- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
641-642

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Saksin maakunta (Sachsen) - Saksin-sininen ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

639

Saksikone—Saksin maakunta

641

(Schleusingen ja Ziegenrück), mutta toiselta
puolen sulkee rajojensa sisäpuolelle osia
Tlilirin-genin valtioista sekä Braunschweigistä ja
Anhaltista; 25,269 km2, 3,089,275 as. (1910;
122 km2:llä), joista 36,511 puolalaista y. m.
ei-saksalaista; uskonnoltaan 91,6% oli
evankelisia. — Suurin osa provinssia, sen polijois- ja
itäosa, kuuluu Poli jois-Saksan alankoon, josta
täällä kolioo muutamia mataloita, yksinäisiä
kumpumaisia vuoria (ITellberge 160 m). Etelässä
kumpujonot lisääntyvät ja kasvavat korkeutta
(Huywald 311 m), vaihtuen lopulta Harziin
(kpr-kein huippu Brocken 011 S. m:ssa) ja
Thiiringer-waldiin sekä näiden välissä olevaan epätasaiseen
laaksomaisemaan. -— Pääjoki on Elbe, johon
S. m:ssa laskee useita, osaksi kuljettavia
lisä-jokia. Järvet mitättömiä. — Ilmastossa on
tuntuva erotus laaksoseutujeu ja vuoristojen välillä
(v:n keskilämpö Haliessa 9° C, Brockenilla
-(- 3,8° C). Vuoristojen tuulenpuoleisilla sivuilla
sataa runsaasti (Broeken Saksan saderikkain
paikka), suojaisissa laaksoissa vähän (Saalen
laakso Saksan sadeköyhin tienoo). — Metsät
peittivät 1900 21,2% pinta-alasta. Sam. v. oli
peltoa ja puutarhaa 60,6%, niittyä ja
laidunmaata ll,i %. S. m. on Preussin viljavin
provinssi; maataloustuotteita saadaan yllinkyllin.
Satomäärät 1913 olivat : rukiin 0,7 milj., vehnän
0,59 milj., ohran 0,4 milj., kauran 0,49 milj.,
perunan 3,38 milj., kylvöheinän 0,82 milj. ton.
Sokerijuurikkaan viljelyksessä S. m. on Saksan
etevin. Lisäksi viljellään paljon kukkia ja
vihanneksia Erfurtin ja Quedlinburgin tienoilla,
humaloita, tupakkaa y. m. V. 1912 S. m:ssa oli
nautakarjaa 793,429, hevosia 222,526, sikoja
1,393,20S, lampaita 568,018, vuohia 257,410,
siipikarjaa 4,915,948 kpl. — Mineraalirikkauksista
ovat ennen muita mainittavat kaikenlaiset
suola-kerrokset; maailmanmainiot ovat varsinkin
tavattoman rikkaat kalisuolakaivokset. Lisäksi
saadaan ruskohiiltä, vaskimalmia sekä vähän
rautamalmia y. m. Tehdasteollisuus perustuu
suureksi osaksi sokerijuurikkaaseen (pääpaikkana
Magdeburg) ja suoloihin (Stassfurt). Muita
teollisuudenhaaroja edustavat kone-, villa-, puuvilla-,
tupakka-, nahkatehtaat. V. 1907 työskenteli
kaivoksissa ja teollisuuslaitoksissa 548,022,
maataloudessa 494,817 henkeä. — Kauppa ja liikenne
kukoistavat; niitä edistävät monet kuljettavat
joet sekä taaja rautatieverkko, 2,953 km
nor-maaliraiteisia ratoja, kapearaiteisia, paikallis- ja
kaupunkiratoja lukuunottamatta. —
Hallinnollisesti S. m. jaetaan Magdeburgin, Merseburgin
ja Erfurtin hallitusalueisiin. Pääkaupunki
Magdeburg, vaikka maakuntapäivät kokoontuvat ja
maakuntahallinto asuu Merseburgissa. Saksan
valtiopäiville S. m. lähettää 20, Preussin
eduskuntaan 38 edustajaa. — Vaakunassa 5
kultaista ja 5 mustaa poikki juovaa, joiden poikki
vinosti vihreä ruutureunus. — Historiasta
ks. Saksi, historia. E. E. K.

Saksin-sininen ks. Indigo.

Saksin Sveitsi (Sächsisclie Schweiz),
hiekka-kivivuoristo Elben varrella, Kaakkois-Saksissa ja
Pohjois-Böömissä, Pirnan ja Tetsclienin välissä
(825 km2, n. 400 m korkea). Rapautuminen ja
erosioni ovat lohkoneet hiekkakivestä merkillisen
näköisiä seinämiä, rotkoja, pylväitä, siltoja y. m.,
jotka eivät kuitenkaan missään suhteessa
muis-21. VIII. Painettu s/216.

Prebischtor Saksin Sveitsissä."

tuta Sveitsistä. S. S. on Saksan suosituimpia
matkailupaikkoja (kauneudestaan kuuluisia
varsinkin Die Bastei, Der Kuhstall, Das Prebischtor
Saksissa sekä Der Hohe Schneeberg, S. S:n
korkein kohta 723 m yi. merenp., Böömissä). Tuli
huomatuksi vasta 1790-luvulla, jolloin sille
annettiin sen nyk. erehdyttävä nimi (ent. Meissenin
ylämaa).

Saksin-vihreä, kobolttivilireä (ks. t.), y. m.
väriaineita.

Sakuntala, Kalidasan (ks. t.) sepittämä draama,
jota on esitetty myös suomeksi, ks. Intian
kielet ja kirjallisuus, palsta 1029.

Sakuska (ven. zaku’ska), suupala ennen
varsinaista ateriaa, ryyppypala.

Sakya ks. Buddha.

Sai (lat.), suola. S. acetosellce,
kaliumoksa-laatti; s. amarum t. s. anglicum,
magnesiumsulfaatti ; s. ammoniacum t. s. armeniacum,
salmiakki; s. digestivum, kaliumkloridi; s.
mari-num, merisuola s. microcosmicum, fosforisuola,
natrium-ammoniumfosfaatti; s. nitri petrce,
salpietari; s. Seignetti, kaliumnatriumtartraatti; s.
sedativum, boorihappo; s. volatile,
ammonium-karbonaatti.

Sala [sä-J, kaupunki Keski-Ruotsissa,
Vestmanlands läänissä, Upsalasta länteen Sagån-joen
varrella ; 7,642 as. (1911. —Goottilainen kirkko (rak.
1738). — Harjoitetaan maataloutta ja vuorityötä
3 km S.n kaupungista lounaiseen olevissa S:n
hopeakaivoksissa. Kaivostyö aloitettiin 1500-luvun
alussa, Kustaa Vaasa otti kaivokset kruunulle ja
tuotanto kohosi n. 3,200 kg:aan hopeata
vuosittain. Sittemmin tuotanto aleni ja 1682
kaivokset luovutettiin S:ii vuorikunnalle, joka
1800-luvun lopussa möi ne o.-y:lle. Hopean ohella
päätuotteita on ollut lyijy. — S. sai
kaupungin-oikeudet 1624.

Salaatti, erilaiset, tav. liha- t. kalaruokien
kanssa kylminä nautittavat lisäruuat, jotka
useimmiten ovat etikkasäilykkeitä t. vereksinä ja
raakoina syötäviä, etikkaan, öljyyn, suolaan,
kermaan (pohjoismaissa) j. n. e. valmistettuja
kasviksia, harvoin muita (ostereita, krapuja y. m.).
S:na käytetään varsinkin s.-kasvien (vrt. t.)
lehtiä, mutta muutakin, juureksia (punajuuri),
marjoja, sieniä j. n. e. Useinkin tarkoitetaan s :11a
erikoisesti meillä tavallisinta s.-kasvia s:ia 1.
ruoka-s:ia (Lactuca scariola v. sativa). Se on
mykerökukkainen kasvi, jonka villi 2.-vuotinen

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0343.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free