- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
631-632

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Saksan liitto - Saksan Lounais-Afrikka

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

609

Saksalais-sosiaalinen puolue—S

aksan Itä-Afrikka

631

perustuslakina oli liittokirja 8 p:ltä kesäk. 1815
ja n. s. Wiener Schlussakte 15 p:ltä toukok. 1820 ;
sen tarkoituksena oli Saksan sisäisen ja
ulkonaisen rauhan turvaaminen ja Saksan valtioiden
itsenäisyyden ja loukkaamattomuuden
puolustaminen. Liiton asioita hoiti liittokokous, n. s.
liittopäivät, jonka muodostivat liittovaltioiden
valtuutetut lähettiläät ja jonka kokouspaikkana
oli Mainin Frankfurt; esimiehyys oli Itävallalla.
Todellista kansallista yhteyttä S. 1. ei saanut
aikaan. Yhteisiä laitoksia ei oikeastaan ollut
muita kuin armeia; taloudellisella alalla saatiin
myöhemmin toimeen yhteinen vekselioikeus ja
yhteinen kauppalaki; tulliyhdistykseen eivät
"kaikki valtiot liittyneet. Vv! 1848-49 koetettiin
turhaan saada aikaan kiinteämpää yhteyttä
Saksan valtioiden kesken; vasta sittenkun S. 1. oli
1866 hajonnut Preussin ja Itävallan välisen sodan
johdosta, tapahtui Saksan yhdistyminen Preussin
johdolla, ks. Saksa, historia.

Saksan Lounais-Afrikka (saks.
Deutscli-üiidwestafrika), Saksalle kuuluva siirtomaa
Lounais-Afrikassa, Atlantin valtameren,
Kalaharan erämaan sekä Oranje- ja Kunene-jokien
välissä, koillisessa ulottuen pitkänä, kapeana
kiilana Sambesi-virralle asti mutta lännessä,
rannikolla jäävät Valaskalan-lahden tienoo sekä
- i i t ii etelään olevat Pingviini-saaret Englannille;
835,100 km2, 98,130 as., joista 14.830 valkoista
(12,292 saksalaista, loput paraasta päästä
etelässä asuvia buureja) 1913. — S. L.-A. jaetaan
väestönsä mukaan Nama- 1. Namaqua-maahan
etelässä, Damara- 1. Ilerero-maahan keskellä ja
Ambo-maahan pohjoisessa. Maant. vyöhykkeet
sitävastoin vaihtuvat lännestä itään käsin.
Eheä-rantaiselta, hyviä satamia vailla olevalta
(avonaisia, osaksi pahasti hiekoittuvia satamalahtia ovat
Angra Pequena 1. Lüderitzin-mutka,
Sandwich-lahti, engl. Walfish-bay 1. Valaskalan-lahti ja
Swakopmund, joista vain viimemainitussa on
käyttökelpoinen, aallonmurtajan suojaama
mai-hinlaskupaikka) hiekkaiselta rannikolta maa
penkereittäin kohoaa laajoiksi, etupäässä
kiteisistä liuskeista, graniitista ja gneissistä
syntyneiksi, jyrkkäseinäisten jokiuomain silpomiksi
ylängöiksi (jopa pari tuhatta m yi. merenp.),
joiden itäpuolella se loivasti laskeutuu Kalahari’n
erämaahan. — Joista vain Oranjessa, Kunenessa
ja Kubangissa 1. Okavangossa on kautta vuoden
vettä, mutta ei niilläkään ole minkäänlaista
lii-kennemerkitystä. Kaikissa muissa joissa on vain
sadeaikana vettä, muulloin ne ovat joko
kokonaan kuivillaan tai supistuvat lampisarjoiksi.—
Ilmasto subtrooppinen, yleensä hyvin terveellinen
ja eurooppalaiselle siedettävä. Rannikon
ilmastoa jäähdyttää kylmä nousuvesivirta ja
Benguela-virta; sademäärä on siellä tavattoman alhainen
(Swakopmundissa 18 mm v:ssa), mutta kastetta
laskeutuu verraten runsaasti. Itään ja
pohjoiseen päin mentäessä sademäärä kohoo. ollen
suurin maan pohjoiskulmalla, jossa sataa melkein
riittävästi (Olukondassa esim. 524 mm v:ssa),
muutamia erämaanluontoisia tienoita
(Omaheke-erämaa) lukuunottamatta. Kesäkuukausina
(syys-huhtik.) sataa (ukkossateita). Talvi
(touko-svysk.) on sateeton; vuorokautiset
lämmönvaih-telut ovat silloin hyvin jyrkät (päivällä -f- 45° C,
yöllä jopa —8° C). — Kasvillisuus rannikolla
sangen niukka (sukkulentteja. m. m. syötäviä

hedelmiä tuottava nara-kasvi, Acanthosicyos
hor-rida, merkillinen Welioiischiu mirabilis v. m.),
sisempänä leviävät heinä-, pensas- ja puu-
(Aca-cia y. m.) arot. Pohjoisessa kasvillisuus on
rehevää, samoin vuoriston sadelaaksoissa.
Eläinkunta oli ennen paljoa rikkaampi; vielä
tavataan runsaasti antilooppeja y. m. aroeläimiä. —
Väestö jakaantuu lukuunottamatta valkoisia,
maan alkuperäisiin asukkaisiin (hottentotit 1.
namaquat ja busmannit) etelässä, sekä
myöhemmin tulleisiin bantuheimoihin (hererot 1.
dania-rat ja amboneekerit) keskellä ja pohjoisessa,
joiden joukossa asustavat sukuperältään
arvoitukselliset vuoridamarat (ks. Hererö).
Valkoisista ja hottentoteista sekä myös hereroista on
syntynyt elinvoimainen, verraten suurilukuinen
sekakansa (bastardit). Bastardit ovat kristittyjä,
alkuasukkaat enimmäkseen pakanoita, joiden
keskuudessa työskentelee Reiniläisen ja parin muun
lähetysseuran ohella Suomen lähetysseura
(Ambomaalla). Lähetysseurani ja hallituksen
ylläpitämissä kouluissa oli 1913 3,775 oppilasta. —
Alkuasukkaiden ja bastardien pääelinkeinona on
karjanhoito. Sitä hallitus koettaa edistää
poraut-tamalla arteesisia kaivoja vedettömille seuduille.
Ambomaan asukkaat harjoittavat etupäässä
maanviljelystä (durraa, maissia, hirssiä y. m.).
Euroopp. uutisasukkaista n. puolet ovat
maanviljelijöinä. viljellen maissin ja vehnän ohella
etenkin hedelmiä, vihanneksia, tupakkaa,
viiniköynnöstä (patojärvet ja porakaivot ovat monella
seudulla välttämättömät). Viljaa ei saada
tarpeeksi. Valkoiset harjoittavat myös karjanhoitoa,
pitäen paljon etenkin villalampaita sekä lisäksi
nautakarjaa, angoravuohia, hevosia (joita
vuosittain esiintyvä rutto surmaa), muuleja ja
aaseja, sikoja, strutseja, kameleja. V. 1913 oli
S. L.-A :ssa kaikkiaan 205,643 nautaa, 82,056
villa- ja 472,585 lihalammasta, 485.401 vuohta,
31,503 angoravuohta, 15,916 hevosta. 13,618
muulia ja aasia, 7,772 sikaa, 709 kamelia ja 1.507
strutsia. ITerero- ja hottentottikapinan aiheutta
mat karjalaumain häviöt ovat jo monin kerroin
korvaantuneet. S. L.-A:n taloudellinen
päämerkitys on kuitenkin mineraalirikkauksissa.
Vaskea on jo toistakymmentä v. louhittu Otavi’n
luona (vienti 1912 oli 27,500 ton.), lisäksi on
kultaa, lyijyä, marmoria y. m. Kaiken kuitenkin
voittavat timanttilöydöt (ensimäinen 1908)
Liide-ritzin mutkan tienoilla rannikolla sekä
Lüde-ritzin-Keetmanshoopin radan poh joispuolella
sisämaassa ; 1912 löydettiin 766,465 karaattia.
Timanttiveroista S. L.-A. saa suurimmat tulonsa.

Kaksi rataa vie Swakopmundista sisämaahan,
toinen pääkaupunkiin Windhukiin, toinen Otavi’n
vaskikaivoksille. Kolmas rata on rakennettu
Liideritzin mutkasta Keetmanslioopiin.
Kaikkiaan 1913 oli rautateitä 2,104 km.
Postitoimistoja 70, sälikölennätinkonttoreja 82’ (1912).
Swakopmund on yhteydessä Kap-kaupungin
-Mossamedeksen kaapelin kanssa. Satamissa
selvitettiin 1.4 milj. rek.-ton. netto (1912). — Vienti
(timantteja 37,4 milj., vaskimalmia 8 milj.,
vuotia ja nahkoja 0,4 milj., lyijyä, villaa,
strutsin-sulkia) 48 milj., tuonti (puuvillateoksia. koneita,
ravintoaineita, juomatavaroita v. m.) 40 milj. mk.
Tuonnista tulee Saksan osalle 32.5 milj.,
viennistä 40 milj. mk. — Hallintoa johtaa keisarin
nimittämä kuvernööri. Paikallishallintoa varten

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0338.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free