- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
583-584

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Saksa

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

561

Saksa

583

valta poistettiin kokonaan, hengellinen
tuomiovalta lakkautettiin maallikkoasioissa ja
hallinnosta erotettiin täydellisesti rikosoikeuden hoito.
Ylin tuomioistuin on kaikille valtioille
yhteinen Reichsgericlit Leipzigissä, joka valvoo
oikeuden yhtenäisyyden säilymistä ja valtakunnan
lakien selitysten yhdenmukaisuutta. Sen
ala-asteita ovat Oberlandesgericht, Landgericlit ja
Amtsgerieht nimiset tuomioistuimet. Preussilla
ja Baierilla 011 useampia Oberlandesgerichtejä,
muilla 011 kullakin yksi, paitsi
Mecklenburg-Schwerinillä ja Mecklenburg-Strelitzillä, joilla 011
yhteinen, samoinkuin Oldenburgilla ja
Schaum-burg-Lippellä, Thüringenin valloilla
(Sachsen-Weimar, Sachsen-Meiningen, Sachsen-Altenburg,
Sachsen-Coburg n. Götha. Reuss Alterer Linie,
Reuss Jüngerer Linie. Schwarzburg-Rudolstadt.
Schwarzburg-Sondershausen), sekä
vapaakaupungeilla; Anlialt kuuluu preussilaisen Naumburgin
Oberlandesgerichtin piiriin.

Valtakunnan r a h a-a siat. Tulo- ja
menoarvio tili-v:lie 1914-15 (1 p. huhtik.-3l p.
maalisk.) päättyi 10,821 milj. mk:aan
(edellisen rauhanvuoden tulo- ja menoarvio 4.545
milj. mk:aan; seuraavassa kuvastavat vain
..ylimääräiset" erät sodan vaikutusta).
Tärkeimmät tuloerät: tullit, verot (paloviinavero,
sokerivero, panimovero, suolavero. tupakkavero
y. in.) ja maksut 2,552 milj.,
matrikulaari-maksut G4 milj., posti ja sähkölennätin
1.084 milj., rautatiet 199 milj., ylimääräiset
tulot (sotalaina y. m.) 6,633 milj. mk. Tullien,
verojen ja maksujen kannon suorittavat
yksityiset liittovaltiot, jättäen nettotulon
valtakunnan rahastoon; Baieri, Baden, Württemberg ja
Elsass-Lothringen käyttävät panimoveron omiin
tarkoituksiinsa, jonka johdosta niiden
suorittamat matrikulaarimaksut ovat suhteellisesti
korkeammat. Matrikulaarimaksut ovat jokaisen
liittovaltion asukkaidensa pääluvun mukaan
suoritettavat, valtakunnan menojen vajauksen
peittämiseen tarvittavat maksut. Matrikulaarimaksuista
vähennetään valtioille takaisin siirretty osa
palo-viinaverosta (240 milj. mk.), joten valtakunnan
rahastoon suoritettava erä on verraten pieni.
Baierin ja Württembergin posti- ja
sähkölennätin-tulot jäävät niille itselleen, josta syystä ne
liioin eivät ota osaa valtakunnan postin ja
sähkölennätinlaitoksen menoihin. Menot ovat
jatkuvia (3,283 milj. mk.), kertakaikkisia
(906 milj. mk.) ja ylimääräisiä (6.633 milj. mk.).
Koska sivistysasiat, rautatiet v. 111. m. kuuluvat
liittovaltioiden yksityisasioihin, jäävät
valtakunnan tärkeimmiksi menoeriksi maanpuolustus,
posti ja sähkölennätin. valtiovelka sekä
yleishallinnolliset menot. Menoista vei armeia 1,364
milj., sotalaivasto 595 milj.. posti ja
sähkölennätin 1,007 milj., valtiovelka 314 milj.,
suur-valtainsota 6.519 milj. mk. Baierilla on oma
sotilasmenoeränsä. Valtakunnan valtiovelka oli
marrask. 1913 6,368 milj. mk. Valtakunnan
omaisuus käsittää 120 milj. Saksan markan
sota-aarteen (osa Ranskan suorittamasta
sotakorvauksesta), jota ennen säilytettiin Juliusturmissa
Spandaussa, nyt valtakunnan pankissa,
Elsass-Lotliringenin valtakunnanradat, valtakunnan
invalidirahaston, linnoitusrakennusrahaston,
kasarmeja, postirakennuksia y. m.

Sotalaitos perustuu yleiseen asevelvolli-

suuteen. Jokainen saksalainen on 20-39
ikävuo-tensa välillä asevelvollinen. Asevelvollisuusajasta
suoritetaan: li aktiivisessa palveluksessa (Akti
ver liicnst) 2 v. (ratsuväessä ja ratsastavassa
tykistössä 3 v.), 2) varaväessä (Reserve) 5
(tai 4) v., jolloin kahdesti 011 kokoonnuttava
korkeintaan S viikkoa kestäviin harjoituksiin.
3) maanpuolustusväen (Landwéhr) I kutsunnassa
(1 Anfgcbot) 5 v. (3 v. aktiivisessa palveluksessa
olleet vain 3 v.) ja II kutsunnassa (2 Anfgchot)
loput 7 (tai 9) v. Maanpuolustusväen I kutsunta
kokoontuu kahdesti 1-2 viikon harjoituksiin
(paitsi ratsuväkeä, joka ei maanpuolustusväkeen
kuuluessaan enää ollenkaan harjoittele). Liian
korkean arpanumeron saaneet tai ruumiillisesti
hiukan vialliset asevelvolliset eivät ota osaa
aktiiviseen palvelukseen, eivät liioin kuulu
vara-väkeen eivätkä maanpuolustusväen I
kutsuntaan, vaan muodostavat sensijaan täytevaraväen
(Ersatzrescrve), josta osa kutsutaan 4-10 viikon
harjoituksiin ja josta liikekannallepanon
sattuessa otetaan täyteväkeä armeiaan.
Täytevara-väkeen 12 v. kuuluttuaan asevelvollinen siirtyy
maanpuolustusväen II kutsuntaan. Paitsi
varsinaista asevelvollisuutta (Tleerpflirltl) 011 vielä
puolustusvelvollisuus (Wehrpfliclit). Puolustusvel
vollinen 011 17-45 ikävuotensa välillä jokainen
asekuntoinen, joka ei ole asevelvollinen, kuuluen
17-39 ikävuotensa välillä nostoväen (Lavdsturm)

I kutsuntaan, 39-45 ikävuotensa välillä sen II
kutsuntaan. — Määrätyn sivistystason saavuttaneet
voivat vuoden vapaaehtoisina omalla
kustannuksellaan palvellen suorittaa asevelvollisuutensa
(Einjährig-Freiwillig); heistä tav. otetaan
maanpuolustusväen ja varaväen upseerit. — Sotavoima
011 jaettu 25 armeiakuntaan, jotka rauhan aikana
ovat sijoitettuina valtakunnan eri osiin; keisarin
komennossa ovat: kaartinarmeiakunta Berlii
nissä, I armeiakunta Königsbergissä, II a.
Stet-tinissä, III a. Berliinissä, IV a. Magdeburgissa.
V a. Posenissa, VI a. Breslaussa, VII a. Mün
sterissä, VIII a. Koblenzissa, IX a. Altonassa.
X a. Hannoverissa, XI a. Kasselissa, XII (Isak
silainen) a. Dresdenissä, XIII
(württembergiläi-nen) a. Stuttgartissa, XIV a. Karlsruhessa.
XV a. Strassburgissa, XVI a. Metzissä, XVII a.
Danzigissa, XVIII a. Frankfurt a. M:ssa.
XIX (2 saksilainen) a. Leipzigissä, XX a. Allen
steinissä, XXI a. Saarbrückenissä; Baierin
kuninkaan komennossa: l baierilainen a. Miinchenissä.

II baieril. a. Würzburgissa, TII baieril. a.
Nürn-bergissä. Jokaiseen armeiakuntaan kuuluu 2 di vi
sioonaa, divisioonaan 2 prikaatia (6 divisioonaan
3 prikaatia, johon lukumäärään sodan aikana
kaikkien divisioonien prikaatiluku nostetaan),
prikaatiin 2 rykmenttiä, rykmenttiin 3
pataljoonaa, pataljoonaan rauhanaikana 570-640 miestä.
Jokaiseen jalkaväkidivisioonaan kuuluu vielä
lisäksi tykistöprikaati (12 patteria) ja
ratsuväkiprikaati, ja jokaiseen armeiakuntaan 4 hau
pitsipatteria, jääkäripataljoona (610-640 miestäi
ja pionieeripataljoona (611 miestä). Kenttäpatte
reissä on 6, hevospattereissa 4 tykkiä. Armeia
-kunnan koko miesluku on n. 30,000
(6-prikaatis-ten 43,000). Rauhanaikana on vain yksi
ratsuväkidivisioona, nim. kaartin, sodanaikaua
muodostetaan lisää. Ratsuväkidivisioonaan kuuluu
3 prikaatia (prikaatiin 2 rykmenttiä,
rykmenttiin 4 eskadroonaa, eskadroonaan 135-139 miestä)

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0314.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free