- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
609-610

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Saksalais-ranskalainen sota - Saksalais-sosiaalinen puolue - Saksalan höyrysaha - Saksanheisi, selja - Saksanhirvi, jalohirvi, punahirvi - Saksan Itä-Afrikka

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

609

Saksalais-sosiaalinen puolue—Saksan Itä-Afrikka

610

lokak. 27 p. antautui Metz, jolloin 173,000 miestä
joutui sotavankeuteen. Tämän jälkeen voitettiin
v:n 1870 lopulla ja seur. v:n alussa
Gam-bettan järjestämät ja Pariisin avuksi lähettämät
uudet armeiat useissa taisteluissa, pohjoisarmeia
Amiens’in ja St. Quentin’in, Loiren armeia
Orléans’in ja Le Mans’in luona. Kenraali
Bour-baki’n armeia (80,000 miestä), joka koetti
murtaa saksalaisten linjat Belforfin luona, oli
pakotettu (tammik.) siirtymään Sveitsin alueelle. Kun
Pariisia ei voitu auttaa ja kaupungissa alkoi
tulla puute elintarpeista, tehtiin tammik. 28 p.
1871 aselepo 21 p:ksi. Aselevon aikana kokoontui
Borileaux’ssa kansalliskokous, joka valitsi
hallituksen johtajaksi Thiers’in ja valtuutti hänet
ryhtymään rauhanneuvotteluihin. Valmistava
rauha tehtiin Versailles’ssa helmikuussa ja
lopullinen rauha Mainin Frankfurtissa 10 p. toukok.
1871. Siinä Ranska luovutti Saksan
valtakunnalle Elsass-Lothringeniu ja maksoi 5 miljaardia
frangia sotakuluja. Saksalaisten mieshukka oli
n. 130,000, joista kuolleita n. 40,8(10, kadonneita
n. 12,800; ranskalaisten mieshukka n. 276,000,
kuolleita n. 138,870. [Preussin yliesikunnan
julkaisema ,,Der deutsch-f ranzösische Krieg 1870-71" ;
Moltke, „Gescliichte des deutsch-französischen
Krieges von 1870-71"; Pflugk-Harttung, ,,Krieg
und Sieg 1870-71"; Ranskan yliesikunnan teos
„La guerre de 1870-71"; Rousset, „Histoire
generale de la guerre franco-allemande"; Palat,
,,Bib-liographie generale de la guerre de 1870-71";
Nordensvan, ,,Fransk-tyska kriget"; Jungstedt,
..Kriget mellan Frankrike och Tyskland 1870-71".|

J. F.

Saksalais-sosiaalinen puolue,
juutalaisvihol-linen (antisemiittinen) puolueryhmä Saksan
valtiopäivillä.

Saksalan höyrysaha, Mikkelin pitäjän
Savon-laliden kylässä Saksalan tilalla, jonne 1 km:n
pituinen haararata Mikkelistä, omistaja Halla
osakeyhtiö (ks. t.). S. h. perustettiin 1888,
joutui 1903 maatiloineen nyk. omistajalleen.
Valmistus 1914: pitkää tavaraa 6,591 standerttia,
kimpiä 509 st., lelitereitä 93 st., keppejä 25 st.,
arvoltaan kaikkiaan 1,423,900 mk. Työväestö
240 henkeä.

Saksanheisi, selja (Sambucus),
Caprifoliaceæ-heimoon kuuluvia puita t. pensaita, joilla on pari-

liuskaiset lehdet, jokseenkin
vähäpätöiset kukat tilleissä
kukinnoissa ja 3-luinen
luumarja. Meillä
kasvatetaan hyvin yleisenä
suurena. koristepensaana (joskus
myös metsistynyttä) t e r
t-tu heistä (S. racemosa),
jolla on kellanvalkeat,
kerrotun tertun muotoisiin
viuhkoihin ryhmittyneet
kukat ja punaiset, ruuaksi
kelpaamattomat hedelmät.
M usta heisi (S. nigra),
jota meillä harvoin
viljellään ja jolla on valkeat,
tasalatvaisissa
sarjaviuh-koissa olevat kukat ja ruuaksi kelpaavat, melkein
mustat luumarjat, on Etelä- ja Keski-Euroopassa
hyvin yleiseen viljelty lääkkeeksi käytettyjen
kukkien ja viininvärjäykseen y. m. käytettävien
20. VIII. Painettu */.216.

hedelmien takia. S.-lajien puun ydin on hyvin
suuri ja höllärakenteinen ja käytetään sitä
useihin tarkoituksiin. K. L.

Saksanhirvi, j a 1 o h i r v i, p u n a h i r v i
(Cervus elaplius), Euroopan kaunein hirvieläin,
kooltaan kyllä
tavallista hirveä pienempi,
mutta koniearyhtinen ja
rakenteeltaan paljon
sopusuhtaisempi ja
sirompi. Kuonoon päin
hyvin kapeneva pää on
pystyssä, kaula vahva,
sivuilta litistynyt, selkä
suora, raajat hoikat
mutta vahvat,
pieni-kavioiset. Koiraalla on
liereähaaraiset isot
sarvet, joiden pääkärkien
luku aluksi lisääntyy
1 :llä joka
sarvenvaih-dossa (vrt.
Hirvieläimet). Myöhemmin ikää ei enää voi
varmasti päättää
kärkien luvun perustalla, tämä voinee vaihdella
m. m. ravinnon mukaan; enempää kuin 20
kärkeä ei sarvissa säännöllisissä oloissa yleensä ole
huomattu. S:n koko on sangen vaihteleva, pituus
n. 1 ,85-2,25 m, häntä 15 cm, korkeus hartiain
kohdalta 1,2-1,5 m, paino 160-270 kg, vanhat koiraat
joskus yli 300 kg; naaras 011 huomattavasti
koirasta pienempi. Karvapeite on lyhyt ja tiheä,
vain kaulan etupuolella pitempi. Pääväri kesällä
punaisenruskea t. tummempi, vatsa ja peräpuoli,
„peili", ovat vaaleat. Tuuheampi talviturkki on
harmahtavampi. Vasikat ovat keltaisenpunaisia,
ensi kuukausina valkeatäpläisiä. — S. asustaa
mieluimmin vuorisissa seuduissa, etenkin
yhtäjaksoisilla lehtimetsäalueilla. Se elää yleensä
parvissa, täysi-ikäiset koiraat tav. muista erillään
pienissä ryhmissä ja vanhimmat koiraat
kiima-aikoja lukuunottamatta aivan yksinään. Liikkeet
ovat nopeat ja sulavat, aistit erinomaisesti
kehittyneet. Ravintona ovat vuodenajan mukaan
erilaiset kasviaineet: puiden lehvät ja kuori,
kaikenlaiset ruohokasvit y. m.; myös viljelyksillä
s. on monin paikoin oppinut käymään.
Kiima-aikana syksyllä koiraat usein taistelevat rajusti
naaraista, joita vahva koiras kerää ympärilleen
ison parven, mitä se tarkasti vartioi. Vasikat (1,
harvoin 2) syntyvät toukok. lopussa t. kesäk.
alussa. S. tavätaan vielä osittain
metsästyspuis-toissa osittain kokonaan villinä suurimmassa
osassa Keski-Eurooppaa, yleisimpänä ehkä
Itävallassa. sekä vastaavilla alueilla Aasiaa. Sen
metsille tekemän suuren vahingon vuoksi sekä
Keski-Euroopan arvokkaimpana metsänriistana se on
kuitenkin Euroopassa jo harvaan asutuista
metsä-seuduistakin suureksi osaksi hävitetty.
Skandi-naaviassa s. elää vielä rauhoitettuna
Etelä-Skå-nessa sekä m. m. eräillä saarilla Trondhjemin
seuduilla. Suomessa se ei liene elänyt ainakaan
historiallisella ajalla. I. V-s.

Saksan Itä-Afrikka (saks. Deutsch-Ostafrika),
Saksalle kuuluva siirtomaa Keski-Afrikan
itäosassa, Intian valtameren, Victoria-järven,
Tan-ganjikan ja Njassa-järven välissä, Rovuma-joesta
etelässä (suisto jää S. I.-A:n puolelle) Umba-

Mustaheisi.

Saksanhirvi perhe.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0327.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free