- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
639-640

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Saksi (Sachsen) - Saksikone, ks. Sakset - Saksilaiset l. Saksit (Saxones) - Saksilaiset keisarit - Saksin maakunta (Sachsen)

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

639

Saksikone—Saksin maakunta

640

Aadolfilta, joka Breitenfeldin voitolla 1631
pelasti hänen maansa Tillyn hävityksiltä, mutta
luopui Nördlingenih tappelun jälkeen Ruotsista ja teki
yksityisrauhan keisarin kanssa Praagissa 1635.
Kostoksi ruotsalaiset julmasti hävittivät S:ia.
Viimemainitun poika, vaaliruhtinas Juhana
Yrjö II (1656-80), oli taidetta suosiva mutta
komeilunhaluinen ja tuhlaava. Dresden tuli
tähän aikaan kuuluisaksi taidekeskukseksi. Hänen
poikansa Juhana Yrjö III (1680-01) loi
vakinaisen armeian ja auttoi keisaria sodissa"
turkkilaisia ja ranskalaisia vastaan. Viimemainitun
vanhemman pojan Juhana Yrjö IV:n
(1691-94) jälkeen seurasi hänen nuorempi
poikansa Fredrik August I Väkevä
(1694-1733). Voidakseen päästä Puolan valtaistuimelle
tämä 1697 kääntyi katolinuskoon (Puolan
kuninkaana August II). Venäjän ja Tanskan liitossa
hän kävi Ruotsin Kaarle XII:n kimppuun, mutta
tämä, karkoitettuaan saksilaiset Puolasta,
hyökkäsi S:iin ja pakotti Augustin luopumaan Puolan
kruunusta Altranstädtin rauhassa 1706. Pultavan
taistelun jälkeen August kuitenkin sai sen takai
sin. Komeutta harrastavan ja irstaan Augustin
tuhlaavaisuuden kuten myös sotien tähden
raha-asiat joutuivat täydelliseen epäjärjestykseen.
Samaan suuntaan jatkui hallitus Augustin pojan
Fredrik August 11 :n (1733-63; Puolan
kuninkaana August III) aikana, jota kokonaan
johti hänen suosikkinsa, kelvoton ministeri
v. Brühl. Kansaa rasitettiin hovin eläessä
ylellisyydessä ja loistossa. Kurjaan tilaan S. joutui
varsinkin seitsenvuotisessa sodassa 1756-63,
jolloin Preussin Fredrik II valloitti maan ja piti
sen miehitettynä sodan loppuun asti ; August oli
paennut Puolaan. Hänen kuoltuaan lakkasi yhteys
S:n ja Puolan välillä. Augustin pojan Fredrik
Kristianin lyhyen hallituksen jälkeen seurasi
viimemainitun poika Fredrik August III
(1763-1827), jonka säästäväisen ruhtinaan aikana
maa vähitellen kohosi rappiotilastaan. Preussin
rinnalla S. otti osaa sotaan Napoleonia vastaan,
mutta sopi hänen kanssaan ja yhtyi,
kuningaskunnaksi korotettuna, 1806 jäseneksi Reinin
liittoon; S:n hallitsija otti kuninkaana Fredrik
August I:n nimen. Seur. v. hän sai Napoleonilta
Varsovan herttuakunnan kruunun. Fredrik
August pysyi seur. aikana Napoleonille
uskollisena; vasta Leipzigin taistelun jälkeen 1813
(jossa useat S:n joukot luopuivat
ranskalaisista) hän päätti yhtyä liittolaisiin, mutta se
oli myöhäistä: nämä pitivät häntä vankinaan
ja miehittivät hänen maansa. Wienin
kongressissa 1814-15 hänen täytyi Preussille luovuttaa
suurempi luoteinen osa S:ia; pienempi jäi hänelle
eri kuningaskuntana. Varsovan herttuakunta
joutui Venäjälle. Fredrik August puuhasi seur.
aikana sodan tuottamain vammojen parantamista;
pääasiassa säilyi kuitenkin S:ssa vanhoillinen
hallitusjärjestelmä. Hänen veljensä Antoni n
(1827-36) pakotti kansan kapina 1830
myöntämään S:n maapäiville joitakuita rajoitettuja
oikeuksia. V. 1833 S. yhtyi Saksan tulliliittoon.
Antonin veljenpojan Fredrik August II:n
(1836-54) aikana yltyi vapausliike. V. 1848
asetettiin vapaamielinen ministeristö, joka valmisti
uuden perustuslain ehdotuksen; tämän maapäivät
hyväksyivät. Mutta kun uusien maapäivien
yleisillä vaaleilla kokoonpantu toinen kamari vaati

laajempia radikaalisia muutoksia ja in. m.
kieltäytyi veroja myöntämästä, hajoitettiin
maa-päivät; tämän johdosta taas syttyi Dresdenissä
kapina, joka vain Preussin avulla saatiin
kukistetuksi (toukok. 1849). Seuraavatkin maapäivät
hajoitettiin, jonka jälkeen hallitus lakkautti
kokoontumis- ja painovapauden sekä kutsui
kokoon vanhat maapäivät v:lta 1848; nyt
seurasi täydellinen taantumus. Ulkopolitiikassaan S.
(ministeri Beustin johdolla) esiintyi Preussin
vastustajana puuhaten Saksan keskivaltioiden
lähempää liittoa. Fredrik August II:n
seuraajan Juhanan (1854-73) aikana laajennettiin
vaalioikeus 1861 ja muita vapaamielisiä
uudistuksia säädettiin. V. 1866 S. Itävallan rinnalla
taisteli Preussia vastaan; sen täytyi sodan
loputtua yhtyä Pohjois-Saksan liittoon. Sittemmin S.
pysyi Preussille uskollisena ottaen osaa
saks.-ransk. sotaan; v:sta 1871 sen historia pääasiassa
liittyy Saksan historiaan. Paljon sisällisiä
parannuksia tehtiin Juhanan ja hänen poikansa
kuningas Albertin (1873-1903) aikana: m. m.
ilmestyi uusi laki maapäiväin vaaleista 1868,
kunnallisesta itsehallinnosta 1874, verotus- ja
koululaitoksesta. Raha-asiat saatettiin hyvään kuntoon,
ja elinkeinoista varsinkin teollisuus kehittyi.
Sosiaalidemokraattinen puolue suuresti voimistui:
v :sta 1903 miltei kaikki S:n edustajat Saksan
valtiopäivillä ovat kuuluneet siihen. — Vv. 1902-04
hallitsi Albertin veli Yrjö I: tätä seurasi hänen
poikansa Fredrik August III. V. 1909
säädettiin uusi (yleiseen mutta ei yhtäläiseen
äänioikeuteen perustuva) vaalilaki maapäiväin
toista kamaria varten. G. R.

Saksikone ks. Sakset.

Saksilaiset 1. Saksit (lat. Saxones) olivat
2:sesta vuosis. alkaen mainittu germ. kansanheimo
tai kansanliitto, joka käsitti useampia ennen eri
nimillä esiintyneitä pienempiä heimoja, niinkuin
kheruskit, khaukit, angrivaarit y. m. Nimensä he
olivat saaneet lyhyistä miekoistaan eli
tikareistaan (,,Sachs"), jotka heillä oli kansallisena
aseena. He asuivat Pohjanmeren • eteläpuolella,
Weserin ja Elben alajuoksujen varsilla, ja
tekivät itsensä aikaisin tunnetuiksi merirosvoina.
N. v:n 450 vaiheilla osa heistä anglien ja
juuttien kanssa valloitti Etelä-Britannian (ks.
Anglosaksit). Kaarle Suuri pakotti
pitkällisellä sodalla 772-785 Saksaan jääneet saksit,
joiden kuuluisin päällikkö oli herttua Widukind.
vastaanottamaan kasteen ja alistumaan
frankkien vallan alle; mutta senkin jälkeen tapahtui
vielä useita kapinoita, jotka olivat verisesti
kukistettavat. He säilyttivät kuitenkin vanhan
heimo-oikeutensa „Lex Saxonum". V. 880 m
dostui s:n alue. Saksi, erityiseksi
herttuakun-liaksi, jonka ensimäisenä haltiana oli Otto
Ylhäinen; hänen poikansa oli Saksan kuningas (v:sta
919) Henrik Linnustaja vrt. Saksi, historia.

K. G.

Saksilaiset keisarit, Saksassa 919-1024
hallinnut ruhtinassuku, jolla aikaisemmin oli Saksin
herttuakunta: Henrik T (919-36). Otto I (936-73).
Otto II (973-83), Otto III (983-1002), Henrik II
(1002-24).

Saksin maakunta (saks. Sachsen), provinssi
Preussin keskiosassa, rajoittuu etelässä Saksin
kuningaskuntaan ja Thüringenin valtioihin,
käsittää lisäksi pari pientä erillään olevaa aluetta

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0342.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free