- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
635-636

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Saksi (Sachsen)

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

639

Saksikone—Saksin maakunta 635

Böömiä vastaan olevat vuoret (idästä länteen:
Zittauer Gebirge, Lausitzer Gebirge,
Elbsand-steingebirge 1. S:n Sveitsi, Erzgebirge ja
Elster-gebirge, joista pisin ja korkein. 1.204 m, on
metsäinen Erzgebirge) alentuvat pohjoiseen ja
luoteeseen käsin matalien ylätasankojen ja
kumpu-maiden kautta Poli jois-Saksan alankoon.
Luonnonkauneudestaan kuuluisa 011 S:n Sveitsi (ks. t.).

Ilmastossa on jyrkkä erotus Böömin rajalla
olevan vuoristoseudun ja pohjoisen tasangon
välillä (vrt. Saksa). S:n halki kaakosta
luoteeseen virtaa kuljettava Elbe (S:ssa 122 km),
joka monine, osaksi kuljettaville lisäjokineen
vesialueeseensa sulkee suurimman osan (14.381 km2)
S:ia. Vain eteläisin osa kuuluu Egerin
vesialueeseen. Järviä ei ole ollenkaan. Paljon
mine-raalilähteitä.

Väestö (1830: 1,402,066 as.; 1875: 2.760.586
as.; 1890: 3,502,684 as.; 1900: 4.202.216 as.)
lisääntyi 1900-10 vuosittain keskimäärin 1.34%
(koko Saksan valtakunnassa lisääntyminen
1.4i%); syntyneisyys 1912 oli 2.66% (kuolleena
syntyneet lukuunotettuina), kuolleisuus l,si %,
ylisyntyneisyys l,u % (Saksan valtakunnassa
1.?;%). Siirtolaisuus nyk. vähäinen (1913 lähti
maasta ulkomaille 998 henkeä). V. 1910 asui 72,s %
väestöstä 331 kaupungissa, joista 4 suurkaupunkia
(niissä yhteensä 1,547,237 as.): 1905
kaupunkilais-väestö oli 53,7 % S".n väestöstä. Asukastiheys
vaihtelee melkoisesti; harvimmin asuttuja ovat
yksinomaan maataloutta harjoittavat,
hiekka-peräiset tienoot Ellien oik. puolella sekä karut
vuoristoseudut. — Asukkaat ovat sukuperältään
osaksi saksalaistuneita slaavilaisia, osaksi
Thü-ringenistä ja Frankenista maahan tulleita
saksalaisia; vain maan koilliskulmassa, Ylä-Lausitzissa
n. 50,000 vendiläistä on säilyttänyt slaav.
kielensä. — Uskontunnustukseltaan 1910 evankelisia
oli 4.501,510 (93,7%;- 1905: 93.9% väestöstä),
roomal.-katolisia 233,872 (4.9 %), Mooseksen
usko-laisia 17.587 henkeä.

Elinkeinot. V. 1907 maataloudessa
työskenteli 261.902. teollisuudessa ja vuorityössä
1,238,991. kaupassa ja liikenteessä 286,642’
henkeä. Missään muussa Saksan valtiossa, vapaita
kaupunkeja lukuunottamatta, ei maatalous ole
niin heikosti edustettuna kuin S:ssa, eikä se
riitä läheskään tarpeita tyydyttämään. Maatalous
ei silti ole huonolla kannalla siellä, missä sitä
harjoitetaan. Maa on suurimmaksi osaksi
talonpoikien hallussa ja huolellisesti viljeltyä. S:n
vilja-aittoja ovat Leipzigin etelä- ja
kaakkoispuolella olevat tasangot sekä maan itäisin osa.
V. 1900 oli S:n pinta-alasta 56.6% peltoa ja
puutarhaa, 12.4 % niittyä ja laidunmaata, 25,8 %
metsää. V. 1913 ruista korjattiin 0.49 milj.,
vehnää 0,19 milj.. ohraa 0,o« milj., kauraa 0,4» milj.,
perunoita l.«s milj., heiniä 0,84 milj. ton. Lisäksi
viljellään pellavaa (vähentymässä), hedelmäpuita,
vihanneksia y. m. Karjanhoitoa harjoitetaan
suhteellisesti vielä vähemmän; 1912 S:ssa oli 175,313
hevosta, 701.853 lehmää, 657.026 sikaa. 55,137
lammasta (lampaanhoito ennenvanhaan kuuluisa),
133.004 vuohta, 3.104.732 kpl. siipikarjaa. —
Metsänhoito erinomaisella kannalla ; 44.8 %
metsistä oli valtion hallussa 1900. Kuuluisa on
Tharandtin metsäakatemia. — Vuorityöllä ei enää
ole suhteellisesti yhtä suurta merkitystä kuin
kukoistuskautenaan keskiajalla ja uudella ajalla

viime vuosisadalle asti. Freibergin
hopeakaivokset olivat maankuuluja, mutta merentakaisten
hopealöytöjen jälkeen ne menettivät
merkityksensä. Nyk. S:n vuorityön päätuotteina ovat
kivihiili (Zwickaun, Lugaun ja Plauenin
tienoilla), ruskohiili, rakennuskivet, savi y. m. s.
V. 1912 työskenteli kaikissa S:n kaivoksissa ja
metallurgisissa laitoksissa 39,257 henkeä.
Teollisuudessa S. on maailman huomattavimpia
inaita. Saksassa vain Preussi sen voittaa
etenkin tavattoman korkealle kehittyneen ja
tuotanto-1 ikkaan vuorityönsä avulla. Eri teollisuuden
haaroista 011 kukoistavin kutomoteollisuus
(keskustoina Chemnitz, Zwickau. Plauen, Glauchau.
Löbau, Zittau), jossa 1912 työskenteli 255,766
henkeä (27 % koko Saksan kutomoteollisuuden
työväestöstä). Seuraavat: koneteollisuus
(pääpaikkana Chemnitz), 135.957, metalliteollisuus,
67,018, vaatetusteollisuus, 62.736. kivi- ja
savi-teollisuus (Meissenin posliinitehtaat), 58.192,
ravinto- ja nautintoaineteollisuus, 51,511, puu- ja
puuleikkausteollisuus. 49.681. paperiteollisuus
(Saksan huomattavimpia), 41,527. graafillinen
teollisuus (Leipzig voittamaton), 34.571 henkeä
(Suomen kaikissa teollisuuslaitoksissa sam. v. oli
102,751 työntekijää).

Kauppa ja liikenne. Ulkomaankaupasta
ks. Saksa. Kotimaista tavattoman vilkasta
kauppaa ja liikennettä (keskukset Leipzig ja
Dresden) edistää erinomaisen taaja rautatieverkko
(normaaliraiteisia ratoja 2.666 km. kapearaiteisia
508 km. kapearaiteisia paikallisratoja 376 km
1912), hyvät maantiet ja kuljettava Elbe
lisäjokineen (698 jokialusta kantavuudeltaan yhteensä
285,6S2 ton. 1912). — Rahoista, mitoista,
painoista ks. Saksa.

Oppi- ja sivistyslaitokset.
Kansanvalistus erinomaisella kannalla. Yleisissä (2.2701
ja yksityisissä (19) kansakouluissa 1911 oli
772.649 oppilasta ja ylläpitokustannukset
nousivat 73,7 milj. mk:aan: keskikouluissa (101) oli
39.965 opp.. korkeammissa (82) 28.193 opp.
Yliopisto Leipzigissä, lisäksi useita ammatillisia
korkeakouluja (Freibergin vuoriakatemia,
Tharandtin metsäakatemia, Dresdenin
eläinlääkäri-korkeakoulu y. m.), vrt. lähemmin Saksa.

Valtiomuoto ja hallinto.
Perustuslaki 011 v:lta 1831 (myöhemmin lisäyksiä ja
muutoksia). Hallitsijan, kuninkaan, arvo on
perinnöllinen roomal.-katolisessa saksilaisen
ruhtinassuvun albertiinilaisessa haarassa. Maapäivät
jakaantuvat kahteen kamariin. Ensimäisen
kamarin 48 jäsentä ovat osaksi itseoikeutettuja, osaksi
hallitsijan nimittämiä, vain pari on muutamien
korporatsionien valitsemaa. Toisen kamarin
91 jäsentä valitaan välillisesti (alkuperäiset
valitsijat jaetaan suorittamainsa maa- ja tulo
verojen suuruuden mukaan kolmeen ryhmään,
joista kukin valitsee kolmanneksen
valitsijamie-histä) 6 v :ksi erältään. Kaupungit valitsevat 43,
maaseutu 48 edustajaa. Kuningas kutsuu
maa-päivät koolle ainakin joka toinen vuosi. Saksan
valtiopäiville S. lähettää 23 edustajaa,
liittoneuvostossa sillit 011 4 ääntä. — Korkeimmat
hallinnolliset keskusvirastot: uiko-, sisä-,
kirkollis-ja sivistys-, oikeus-, raha- ja sotaniinisteriöt,
ylin hallinto-oikeus, ylin tilikamari,
valtion-oikeushovi, päävaltionarkisto, jotka kaikki
muodostavat kokonaisministeristön. — Pääkaupunki

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0340.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free