- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
595-596

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Saksa

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

609

Saksalais-sosiaalinen puolue—Saksan Itä-Afrikka

596

kunnollisten puolueiden kesken. Mutta H
u-d o 1 f II :n (1576-1612) hallitessa alkoi katolisen
reaktsionin vaikutus voimakkaasti tuntua
S:ssa-kin. Katoliset alkoivat jyrkästi toteuttaa
protestanttien Augsburgin uskonrauhassa
hylkäämää »hengellistä ehtoa", jonka mukaan katolinen
kirkkoruhtinas protestanttisuuteen kääntyessään
oli velvollinen luopumaan alueistansa, ryhtyen
paikoittain väkivaltaisuuksiinkin. Katolisten
toimiessa yksimielisesti heikonsi protestantteja
luterilaisten ja reformeerattujen keskinäinen
vihamielisyys. V. 1608 yhtyivät kuitenkin useimmat
protestanttiset säädyt Pfalzin johdolla
keskinäiseksi puolustukseksi evankeliseen unioniin,
jonka vastapainoksi seur. v. syntyi Baierin
johdolla katolinen liiga. V. 1610 Jtilich-Kleven
perimysriidan johdosta svttymäisillään olevan
sodan ehkäisi protestanttien puolelle asettuneen
Hanskan kuninkaan Henrik IV :n kuolema (ks.
Juhana Sigismund). V. 1618 Böömin
protestantit, jotka valittivat että keisari M
a-thias (1612-19) loukkasi Rudolf II :n heille
myöntämää uskonvapautta, nousivat kapinaan
häntä vastaan, ja näin alkoi k o 1 m i k y m m e
n-v uotinen sota (ks. t.). Mathiaksen
seuraajan Ferdinand II :n (1619-37) hallitessa se levisi
pitkin S:aa, ja siihen sekaantui myöskin moni
ulkovalta, Espanja, Tanska, Ruotsi, Ranska
y. m. Kolmikymmenvuotinen sota ei ollut
ainoastaan katolisuuden ja protestanttisuuden
keskinäistä kamppailua, vaan myöskin
ruhtinasval-lan taistelua keisarivallan
laajentamispyrkimyk-siä vastaan, samalla kuin ulkovallat, varsinkin
Ranska, pyrkivät siinä masentamaan habsburgien
valtaa ja hankkimaan itselleen alueita S :ssa.
Se päättyi Ferdinand III:n (1637-57)
aikana Westfalenin rauhaan 1648. Siinä Ranska
sai Itävallan osan Elsassia, Ruotsi laajoja aloja
Pommerissa, Bremenin ja Verdenin
hiippakunnat v. m. Saksalaisista valtioista sai
laajimman aluelisäyksen Brandenburg (Taka-Pommerin.
Magdeburgin, Halberstadtin y. m.). Uskon
asioissa pysytettiin pääasiallisesti voimassa
Augsburgin rauhan määräykset, jotka ulotettiin
myöskin reformeerattuihin. Sodan tärkein
tulos oli, että protestanttisuuden asema nyt oli
turvattu sekä S:ssa että koko Euroopassa. Mutta
muuten olivat kolmikymmenvuotisen sodan
seuraukset S:aan nähden sekä henkisessä että
aineellisessa ja valtiollisessa suhteessa mitä
turmiollisimmat. S:n maata oli hirveästi
hävitetty, väkiluku oli vähentynyt ehkä
enemmällä kuin puolella, elinkeinot olivat lamassa,
samaten henkinen viljelys. S:n valtakunta
hajosi lopullisesti melkein itsenäisiin
valtioihin. Keisarius oli tuskin muuta kuin tyhjä
arvonimi, sillä keisari oli kaikissa tärkeissä
asioissa sidottu valtiopäiväin myötävaikutukseen.
Mutta valtiopäivät toimivat hitaasti eivätkä
koskaan ajoissa saaneet toimeen päätöksiä. Vanha
S:n valtakunta vaipui voimattomuuden tilaan,
josta se ei milloinkaan toipunut, ja S:n
kansasta hävisi pitkiksi ajoiksi yhteinen
kansallistunto. Valtiollinen elämä keskittyi kokonaan
yksityisvaltioihin.

Westfalenin rauhasta Saksan
liiton perustamiseen saakka 164
8-18 15. Kolmikymmenvuotisen sodan jälkeisenä
aikana ulkovallat käyttivät valtakunnan heik-

koutta hyväkseen sekaantuen S :n asioihin ja
riistäen siitä alueita. Ludvik XIV anasti osia
Elsassista, m. m. Strassburgin. Regensburgin
aselevossa (1684) nämä n. s. reunionit
luovutettiin hänelle 20 vuodeksi ja Rijsvijkin rauhassa
(1697) hän sai pitää useimmat niistä
pysyväi-sesti. S:n valtakunta ja yksityisvaltiot olivat
mukana Ludvik XIV:tä vastaan käydyissä
sodissa, jotka osittain riehuivat S:n alueella.
Myöskin suuri pohjoismainen sota kosketti
jossakin määrin S:aa. Sen johdosta Ruotsi menetti
suurimman osan saks. alueitansa osittain
Hannoverille, osittain Preussille. S:n silloiset keisaril
Leopold I (1657-1705), J o o s e p p i 1 (1705-11)
ja Kaarle VI (1711-40) ajoivat puhtaasti itäv.
politiikkaa ja käyttivät valtakuntaa vain
välikappaleena sukupolitiikkansa tarkoitusten
saavuttamiseksi. Kaarle VI :n aikana riistettiin
valtakunnasta Puolan perimyssodan johdosta
Lothringen, joka Wienin rauhassa 1738 annettiin
Stanislaus Leszczynskille ja tämän kuoleman
jälkeen 1766 joutui Ranskalle. — Niistä lukuisista
sodista huolimatta, joita S:ssa käytiin näinä
aikoina, alkoi taloudellinen elämä vähitellen
elpyä, ja yksityisvaltioissa, ensin Preussissa,
pääsi alulle uudenaikaisesti järjestetty
hallintolaitos. Supistaen säätykokousten oikeuksia ruhti
naat kohottivat valtansa miltei rajattomaksi, ja
koettivat, pienimmätkin, jäljitellä Ludvik XIV:n
itsevaltiutta ja loisteliasta hovielämää.

Kun Preussi 18:nnen vuosis. keskipalkoilla
Fredrik Suuren johdolla kohosi suurvallaksi, alkoi
Itävallan ja Preussin välinen pitkällinen kilpailu,
joka vuosisadan ajan vaikutti mitä
kohtalok-kaimmin S:n kansan vaiheisiin. Kaarle VI :n
tyttären Maria Teresian tultua Itävallan
hallitsijaksi ja Fredrik II :n sara. v. (1740) noustua
Preussin valtaistuimelle iskivät nämä vallat
yhteen Itävallan perimyssodassa, johon useat
muutkin Euroopan vallat sekaantuivat ja jossa
Preussi valloitti Sleesian. Tämän sodan aikana
valittiin keisariksi ensin Maria Teresian vihol
linen Baierin vaaliruhtinas Kaarle V T 1
(1742-45) ja hänen kuoltuansa Maria
Teresian puoliso Frans I (1745-65), josta
Habs-burg-Lothringenin suku polveutuu. Pian
tapahtui Itävallan ja Preussin välillä uusi
yhteentörmäys seitsenvuotisessa sodassa (1756-63).
jossa S:n valtakunnan armeia taisteli Preussia
vastaan. Tästä huolimatta S:n kansan
enemmistön, varsinkin protestanttisen väestön,
myötätunto oli Preussin puolella ja Fredrik II :n ja
preussilaisten loistavat voitot vaikuttivat
kohottavasti saksalaisten lamassa olleeseen
kansallistuntoon. Frans I:n seuraajan Jooseppi II :n
(1765-90) yrityksen liittää Baierin Itävaltaan ja
vahvistaa keisarin valtaa sai Fredrik II
estetyksi Baierin perimyssodalla (1778-79) ja 1785
muodostamallaan ruhtinasliitolla. S:n neljän
arkkipiispan yritys n. s. Emsin punktatsioneilla
(1786) vapauttaa Saksan kirkko paavin
liiallisesta holhousvallasta ja siten laskea perustus
saks. kansalliskirkolle raukesi tosin tyhjiin,
mutta on tavallaan osoituksena kansallisen
itsetunnon heräämisestä. Samaan aikaan. 18:nnen
vuosis. lopulla, tapahtui S:n runoudessa
voimakas nousu ja sen yhteydessä vapautuminen
ranskalaisuuden kahleista (Lessing, Herder,
Klop-stock. Goethe. Schiller).

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0320.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free