- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
649-650

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Salami ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

649

Salami

Salanimi

650

pyrstöisiä) sammakkoeläimiä. Tunnetuin laji_
tavallinen 1. ma a-s. (S. maculosa) on

14-22 cm pitkä,
kauniin musta
suurin kullankeltaisin täplin. Niskan
seudussa olevista
suurista
rauhasista s. voi
erittää puolustuksekseen myrkyllistä
valkeaa nestettä. Silmiinpistävä väri selitetään
tämän mukaisesti usein varoitusväritykseksi.
Maa-s. tavataan Keski- ja Etelä-Euroopassa,
Pohjois-Afrikassa ja Etu-Aasiassa. Se asustaa
kosteilla varjoisilla paikoin, on liikkeellä vain
öisin t. sateen jälkeen ja käyttää ravinnokseen
nilviäisiä, matoja y. m. pikkueläimiä.
Lukuisat poikaset syntyvät elävinä toukkina ja
lasketaan veteen t. ne kuoriutuvat munista heti
näiden veteen jouduttua. Litteällä uimapyrstöllä
varustetut, kiduksilla hengittävät toukat
viettävät vedessä muutamia kuukausia ja nousevat
sitten maalle muuttuen täysikasvuisten
kaltaisiksi. Euroopan alppiseuduissa elävä aivan
musta a 1 p p i-s. (S. atra) taas — ilmeisesti
mukautuneena verraten vesiköyhiin
asuinpaikkoihinsa — synnyttää eläviä poikasia, jotka ovat
viettäneet emon ruumiissa 2-3 vuotta ja sen
mukaisesti kehittyneet pal joa pitemmälle kuin
edellisen lajin toukat; syntyessään ne ovat jo emonsa
kaltaisia maaeläimiä, eivätkä lainkaan joudu
veteen. Munanaiheita on älkuaan jotenkin
yhtä-paljon kuin maa-s :11a, mutta niistä kehittyy vain
pari edelleen, muut käytetään näiden
ravinnoksi. Kokeellisesti on voitu osoittaa, kuinka
maa- ja alppi-s:n poikasten erilainen
kehitystapa suorastaan riippuu ulkonaisista
olosuhteista. Maa-s :n poikaset on nim. saatu kuivalla
maalla kehittymään emon ruumiissa
toukka-asteen yli, ja alppi-s:n munista taas on kosteassa
ympäristössä saatu syntymään vesielämään
mukautuneita toukkia. Samalla poikasten
lukumäärä edellisessä tapauksessa väheni,
jälkimäisessä lisääntyi. — Maa-s. oli ennen muinoin
monenlaisten tarujen esineenä. Sen väitettiin
säilyvän elävänä tulessakin, sen myrkyllisyyttä
liioiteltiin suunnattomasti j. n. e. Plinius m. m.
kertoo, ettei s. tyydy myrkyttämään vain
yksityisiä ihmisiä, vaan voi kaivoja turmelemalla
y. m. tuhota ,,kokonaisia kansoja". Ihmiselle
myrkky kuitenkin on aivan vaaratonta
aiheuttaen vain jonkunlaista polttoa. I. T-s.

Salami
lä’-J (it. monikkomuoto; yksikkö
salarne), valkosipulilla maustetut savustetut [-makkarat (alkuaan vain Bolognassa valmistetut).

Salamis [-mi’s], 1. Saronin-lahdessa oleva
kreik. saari, jonka n. 1 3/4 km:n levyinen salmi
erottaa Attikasta ja melkoista kapeampi salmi
Megarasta. Pinta-ala 93 km2. S. on karu
kalliosaari, mutta sen asema teki sen omistamisen
tärkeäksi niinhyvin Megaralle, jonka alusmaata se
vanhoina aikoina näkyy olleen, kuin Ateenalle.
Pitkällisten taistelujen jälkeen ateenalaiset
valloittivat S:n 7:nnen vuosis. lopulla (tai 6:nnen
alkupuoliskolla). Maat jaettiin Ateenan
kansalaisille (klerukeille, ks. t.). Kuuluisa on S:n ja
Attikan välisessä salmessa 480 e. Kr. käyty
meritaistelu, jossa kreikkalaisten laivat tuhosivat

Kserkseen ylivoimaisen laivaston. Tätä nykyä S.
(nyk. nimi Kuluri) on Attikan nomokseen
kuuluva demos. Saaressa on kaksi pikkukaupunkia
1. kylää, Kuluri ja Ambelaki. — 2. Muin. kreik.
kaupunki Kyproksen itärannikolla, tarun mukaan
Kreikan S :sta karkoitetun Teukroksen
(Tela-monin aviottoman pojan) perustama. Sen
edustalla ateenalaisten ja heidän liittolaistensa
laivasto 449 e. Kr., päällikkönsä Kimonin kuoltua,
voitti persialaisten laivaston. Samoin Demetrios
Poliorketes voitti S:n edustalla Ptolemaios I :n
laivaston 306 e. Kr.

Salamnius
a’m-J, Matti as (k. 1691), suom.
runoilija, oli 1680-84 apulaisena Nevanlinnan
seurakunnassa, 1684-86 Gubanitsan kappalaisena;
1090 hänet mainitaan virkaa odottavien [-pappien (,,exspeetantes") joukossa Turun
hiippakunnassa. Muuten tietomme hänestä ovat sangen
niukat. Kotoisin hän oli Pohjanmaalta, mikä
voidaan päättää siitä, että hänen pääteoksensa on
omistettu useille Pohjanmaan papeille, ja sen
vahvistaa hänen käyttämänsä kieli; nähtävästi
hän kuoli nuorena. S :n 1690 Turussa
julkaisema, vanhaan suomalaiseen runomittaan
sepitetty „Ilo-Laulu Jesuxesta" on runollisen
esityksensä ja sujuvan kielensä tähden asetettava ensi
sijaan vanhemman ajan suomenkielisen
taiderunouden tuotteista. Sitä on sen jälkeen usein
(15 kertaa) uudestaan painettu. Paitsi sitä hän on
julkaissut runomuotoisen „Jälkimuiston" piispa
Johannes Gezelius vanhemmasta (1690) sekä
erään ruotsinkielisen ruumissaarnan (1680). [M.
Salamnius, ,,Ilolaulu Jesuksesta" (1886, esipuhe):
H. Ojansuu, ,,J. Finnon ja M. Salamniuksen
kotiseudusta" (Valvoja 1908) ; Suomen
kirkko-liist. seuran vuosikirja II, s. 249 (1912).] K. G.

Salamurha, salaisesti tehty murha.
Aikaisemmassa ruots.-suom. oikeudessa pidettiin henkilön
salaista surmaamista, jota tekijä ei tahtonut
tunnustaa (murha sanan alkuperäisessä
merkityksessä), tavallista ankarammin rangaistavana
surmaamisena. Nykyisessä rikoslaissamme ei ole,
murhan käsitteen muututtua, säädetty erityistä
rangaistusta salaisesta surmaamisesta. vrt.
M u r h a, Ta p p o. K. K-a^

Salaneuvos, korkea arvonimi Venäjällä,
Itävallassa ja Saksassa. Venäjällä s. on
virka-arvojärjestyksen kolmannen luokan arvonimi
(= kenraaliluutnantti), todellinen s. toisen
luokan arvonimi (= kenraali). vrt. Salainen
neuvosto.

Salangaani (Collocalia), kirskulintusuku,
pieniä, pääskysten muotoisia lintuja. Siivet pitkät,
jalat lyhyet, nokka hyvin lyhyt, mutta suu suuri.
Halkoisessa pyrstössä 10
sulkaa. Useita lajeja on
levinnyt Intiaan ja varsinkin
Isoille Sunda-saarille.
Samoa-saarilta Mauritiukselle asti
(pieni s., C. francica).
S:ien pesät ovat, syötäviä
(ks. Pääskysen pesät).

E. W. S.

Salanimi 1. p s e u d
o-n y m i, nimi, jota kirjaili ja
omaa nimeään salatakseen
käyttää tekijännimenä. S:t
ovat joko n. s. nimimerkkejä
(esim. Spectator, Nemo, Matti,

Maasalamanteri.

Salangaanin pesin.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0347.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free