- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
633-634

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Saksan Lounais-Afrikka - Saksan markka (Reichsmark) - Saksanpähkinäpuu - Saksan ritaristo, ks. Saksalainen ritarikunta - Saksan vapaussota - Saksaul, ks. Haloxylon ammodendron - Sakset - Saksi (Sachsen)

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

609

Saksalais-sosiaalinen puolue—Saksan Itä-Afrikka

634

siirtomaa on jaettu 16 piirikuntaan. — Tulo- ja
menoarvio tili-v :lle 1014-15 päättyi 58.s milj.
mk:aan (valtakunnan avustus 14,9 milj. mk.).
— Sotavoimaan 1914 kuului 2,556 upseeria ja
sotamiestä (589 mustaihoista), lisäksi
886-henki-nen poliisivoima (370 mustaihoista). — H i s t
o-r i a. Bartholomeu Diaz löysi Angra Pequenan
1486, mutta seutu ei houkutellut ketään
siirto-maayrityksiin, kunnes bremeniläinen kauppias
Liideritz 1883 osti heimopäälliköiltä Angra
Pequenan tienoon. Seur. v. Saksa otti
suojelukseensa alueen sekä sen lisäksi koko rannikon
26 leveysasteen ja Kap Frion välillä (Saksan
ensimäinen siirtomaa), lukuunottamatta
Englannin aikaisemmin anastamaa Walfish-baytä.
Siirtomaa ei ole saanut rauhassa kehittyä.
Aikaisemmin keskenään taistelleet hottentotit ja liererot
liittyivät taitavien päälliköidensä (Afrikander 1.
Afrikaaner, Hendrik Witbooi y. m.) johdolla
saksalaisia hätyyttämään. Hirvein oli se kapina,
jonka 1903 aloittivat etelässä asuvat
bondelzwarts-hottentotit, ja johon sitten yhtyivät etupäässä
bastardien johtamina muutkin hottentotit sekä
hererot surmaten äkkiyllätyksillä kaikki
saksalaiset uutisasukkaat (englantilaiset ja buurit
säästettiin). Vasta suhteettoman suurilla
uhrauksilla (saksalaiset menettivät 5,000 miestä ja
kuluttivat 375 milj. mk.) kapina lopullisesti
1908 saatiin kukistetuksi, kun ensin suuri osa
kapinoitsijoista oli tapettu tai näännytetty
erämaihin ja heidän karjansa tuhottu. Sen jälkeen
on maassa ollut rauha, jonka kestäessä sodan
tuhot vähitellen korjautuivat; varsinkin
timantti-löydöt hyödyttivät siirtomaata. Suurvaltain sodan
aikana siirtomaa uudelleen joutui
sotanäyttämöksi. Englannin Etelä-Afrikan liiton
sotajoukot Bothan johtamina miehittivät sen 1915
taisteluiden jälkeen, joihin osa Liiton buureista
(m. m. De Wet) yhtyi saksalaisten liittolaisina.

E. E. K.

Saksan markka (saks. ReichsmarJc), lasku- ja
rahayksikkö Saksan valtakunnassa vv:n 1871 ja
1873 lakien mukaan, = V2790 kg hienoa kultaa,
= 100 Pfennigiä, = 1 Smk. 23,5 penniä. Kullasta on
lyöty 20, 10 ja 5 markan rahoja, hopeasta 5, 2,
1, 1/2 ja 1/5 markan rahoja, vrt. Markka.

Saksanpähkinäpuu (Juglans, lyhennys
sanoista Jovis glans = Jupiterin terho), J uglandaccæ-

heimoon kuuluva, 7-8
erilajista, pohjoisessa
lauhkeassa
vyöhykkeessä kasvavaa,
kookasta, hyvänhajuista
puuta käsittävä
kasvisuku. Kaikkien kuori
rikas karvasaineista.
Suuret päätöpariset
lehdet öljypilkkuisia,
aromaattisia. Kukat
pieniä, mitättömiä,
1-neuvoisia. Hede- ja
emikukat samalla
varrella, hedekukat
pitkissä norkoissa,
emikukat yksittäin t.
harvalukuisina vuosiversojen päissä. Hedelmä iso
luumarja. Tärkein edustaja on
varsinainen s. (J. rcgia), 12-25 m korkea, kaunis, hyvin
lehtevä puu, jota kasvaa villinä Kreikan ja

Himalajan välisissä seuduissa ja viljellään
yleisesti Etelä- ja Keski-Euroopassa, vähissä määrin
vielä Etelä-Ruotsissa. Luumarja 011 soikea,
n. 5 cm pitkä, sen lihainen osa jokseenkin ohut.
kalju, aluksi vihreä, lopulta oliivinruskea,
kyp-syessään epäsäännöllisesti halkeileva.
Ryppypin-taisen, kovan, 2:sta symmetrisestä puoliskosta
muodostuneen luun sisässä on suuri, etupäässä
isojen sirkkalehtien muodostama siemen, joka on
hyvin uurteispintainen siihen ympäröivästä luusta
syvälle kasvavien siipimäisten harjujen takia.
Luut öljyrikkaine sisältöineen ovat meilläkin
herkuiksi yleisesti käytettyjä saksa 11 pä h
kino i t ä (ruots. vainot). Siemenistä saadaan
puristamalla saksanpähkinä-ö 1 j y ä, jota käytetään
moneen tarkoitukseen m. m. oliiviöljyn asemasta
ruuissa. Useita pohjois-amer. lajeja viljellään
koristepuina Euroopassakin, meilläkin hyvin
harvinaisena ,J. cinereaa.. S.-lajien kova, raskas,
ruskea, marmoroitu puu on hyvin arvokasta,
varsinkin faneeriksi käytettyä. K. L.

Saksan ritaristo ks. Saksalainen
ritari k u n t a.

Saksan vapaussota, Saksan kansan nousu
Napoleonia vastaan (1813-15) ks.
Liittokuntain sodat, neljännen liittokunnan sota.

Saksaul ks. H a 1 o x y 1 o n a 111 111 o d e n d r o n.

Sakset, monessa ammatissa käytettävät
leik-kauskalut, joilla erotetaan- osia tai katkaistaan
yleensä litteähköjä pitkiä kappaleita. V i p 11-s.:
käsin käytettävät, terät liikkuvat kääntyen tapin
ympäri, tavalliset k ä s i-s., tukkiin
kiinnitettävät, levyjen leikkaamiseen käytettävät t u k k i-s.,
pöytään sovitetut, samaan
tarkoitukseen käytetyt
pi-tempileikkoiset, r e u 11 a-s.
K e h y s- 1. s u u n t a i s-s.
(kone-s. 1. saksikoneet) :
alaterä vaakasuora ja kiin-,
teä, y Iät erä hieman
kalteva, kiinnitetty liukuun
1. luistiin, joka saa
liikkeensä kampi- tai epä-

keskokoneiston (kuva)
taikka painevesisilinterin
välityksellä (painevesi- 1.
hydrauliset s., ks. H y
d-raulinen puristin).
P y ö r ö-s.: terät
ympyriäisiä teräväreunaisia
levyjä, jotka yhdensuuntaisiin akseleihinsa
kiinnitettyinä pyörivät vastakkain, reunat hieman
limissä, käytetään levyjä sekä suoraa että
ym-pyräviivaa pitkin leikattaessa (vrt. Levysepän
teollisuus).

S :ksi sanotaan myöskin kivien nostolaitteissa,
samoin tukkitöissä käytettyjä pitkäleukaisia
terävä- tai sorkkakärkisiä pihtejä (ks. myös
Mittasakset.) P-o P-o.

Saksi (saks. Sachsen), kuningaskunta
Keski-Saksassa, Itävallan rajalla, pinta-alaltaan, 14.933
km2, Saksan viides, asukasmäärältään, 4,806,661,
Saksan kolmas ja asukastiheydeltään. 320 as.
km2 :llä (kaikki 1910), Saksan ja koko Euroopan
ensimäinen valtio. — S. kuuluu suurimmaksi
osaksi Keski-S:n vuoristo- ja kumpumaahan,
ulottuen vain pohjoisessa Pohjois-Saksan alangolle.
Vain 0,3% S:sta on alle 100 m yi. merenp.,
jotavastoin«58,5 % on yli 250 111 yi. merenp. Rajalla

Konesakset.

Saksanpähkinäpuu, kukkiva oksa
ja hedelmä, jonka pehmeät osat
ovat toiselta puolen poistetut
niin että luu, ..pähkinänkuori"
näkyy.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0339.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free