Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Saksa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Saksa
602
poikkeuslakia, erosi Bismarck siitä ja lähestyi
katolista keskipuoluetta saamatta kuitenkaan
■enää luotettavaa enemmistöä valtiopäivillä.
Keisaria vastaan tehtyjen murhayritysten jälkeen
Bismarck 1878 sai hyväksytyksi ankaran
sosia-listilakiusa, joka oli voimassa v:een 1890 ja
jonka avulla hän aikoi kuristaa sosialistisen
liikkeen: siitä huolimatta tämä liike pian alkoi
jälleen voimistua. V. 1879 siirryttiin
vapaakaupasta tullisuojeluksen kannalle. Taittaaksensa
sosialistiselta kiihotukselta kärjen Bismarck
so-sialistilain ohessa 1880-luvun alkupuolilta
lähtien ryhtyi panemaan toimeen suurenmoista
työväen vakuutuslainsäädäntöä. V. 1883
hyväksyttiin sairausvakuutuslaki, 1884
tapaturmavakuutuslaki, 1889 työkyvyttömyys- ja
vanhuuden-vakuutuslaki, joita sittemmin on edelleen
kehitelty ja täydennelty.
Ulkopolitiikan alalla Bismarck sai 1872 aikaan
n. s. kolmen keisarin liiton S:n, Itävallan ja
Venäjän kesken. Mutta kun S:n ja Venäjän
välit Berliinin kongressin päätösten johdosta
1878 kylmenivät, solmi Bismarck 1879 Itävallan
kanssa läheisen liiton, johon 1883 myöskin
Italia yhtyi. Näin syntyi n. s. k o 1 m i 1 i i 11 o,
joka sittemmin uudistettiin useampaan kertaan.
V:sta 1884 lähtien S. ryhtyi hankkimaan
itselleen siirtomaita Afrikassa ja Austraaliassa.
Vilhelm I:n kuoltua 1888 tuli keisariksi Fredrik
III, joka kuoli sam. v. ja jonka seuraaja oli V i
1-helm II. Tämä syrjäytti hänen ja Bismarckin
kesken varsinkin sosiaalipoliittisista
kysymyksistä syntyneen erimielisyyden johdosta
viimemainitun asiain johdosta 1890. Bismarck
tahtoi edelleen ylläpitää jyrkkää sosialistilakiansa,
jonka uudistamisen valtiopäivät olivat tammik.
1890 hylänneet, mutta keisari harrasti
yhteiskunnallisen rauhan aikaansaamista
tehokkaammalla työväensuojeluksella, johon kaikki
Keski-Euroopan teollisuusvaltiot oli saatava yhtymään.
Bismarckin jälkeen tuli valtakunnankansleriksi
C a p r i v i. Maalisk. 1890 kokoontui
Berliinissä ,,kansainvälinen
työväensuojeluskonfe-renssi", jonka päätökset pantiin toimeen vain
S :ssa, ja sielläkin ainoastaan osittain v:n 1891
työväensuojeluslailla. Ileinäk. 1890 S. sai
Englannilta Helgolannin luovuttaen Englannille
Afrikasta Sansibarin, Ugandan ja Witun. Vv.
1891-94 tehtiin ulkovaltani kanssa joukko
kauppasopimuksia, joissa viljatulleja alennettiin
paremman menekin hankkimiseksi S:n yhä
voimistuvalle teollisuudelle ja jotka sen vuoksi
herättivät suurta tyytymättömyyttä Itä-S:n
agraareissa. Caprivi’n luovuttua 1894 tuli
valtakunnankansleriksi ruhtinas H o h e n 1 o li e. V. 189G
valmistui uusi yleinen lakikirja, joka astui
voimaan 1900. Uusia siirtomaita hankittiin, esim.
Kiautschou, joka 1897 joutui S:lle, Samoa 1898,
Karoliinit, Palau-saaret ja Mariaanit, jotka 1899
ostettiin Espanjalta. Vv. 1900-01 S. otti osaa
boksari-kapinan kukistamiseen Kiinassa. V. 1899
sai saks. yhtiö oikeuden rakentaa rautatien
Vähästä-Aasiasta Bagdadin kautta Persian-lahteen,
joten Turkki joutui S:n valtiollisen ja
taloudellisen vaikutuksen alaiseksi. V. 1900 tuli
valtakunnankansleriksi B ii 1 o \v. Ennen uusien
kauppasopimusten solmiamista 1904-05 onnistui
agraarien saada hyväksytyksi uusi, maataloudelle
edullisempi tullitariffi. Vv. 1903-07 riehui S:n
afr. siirtomaissa, etupäässä Lounais-Afrikassa
vaarallinen kapina. Kun keskipuolue yhdessä
sosiaalidemokraattien kanssa v. 1906 vähensi
tuntuvasti tämän kapinan kukistamiseksi
vaadittuja varoja, liajoitettiin valtiopäivät jouluk.
1906. Tammik. seur. v. toimeenpannuissa
vaaleissa vapaamielisten ja vanhoillisten onnistui
yhteisillä ponnistuksilla saada
sosiaalidemokraattisten edustajain lukumäärä tuntuvasti
vähenemään (79:stä 45:een), mutta keskipuolue pysyi
yhtä lukuisana kuin ennen. Vapaamielisten ja
vanhoillisten muodostama ,,blokki" (liitto) oli
nyt enemmistönä valtiopäivillä ja
molemminpuolisilla myönnytyksillä saatiin hyväksytyksi m. m.
entistä vapaamielisempi yhdistyslaki. Mutta
blokki hajosi jo 1908-09 valtakunnan
finanssi-reformista neuvoteltaessa. Hallitus oli valmis
tyydyttämään vasemmistopuolueitten
vaatimuksen että välittömiä veroja lisättäisiin, mutta
keskipuolue, vanhoilliset, ja puolalaiset yhtyneinä
hylkäsivät ehdotetun perintöveron ja ajoivat
perille joukon lisättyjä välillisiä ja liikkuvaa
pääomaa rasittavia veroja. Tämän johdosta
Billow luopui kesällä 1909; hänen sijaansa tuli
B e t h m a n n-H o 11 w e g. Hallitus nojautui
jälleen niinkuin aikaisemminkin keskipuolueeseen ja
konservatiiveihin, ja näin on ollut laita v:nl912
vaalienkin jälkeen, joissa konservatiivit menet
tivät melkoisen määrän sijoja, niin että keski
puolueen ja konservatiivien blokilla ei enää ole
enemmistöä; suurin valtiopäivien puolueista on
tätä nykyä (1916) sosiaalidemokraattinen
puolue (110 jäsentä). Toukok. 1911 sai
Elsass-Lothringen uuden valtiosäännön, joka laajensi sen
autonomiaa ja korotti sen eräillä rajoituksilla
liittovaltioiden joukkoon.
Ulkopolitiikan alalla S :11a on ollut paljon
vastoinkäymisiä v:sta 1905 lähtien. Sinä vuonna
oli S. joutumaisillaan sotaan Banskan kanssa
Marokon kysymyksen johdosta. Asia järjestyi
toistaiseksi 1906, jolloin syntyi S :lle
epäedullinen Algecirasin sopimus. Sama kysymys
aiheutti uusia selkkauksia 1908 ja 1911;
viimemainittuna v. saatiin aikaan sopimus, jossa S.
tunnusti Ranskan suojeluslierruuden Marokossa
ja sai siitä korvaukseksi osan Ranskan Kongoa.
V. 1909 S. pontevasti kannattamalla
Itävalta-Unkaria sai muut suurvallat hyväksymään
Itävalta-Unkarin ja Turkin välisen sopimuksen
Bosnian ja Herzegovinan yhdistämisestä
Itävalta-Unkariin. S :n vaarallisimmaksi viholliseksi on tällä
vuosisadalla osoittautunut Englanti. S:n ja
Englannin välit alkoivat huonontua jo 1890-luvun
keskipaikoilla varsinkin senjälkeen kuin keisari
Vilhelm tammik. 1896 oli lähettänyt Transvaalin
presidentille Ivrügerille onnittelusähkösanoman
Jamesonin epäonnistuneen hyökkäyksen johdosta.
Suureksi teollisuusmaaksi kehittyneen S:n
vaarallinen kilpailu maailmanmarkkinoilla, S:u
nousu mahtavaksi merivallaksi (sen sotalaivasto
on Englannin jälkeen suurin), S:n (jo sen
väestön voimakkaasta lisääntymisestä selityksensä
saava) pyrkimys laajentaa valtapiiriänsä
varsinkin Keski-Afrikassa ja Länsi-Aasiassa sai
Englannin lähestymään Ranskaa ja Venäjää. S:n
ja sen vihollisten välinen jännitys puhkesi
vihdoin 1914 suureksi sodaksi. Sittenkuin
Itävalta-Unkari oli aloittanut sodan Serbiaa vastaan,
julisti S. sodan Venäjää ja Ranskaa vastaan.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
