- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
605-606

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Saksalainen rakennustaide - Saksalainen ritarikunta

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

»305

Saksalainen ritarikunta

606

nissa pikkuvaltioissa ja vaihtelevissa oloissa
renesanssi 1500-1650 saa varsin
monipuolisen luonteen aina sen mukaan, mistä
vaikutukset kulloinkin tulivat tai miten ne risteilivät.
Etelä-Saksan ruhtinaallisissa linnoissa ja
palatseissa it. korkearenesanssin, pohjoisen ja luoteen
kaupunkien „porvarillisessa" rakennustaiteessa
hollantilainen vaikutus pääsee määrääväksi.
Omintakeisia saks. piirteitäkään ei kumminkaan puutu;
näitä ovat: korkeat keskiaikaiset
porraspää-d y t ja jyrkät katot lukuisine kattoikkunoineen.
muotoilun jonkinverran pikkumainen
maalaukselliseen, dekoratiiviseen taipuva leima ja
koristelussa etenkin huonekalujen metallisilauksia muis
tuttava helaornamentiikka. Johtoasema
on nyttemmin maallikkorakenteilla.
Ruhtinaalliset linnat (Heidelberg y. m.) aluksi vielä
rakennetaan pienten pihamaiden ympäri
epäsäännöllisesti, myöhemmin väljempi ja säännöllisempi it.
renesanssin tapainen sommitus voittaa jalansijaa.
Kaupunkien merkitystä kuvastavat etenkin
raatihuoneet ja patriisien talot. Länsi-Saksan
maaseutujen ja kaupunkien rakennustaiteeseen
keskiaikainen ristikkorakenne vieläkin painaa
luontehikkaan leimansa. Omintakeiseksi
barokki-tyyliksi myöhempi saks. renesanssi ei vielä
ennättänyt kehittyä, ennenkuin 30-vuotinen sota
sen lopetti; vasta tämän päätyttyä (1648),
katolisen reaktsionin vallitessa rakennustoiminta sekä
kirkollisella että maallikkoalalla elpyy
harvinaisen vilkkaaksi. Tulvimalla siirtyi, usein
kutsuttuina, Saksaan it. ja ransk. arkkitehteja
mukanaan tuoden loistavan rehevän barokin, josta
täten tulee koko Euroopan muotityyli ja joka
myöhemmin enemmän tahi vähemmän rokokon ja
Ludvik XVT:n (Louis Seize) tyylin värittämänä
kesti melkein koko 1700-luvun halki. Etelä-Saksa,
Itävalta ja Böömi ovat taaskin it. vaikutteille
taipuvaisempia kuin muu Saksa. Lukuisia
luostareita ja kirkkoja pystytetään Rooman
del-Gesün malliin tai entisiä korjataan
barokki-makuun. Ruhtinaat rakentavat loisteliaita
linnoja, joissa Ranskan barokin avoin etupiha
(cour d’honneur) yleensä omaksutaan, koristavat
hallituskaupunkejaan palatseilla, teattereilla y. m.
ioistorakennuksilla; sisädekoratsionin loistavan
luonteen määräävät stukki, maalaus ja kultaus.
Dresdenissä August Väkevä suunnittelee
kaupungistaan Euroopan loistavimpien kilpailijaa.
Sikäläinen, G. Bährin rakentama Frauenkirche
(1726-45) sentraalirakenteisena ensikerran
toteuttaa suuremman protestanttisen saarnakirkon
aatteen. Wienissäkin, jossa arkkitehdit Fischer
von Erlach, isä ja poika, Hildebrand ja Prandauer
vaikuttivat, keisarien Leopold I:n, Kaarle VI: n
ja Eugène Savoijilaisen tukemana versoaa rikas
taide-elämä; Berliinissä Nering ja A.
Schlii-ter (k. 1714) luovat sarjan loistavia
monumentaalirakennuksia, Knobelsdorff (k. 1753)
rakentaa Fredrik Suurelle Charlottenburgin ja
Sans-souci’n linnat rokoko-sisustuksineen. — Ranskassa
aina v:n 1755 vaiheille kukoistava r ok ok o
siirtyi sieltä muidenkin maiden hovitaiteeseen,
mutta levisi kumminkin yleisemmin Saksaan,
suorastaan ransk. taiteilijain mukana ja saavutti
siellä vieläpä jonkinlaisen kansallisenkin
kehityksen. N. v:een 1770 saakka nimityskin on
vain ransk. siirtolaisten käyttämä
pilkkanimi muualla paitsi siellä jo käytännöstä si-

vuutetulle maulle. Etelässä rokoko lähenee
maltillista barokkia. Sen johtavia mestareita on
Francois Cuvillès vanh. (1698-1768), Münchenin
hienon Amalienburgin arkkitehti; Würtzburgin
ruhtinaspiispallisen linnan ja Schönbornin
perheen arkkitehtina Balthasar Neumann (k. 1753)
saavutti kuuluisuutta ja on erittäinkin
kehittänyt naturalistista rocaille- (simpukankuori-)
ornamentiikkaa. — Ranskan vallankumous, joka
toi mukanaan rajattoman antiikin ihailun, teki
Saksassa lopun rokokosta ja peruukkityylistä
(näin nimitettiin rokokon vastustajaa, Saksassa
kehittynyttä kuivan kankeata, Ludvik XVI: n
tyylin tapaista rakennus- ja koristetyyliä) ja
antiikkia alettiin siellä käsitellä vieläkin
tieteellisemmin ja arkeologisesti puhtaammin kuin
Ranskassa. Palattiin aluksi varhaisempiin
Kreikan (Pæstumin) tyylimuotoilun, mutta muutoin
empire-luonne kyllä säilytettiin. Tähän
uus-lielleeniseen, temppelipäätyiseen suuntaan, jota
muutamat taidetta harrastavien ruhtinasten
palveluksessa olevat miehet kannatt ivat, kuului
kuului-simpana Berliinissä K. Fr. Schinkel (k. 1841),
Münchenissä L. v. Klenze (k. 1864), ehkäpä
tuot-teliaimpana. 1800-luvulla ei Saksa vielä jaksa
kehittää mitään omintakeista rakennustapaa ja
virtaukset vaihtelevat taajaan. Yksipuolista
uus-helleenisyyttä vastustamaan asettui v:n 1850
vaiheilla keskiaikaisille traditsioneille rakentava
romanttinen suunta, jota pian seurasi
historiallis-eklektinen (valitseva). Tämän kannalla vieläkin
pysyy aaterikas G. Semper (k. 1873), joka
eniten on Saksassa työskennellyt yleisen
kansallis-inaun herättämiseksi, rakentaen teoriansa ja
omatkin sommittelunsa roomalaisen keisarivallan
ajan rakennustaiteen ja tästä johdetun
korkearenesanssin pohjalle. Itävallassa tuli Wienistä
v :n 1860 jälkeen suurisuuntaisen
rakennustoiminnan keskusta, jonka mestarit Ferstel (k. 1883),
Schmidt (k. 1891), Hansen (k. 1891) melkeinpä
yksin ovat uuden Wienin luojia, mutta vielä
eklektikkoja nekin. Ranskan sodan jälkeen,
jolloin s. r. kansallisen nousun kantamana sai
suuria tehtäviä, ei se kumminkaan pariin
vuosikymmeneen kyennyt vielä luomaan mitään
omintakeista uutta; Wallotin Reichstagsgebäude
Berliinissä sitä vielä ei tee. Messelin Wertheimin
tavaratalo kumminkin jo antoi enemmän, luoden
uudenaikaisen rakennustyypin, mutta vasta
Ranskasta, Belgiasta, Englannista tulleen herätyksen
nojalla s. r. on enemmän tai vähemmän
pyrkinyt irtaantumaan puhtaasti historiallisten
tyylien painostuksesta, joista uusi aika ei enää
löydä täysin tasa-arvoista, loogillista ilmaisua
esim. sellaisille suurille tehtävilleen kuin
teatterit, liikepalatsit, koulut, asematalot y. m.,
raudasta ja rautabetoni-aineista puhumattakaan.
Tämän perinpohjaisen, rakennustaiteen ydintä
tavoittavan, puhdistavan ja kokoavan,
teoreettisen ja käytännöllisen työn tuloksena alkaa
vähitellen näkyä aikamme teknillisille ennätyksille
rakentava, muodoissaan, milloin entisyyden
hylkäävä ja omia kireän tyylitteleviä sijalle
asettava, milloin menneisyyteensä kallistuva,
pehmeämpi, vieläkin etsivä, mutta luonteeltaan jo
täysin moderni, uudempi s. r. U-o N.

Saksalainen ritarikunta, kolmas ja nuorin
ristiretkien aikana alkunsa saaneista suurista
hengellisistä ritarikunnista, perustettiin 1190

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0325.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free