- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
629-630

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Saksan kieli ja kirjallisuus - Saksan Kongo - Saksankumina = fenkoli (ks. t.) - Saksankuusi, ks. Abies - Saksan liitto

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

609

Saksalais-sosiaalinen puolue—Saksan Itä-Afrikka

629

Scheffel (1826-86) sekii Saksan kirjallisuuden
suurin naisrunoilija, tunnelmarikas Annette
von D r o s t e-H ü 1 s h o f f (1797-1848).
Eepillisistä runoilijoista mainittakoon vanhojen
taru-aiheiden etevät mukailijat Jordan (1819-1904)
ja S im rock (1802-76) sekä kyvykäs itäv.
K. H a m m e r 1 i n g. Draaman alalla esiintyi
näihin aikoihin monta oivallista runoilijaa.
Huomattavin oli Hebbel (1813-63), jonka
realistinen. joskin usein karu ja väkinäinen sekä
pohjaltaan aina siveellis-opetta vainen runous on
saanut suurta tunnustusta osakseen. Hän oli
taitava luonteenkuvaaja ja loi ensimäisen
nykyaikaisen yhteiskuntat ragedian, ollen siinä Ibsenin
edeltäjä. Realisti on myöskin Otto Ludwig
(1813-65) sekä voimakkaissa draamoissaan että
onnistuneissa kertomuksissaan. Anzengruber
(1839-89), etevä ,,kansandramatikko", valitsi
aiheet vaikuttaviin näytelmiinsä talonpoikain
elämästä; hän sepitti myöskin onnistuneita
kylä-kertomuksia. Pateettinen Wildenbruch
(1845-1909) saavutti huomattavaa
näyttämö-kykyä ja miehekästä, ylevää ajatustapaa
todistavilla kappaleillaan niiden puutteista
huolimatta melkoista menestystä. Hän sepitti
myöskin lyyrillisiä runoja ja novelleja.
Musiikkidraaman valtavana kehittäjänä sai Richard
Wagner (1813-83) kuuluisuutensa. —
Romaanikirjallisuus kasvoi suuresti. Historiallisia
romaaneja sepittivät Willibald Alexis (oik.
YVilh. Häring, 1798-1871), Freytag (1816-95),
joka myös julkaisi mielenkiintoisia nykyajan
romaaneja ja onnistuneita näytelmiä, sekä Felix
Dalin (s. 1834). Tli. F o n t a n e, joka myös
viljeli lyriikkaa, loi romaaneissaan eloisia ja
sattuvia ajankuvia. Taitava kertoja
Spielhagen (1829-1911) käsitteli lukuisissa
romaaneissaan uudenaikaisen kulttuurin ristiriitoja.
Perustuksen realistiselle kansankuvaukselle, jonka
edeltäjiä olivat olleet Zschokke (k. 1848) ja
varsinkin I m m e r m a n n (k. 1840), laski sveits.
Jeremias Gotthelf (1797-1854), ja hänen
jälkiään astuivat Auerbach (1812-82), jonka
viehättävät schwarzwaldilaiset kertomukset
sisältävät yhteiskunnallisia probleemeja, sekä
myöhempinä aikoina itäv. Rosegger (s. 1843) ja
Marie von E b n e r-E s c h e n b a c h (s. 1830).
Oivallisia kansankuvaajia olivat niinikään
ala-salcs. humoristi Fritz Reuter (1810-74) sekä
sveitsiläiset G. Keller (1819-90) ja Konrad
F r. M e y e r (1826 98). Novellinkirjoittajista
mainittakoon hieno ja henkevä Th. S tör m
(1817-88), sekä ennenkaikkea suuri tyylitaituri
ja etevä luonnepsykologi Paul Heyse
(1830-1914), joka myös oli tuottelias dramatikko.

1880-luvulla pääsivät ransk., norj. ja ven.
kirjallisuuden vaikutuksesta realismi ja naturalismi,
sittemmin mystisismi ja symbolismi Saksan
kirjallisuudessa vallalle, nostattaen ankaran
taistelun vanhoja traditsioneja vastaan. Realistisen
suunnan innokkaimpia puoltajia olivat
aikakauskirja „Die GesellschatFiu (v:sta 1885)
toimittaja Conrad (s. 1846), monipuolinen
kirjailija Bleibtreu (s. 1859) sekä veljekset IT a r t.
Nuoren runoilijapolven huomattavimpia
lyyri-koita oli Det lev von Liliencron
(1844-1909), jonka aitogermaanilais-realistiset ja
luon-nonraikkaat runot herättivät suurta ihastusta.
Muista lyyrillisistä runoilijoista mainittakoon

miellyttävä ja yksinkertainen Martin Greif
(k. 1911), hieno ja tunteikas Gustav Falke
(s. 1853), synkkämielinen W. Arent (s. 1864),
muototaituri Arno Holz sekä Richard Delimel,
Ilartleben, Hoffmanstlial y. m. — Draaman alalla,
jossa Ibsenin vaikutus 011 ollut hyvin suuri, ovat
etusijalla naturalistit Herman S u d e r m a n n
(s. 1857), joka on myöskin romaaninkirjoittajana
tehnyt nimensä tunnetuksi, sekä varsinkin G e
r-hard Hauptmann (s. 1862), joka paitsi
rohkeita proletariaattikuvauksiaan 011 luonut
myös symbolisia satunäytelmiä. Huomattavia ovat
niinikään uskonnollisia ristiriitoja käsittelevä R.
Vos s (s. 1851), naturalistisen suunnan
edustaja Max H alb e (s. 1865), rohkea, joskin
usein mauton ja luonnottomuuksia tavoitteleva
Frank Wedekind (s. 1864), sekä
wieniläi-set psykologit Arthur Sclinitzler (s. 1862),
H e r m a n n B a h r (s. 1863) ja Karl
Schön-herr (s. 1869).

Romaani kirjallisuus on viime
vuosikymmeninä tavattomasti kasvanut. Dramatikko
Suder-niann 011 tehnyt itsensä huomatuksi myös
naturalistisen romaanin alalla. Hänen ohellaan
ansaitsee mainitsemista voimakas työväenku vaaja
Max Kretzer (s. 1854). Täysverisiä
realisteja ovat myöskin naiskirjailijat Gabriel e
R e u t e r (s. 1859), Helene Böhlau (s. 1859)
ja Clara V i e li i g (s. 1860). Harvinaista
menestystä on saavuttanut Gustav
Frens-sen (s. 1863) ..kotiseututaidetta"
(IJeirnats-kunst) edustavilla romaaneillaan. Nuorimman
polven huomattavimpia kertojia ovat Ricarda
Hucli (s. 1864), Jacob Wassermann (s. 1873),
R. H. Bartsch (s. 1873) ja Thomas Mann (s. 1875),
jotka kaikki edustavat jonkinlaista uutta
romantiikkaa. Muuten on koko ,,nuorin Saksa" ollut
runoili jafilosofi Friedrich Nietzschen
(1844-1900) valtavan, joskaan ei aina terveellisen
vaikutuksen alaisena. [Gervinus, „Geschiclite der
deutschen Dichtung" (5:s pain. I-V. 1874);
W. Scherer, ,,Geschichte der deutschen
Litteratur" (10 :s pain. 1905); F. Vogt, „Geschichte
der Mittelhochdeutscheu Litteratur’’ (Paulin
,,Grundriss" II. 1) ; Julian Schmidt, ,,Geschichte
der deutschen Litteratur von Leibniz bis auf
unsere Zeit" (I-V 1896); IT. Hettner, „Geschiclite
der deutschen Litteratur im 18. Jhd." (4:s pain.
1894) ; G. Brandes, „Samlede værker", nid. 6-7
(1900-01); R. M. Meyer, „Die deutsche
Litteratur des 19. Jhd." (1900); »Yleinen kirj.
historia" ITT (1900).] ks. mvös erikoisartikkeleita.

E. W-s.

Saksan Kongo, se osa siitä kaikkiaan lähes
300,000 km2 laajasta, Marokonsopimuksen
yhteydessä 1911 Ranskan Saksalle luovuttamasta.
Kamerunin siirtomaahan liitetystä alueesta, joka
yhdessä kohdassa Kongo-virralle ja toisessa
kohdassa Ubangille ulottuen kuuluu Kongon
vesialueeseen.

Saksankumina = fenkoli (ks. t.).

Saksankuusi ks. A b i e s.

Saksan liitto, vv. 1815-66 voimassa ollut 35
(myöhemmin 31) monarkkisen valtion ja 4
vapun-kaupungin liitto; sen alueeseen eivät nyk. Saksan
valtakunnan maista kuuluneet Ttä- ja
Länsi-Preussi, Posen, Slesvig ja Elsass-Lothringen,
mutta sensijaan Itävallan saks. kruununmaat.
Liechtenstein ja Luxemburg-Limburg. Liiton

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0337.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free