- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
637-638

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Saksi (Sachsen)

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

639

Saksikone—Saksin maakunta

637

D r e s d e n. — Paikallishallintoa varten S.
jakaantuu 5 Kreishauptmannschaftiin, ne taas 27
Amts-hauptmannschaftiin, joiden ulkopuolella ovat
muutamat suurimmat kaupungit. Jokaisessa
Kreis-hauptmannschaftissa on piirivaliokunta,
Amts-hauptmannschaftissa aluevaliokunta.
Perintö-maissa on neljät piiripäivät ja yhdet
provinssiaali-maapäivät. *— Oikeuslaitos. Ylin
tuomioistuin on kaikille valtioille yhteinen
Reiclis-gericht Leipzigissä; sen alla S:ssa on 1
Ober-Inndesgerickt, jonka alapuolella ovat Landgericlit
ja Amtsgericht nimiset oikeustot. — Iv i r k o
1-1 i s h a 11 i n t o. Kuninkaan ollessa uskonnoltaan
roomal.-katolinen hänen sijassaan hänen
kirkollista valtaansa hoitavat in evangelicis määrätyt
ministerit. Evankelisten korkein
kirkollisviran-omainen on Dresdenin ev.-lut. maakonsistori.
Edustuslaitoksena on papeista ja maallikoista
kokoonpantu synodi. Reformeeratuilla on
Dresdenin ja Leipzigin reformeeratut konsistorit.
Katoliset ovat Dresdenin apostolisen vikariaatin
alaisia.

E a h a-a siat. Vuotuinen tulo- ja menoarvio
tilikaudelle 1914-15 päättyi 605 milj. mk:aan.
Valtiovelka 1914 1,074 milj., valtion omaisuus
1911 2,381 milj. mk.

Sotalaitoksesta ks. Saksa. — Valtion
värit: valkoinen, vihreä. Vaakuna: kahden
kultaisen lei jonan kannattama, kuninkaankruunun
kattama, „Providentiæ memor" tunnuslauseella
varustetun nauhan ympäröimä kilpi, jossa 5
mustaa ja 5 kultaista vaakasuoraa vyötä, joiden
poikki vinosti vihreä rnutureunus. Uudessa
majesteettivaakunassa keskellä yllämain.
vaakuna, jota ympäröivät Meissenin, Thiiringenin,
Pfalz-Thüringenin, Pfalz-S :n, Pleissnerlandin,
Vogtlandiu, Orlamiinden, Landsbergin,
Ylä-Lausitzin, Eisenbergin, Altenburgin, Hennebergin
vaakunat. Lippu ks. Saksa.
[Kirjallisuudesta ks. Saksa.] E. E. K.

Historia. (vrt. Saksilaiset.) Kun
Weserin molemmin puolin asuvat saksilaiset,
joiden alueen Kaarle Suuri oli valloittanut,
ja jotka sittemmin tulivat kuulumaan
Itä-frankkilaiseen valtakuntaan eli Saksaan, eivät
saaneet myöhemmiltä karolingeilta suojaa
normannien hyökkäyksiä vastaan, valitsivat lie
(v:sta 880) keskuudestaan omia herttuoita. Näistä
Henrik (v:sta 912) valittiin 919 Saksan
kuninkaaksi, ja hänen suvullaan oli tämä arvo v :een
1024; hän yhdisti siihen 962 keisarinarvon. S. oli
näihin aikoihin valtakunnan päämaana; sekä
aineellinen että henkinen viljelys kohosi siinä
kukoistukseen. Henrikin poika, ensimäinen
kei-Sa ri Otto I Suuri läänitti v. 950 S:n
vasallilleen Hermann Billungille, jonka
suvulla se pysyi v:een 1106. Sittenkuin
keisarin-kruunu oli joutunut frankkilaiselle suvulle,
muuttui saksilaisten suhde valtakunnan päämiehiin
vihamieliseksi; niinpä S:n herttua Magnus
nousi kapinaan Henrik IV :tä vastaan, joka rasitti
maata mielivaltaisella hallituksellaan. Kapina
kukistettiin, mutta S. jäi edelleen Henrikille
vihamieliseksi. Henrik V antoi Billungien suvun
sammuttua S :n lääniksi Lotharille,
Supplin-burgin kreiville, joka 1125 valittiin Saksan
kuninkaaksi; peläten Hohenstaufien kasvavaa
mahtia tämä haki tukea Baierin herttualta
Henrik Y 1 p e ä 11 ä (Welf-sukua) sekä lää-

nitti hänelle S:n ennen kuolemataan 1137.
Henrikiltä taas uusi keisari, hohenstaufi Konrad III
jo seur. v. riisti maan läänittäen sen
Brandenburgin rajakreiville, Albrecht Karhulle.
Viimemainitun täytyi kuitenkin 1142 luovuttaa
S. Henrik Ylpeän pojalle, Henrik
Leijonalle säilyttäen Brandenburgin S: st a
riippumattomana alueena. Henrik Leijona laajensi S :ia
valloittamalla alueita Holsteinin ja Mecklenburgin
slaaveilta, perusti niihin kaupunkeja ja kansoitti
ne saksalaisilla uutisasukkailla.
Uppiniskaisuudestaan Fredrik Barbarossaa vastaan hänet
tuomittiin valtakunnankiroukseen ja hän menetti
sekä suurimman osan S:ia että Baierin; näistä
ensinmaiuittu supistettuna annettiin
Bernhard A s k a a n i 1 a i s e 1 1 e (Albrecht Karhun
pojalle). V. 1260 S:n herttuakunta jaettiin
kahtia: Ala-S:iin (S.-Lauenburgiin) Elben
alajuoksun ja Ylä-S:iin (S. Wittenbergiin) Elben
keski-juoksun ympärillä. Jälkimäinen tuli
vaaliruh-tinaskunnaksi 1356; kun siinä askaanilainen
suku oli sammunut 1422, antoi keisari Sigismund
sen lääniksi W e 11 i n in sukua olevalle Meissenin
ja Thiiringenin rajakreiville Fredrik
Sotaiselle. S:n nimi ulotettiin näihin aikoihin myös
Thüringeniin ja Meisseniin. — Wettinin suku
laajensi suuresti alueitaan ja kohosi Saksan
mah-tavimpain joukkoon. V. 1485 kaksi veljestä,
herttuat Ernst ja Albert, jakoivat keskenään
sen maat; suku jakautui täten kahteen
haaraan, jotka saivat heistä nimensä. Ernestin
haaran (jolle jäi vaaliruhtinaanarvo) pääkaupunkina
oli Wittenberg, Albertin haaran Dresden. Ernstiu
poika oli oivallinen vaaliruhtinas Fredrik III
Viisas (1486-1525), joka perusti Wittenbergin
yliopiston 1502 sekä suojeli Lutheria. Hänen
veljensä ja seuraajansa, Juhana Horjumaton
(1525-32) oli protestanttisuuden vankka kannat
ta ja. Tämän poika, Juhana Fredrik
Jalomielinen (1532-47), joutui Mühlhergin
tappelussa Kaarle V:n vangiksi, ja keisari riisti
häneltä maan sekä vaaliruhtinasarvon. Ne
annettiin sam. v. Juhana Fredrikin sukulaiselle
herttua M o r i t s i 11 e (Albertin sukuhaaraa, hali.
v:sta 1539), joka oli auttanut keisaria
Schmal-kaldenin sodassa. Morits yhdisti siten kaikki S :n
maat, paitsi osia Thüringenistä, jotka jäivät
Juhana Fredrikille ja hänen pojilleen : näissä
herttua-kunnissa hallitsee vieläkin Ernestin sukuhaara
(ks. t.; vrt. S a c h s e n-A ltenburg,
Sachsen-Coburg u. Götha, S a c h s e n-M e i n i n g e n,
S a c h s e n-W e i m a r-E i s e n a c h, historia).
Etevä mutta keinoistaan välinpitämätön Morits
pakotti 1552 keisarin myöntämään Passaun
sovinnossa luterilaisille uskonvapauden, mutta kuoli
jo seur. v. Hänen veljensä August (1553-86)
ylläpiti hyvää suhdetta keisareihin, mutta
riitaantui sen sijaan reformeerattujen kanssa
liittymällä ankaraan luterilaiseen oikeaoppisuuteen ;
hän oli muuten kelvollinen ruhtinas, joka
tehokkaasti edisti elinkeinoja. Hänen pfoikansa
Kristian I :n (1586-91) aikana koki
kalviinilais-mielinen kansleri Crell aikaansaada
protestanttien yhteistä liittoa, mutta Kristianin pojan
Kristian TI: n (1591-1611) hallitessa Crell
kukistettiin. Kristian II :n veli. heikko ja
horjuva Juhana Yrjö I (1611-56), yritti turhaan
ylläpitää puolueettomuutta
kolmikymmenvuotisessa sodassa, haki ja sai sitten turvaa Kustaa

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0341.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free