan valtiovelan toimikunta, valtakunnan
sotilas-oikeus. — Paikallishallinnosta ks. eri
valtioita. — Oikeudenhoito tehtiin 1877: ti
ja 1878:n vv:u laeilla yhtenäiseksi kautta koko
valtakunnan, yksityis- ja patrimoniaalituomio-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0313.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free