- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
599-600

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Saksa

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

609

Saksalais-sosiaalinen puolue—Saksan Itä-Afrikka

599

kelmikuunvallankumouksesta 1S48. Liikkeen
päämääränä oli valtiollinen vapaus ja kansalli
nen yhteys. V. 1848 yksityisvaltioissa
hallitukset taipuivat joukkojen uhkaavista
vaatimuksista lupaamaan uudet valtiosäännöt, yleisen
äänioikeuden, painovapauden y. m.; paikoittain,
esim. Berliinissä, sattui kuitenkin ensin verisiä
yhteentörmäyksiä. Vaikeammaksi osoittautui
val-tiollis-kansallisen yhteyden ja yhteisen
keskushallituksen aikaansaaminen. Maalisk. 31 p. 1848
kokoontui Frankfurtissa omin päin yksityisten
henkilöiden muodostama n. s. esiparlamentti, ja
sen tekemän päätöksen mukaisesti 18 p. toukok.
samassa paikassa yleisen äänioikeuden pohjalla
valittu kansalliskokous. Tämä asetti kesäk.
keskushallituksen ja valtionhoitajan, joksi valittiin
itävaltalainen arkkiherttua Juhana, minkä
jälkeen liittokokous hajosi. Kansalliskokouksessa
oli kyllä koolla suuri joukko S:n etevimpiä
miehiä, mutta useimmat sen jäsenistä olivat
mielipiteiltään kovin doktrinaarisia ja ottivat liian
vähän huomioon tosiolojen vaatimuksia. Kallista
aikaa kulutettiin loppumattomiin teoreettisiin
keskusteluihin ,,perusoikeuksista". Suurta
erimielisyyttä synnytti varsinkin kysymys uuden
S:n valtakunnan laajuudesta. Suursaksalainen
puolue vaati että Itävaltakin oli otettava
mukaan, mutta piensaksalainen puolue tahtoi sul
kea sen pois ja antaa johdon Preussille.
Maalisk. 1849 valmistui vihdoin uusi valtakunnan
perustuslaki, jonka mukaan S:sta oli tuleva
perinnöllinen keisarikunta. Mutta Preussin
kuningas, jolle keisarinarvo tarjottiin, ilmoitti, että
hän ei voinut ottaa sitä vastaan ilman Saksan
hallitusten suostumusta. Kun suurempain saks.
valtioiden hallitukset eivät tahtoneet hyväksyä
uutta valtakunnan perustuslakia, syntyi monin
paikoin kansanliikkeitä, jotka varsinkin
Pfal-zissa ja Badenissa saivat ilmeisesti
kumouksellisen ja tasavaltaisen luonteen. Maltilliset
ainekset poistuivat nyt kansalliskokouksesta
ja jäljelle jääneet jäsenet siirsivät
kesäkuussa 1849 sen istunnot Stuttgartiin, jossa
Württembergin hallitus jo saman kuun 18
p. väkivaltaisesti sen hajoitti. Preussi, joka sillä
välin oli kukistanut Badenin ja Pfalzin kapinat,
koetti nyt saada Frankfurtin kansalliskokouksen
laatiman perustuslain pohjalla aikaan S:n
.,unionia", johonka Itävalta olisi yhdistettynä
vain erityisellä liitolla. Mutta Baieri ja
Wurtemberg eivät suostuneet Preussin ehdotukseen,
ja Itävalta, joka ei tahtonut suoda Preussille
johtavaa asemaa S:ssa, vaati 1815 perustetun S:n
liiton ja liittokokouksen uudistamista. Preussin
ja Itävallan välisen sodan uhka poistui, kun
Preussi Olmützin sopimuksessa marrask. 1850
antoi riitakysymyksissä myöten ja luopui
unioni-hankkeistaan. Seur. v. S:n liitto oli jälleen
voimassa ja liittokokouksessa istuivat kaikkien
hallitusten edustajat. Kysymys S:n valtakunnan
uudistamisesta oli tällä kertaa rauennut.
Osittain liittokokouksen myötävaikutuksella
peruutettiin useissa yksityisvaltioissa suurin osa
vallankumousvuosina toimeenpannuista
uudistuksista. Paino- ja kokoontumisvapautta
supistettiin, ja ankara taantumus vallitsi 1850-luvulla
melkein koko S:ssa. — Kansallisen liikkeen
alkaessa 1848 olivat Slesvigin ja Holsteinin
saksalaiset nousseet kapinaan Tanskaa vastaan.

mutta tämä yritys, jota Preussi aluksi kannatti
ei sekään vienyt tarkoitettuun tulokseen.

Kansallinen liike pääsi jälleen vauhtiin 1850
luvun loppupuolella. Suursaksalainen puolue
perusti reforiniyhdistyksen. piensaksalainen puo
lue saksalaisen kansallisyhdistyksen lujemman
valtiollisen yhteyden ajamista varten. Samalla
virisi uudelleen eloon Itävallan ja Preussin vanha
kilpailu ylivallasta S :ssa. Kun Preussi ja
Itävalta olivat yhteisesti asevoimin riistäneet
Tan.-kaita Slesvigin ja Holsteinin, joutuivat ne
riitaan näiden maakuntain aseman järjestämisestä,
ja v. 1866 puhkesi niiden välillä ilmi sota. Sen
ratkaisi Preussin eduksi Königgrätzin taistelu.
Praagin rauhassa (23 p. elok. 1866) Itävalta
suostui siihen että Preussi sai tuntuvasti laajentaa
aluettansa Pohjois-S :ssa, että S:n liitto hajoitet
tiin ja että Mainin pohjoispuolella olevista vai
tioista muodostettiin Preussin johdon alainen
Poh jois-S :n liitto (ks. P r e u s s i n-I t ä v a 1 1 a n
sota). Helmik. 12 p. 1867 kokoontuivat
Pohjois-S :n liiton perustuslakia säätävät
valtiopäivät Berliinissä ja huhtik. hyväksyttiin liiton
perustuslaki. Etelä-S:n valtiot, jotka olivat tehneet
Preussin kanssa hyökkäys- ja puolustusliiton,
yhtyivät sam. v. Pohjois-S :n tulliliittoon ja
suostuivat lähettämään edustajia yhteiseen tulliliitto
neuvostoon ja tulli parlamenttiin. Näin oli S:n
yhteys saatu hyvälle alulle. S:n-Ranskan sota.
jossa ei ainoastaan Pohjois-S :n liitto, vaan
myöskin Etelä-S:n vallat liittyivät Preussiin, jou
dutti, heikontamalla etelä-saksalaista partikula
.rismia, Saksan lopullista yhdistymistä. Jo svk
syliä 1870 Etelä-S :n vallat yhtyivät Pohjois-S :n
liittoon, ja 18 p. tammik. 1871 Preussin
kuningas V i 1 li e 1 m I huudettiin VersaillesMssa S:n
keisariksi. Nykyinen S:n valtakunta oli
perutettu. V. 1866 alulle pantu Saksan valtioiden
liiton muuttaminen Saksan liittovaltioksi oli loj>
puun suoritettu. Maalisk. 26 p:nä 1871
kokoontuivat S:n ensimäiset valtiopäivät Berliiniin, joka
tuli valtakunnan pääkaupungiksi. Huhtik. 16 p :nä
astui voimaan uusi valtakunnan valtiomuoto,
joka on pääasiassa Pohjois-S :n liiton
valtiomuodon mukainen. Toukok. 10 p. tehtiin Ranskan
kanssa lopullinen rauha, jossa S. sai Elsassin ja
osan Lothringenia sekä 5 miljaardia frangia
sotakorvausta.

Uusi Saksan valtakunta. 1870-luvun
alkupuolella pantiin valtakunnassa toimeen
tärkeitä uudistuksia: kultakanta saatettiin voimaan
1873, uusi tuomioistuinorganisatsioni ynnä si
viili- ja rikosprosessijärjestys 1879. Johtavana
valtiomiehenä oli valtakunnankansleriksi nimi
tetty Bismarck, jolla oli suurimmat ansiot
valtakunnallisen yhteyden aikaansaamisessa. Ilän
aloitti katolista kirkkoa vastaan sekä Preussissa
että valtakunnassa n. s. kulttuuritaistelun (ks. t.
ja Preussi, historia), jossa hallitus kuitenkin
1880-luvulla taipui myönnytyksiin. Tämä
hallituksen kannan muutos johtui siitä että halli
tuksen suhde valtiopäivillä esiintyviin
puolueisiin oli muuttunut. Bismarck nojautui ensin
1870-luvun keskipaikoille asti silloiseen
suurimpaan puolueeseen, kansallisvapaamielisiin. Mutta
kun tämä puolue ei hyväksynyt hänen välillisiä
veroja suosivaa veroreformiansa, vapaakaupasta
vieraantuvaa talouspolitiikkaansa ja
sosiaalidemokraattista puoluetta vastaan hankkimaansa

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0322.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free