- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
651-652

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Salami ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

651

Salaoja

Salaojitus

652

Turkka) t. varsinaisia nirniä, jotka usein
vakiintuvat kirjailijanimiksi (esim. Aleksis Kivi,
Johannes Linnankoski, Maksim Gorjkij).

Salaoja ks. S a 1 a o j i t u s.

Salaojitus tarkoittaa maan pinnan
kuivattamista maanalaisten, peitettyjen ojien, salaojien,
avulla (ks. Ojitus). — S. kuuluu
voimaperäisen maanviljelyksen välttämättömiin esitöihin,
mutta paitsi maanviljelyksen parantamista
varten toimeenpannaan s:ta myöskin usein
terveydellisessä tarkoituksessa, s. o. kuivatetaan kostea
maanpinta jotta siinä viihtyvät tauti-ilmiöt ja
tautien (malariakuumeen, horkan, y. m.)
aiheuttajat häviäisivät. Vielä on s. tarpeen, missä
suuria alueita on liikenneolojen vuoksi pidettävä
kuivina ilman avo-ojia, kuten esim. toreja,
urheilukenttiä, harjoituskenttiä j. n. e. — S:ta
on käytetty jo vanhimpina aikoina.
Tunnetuimmat lienevät roomalaisten s :t. (cuniculi)
Pontini-laisilla soilla Latiumissa sekä malarian
hävittämiseksi että viljelysmakdollisuuksien
aikaansaamiseksi. S. nykyaikaisessa merkityksessä on
kuitenkin saavuttanut laajan käytäntönsä vasta
viime vuosisadan keskivaiheilta lähtien, jolloin
salaojaputkipuristin (Williams ja
White-head) keksittiin. Silloin lausuttiin myöskin
salaojien merkityksestä nuo lennokkaat sanat
(valtiomies Kobert Peel Englannin
parlamentissa 1850) : »Salaojitus on maanviljelykselle
samaa kuin höyrykone teollisuudelle". Vasta
sala-ojaputkipuristimen tultua käytäntöön on s:n
työ-aseet, työtavat ja työn joutuisuus kehitetty
nykyiselle käytännölliselle asteelle, samalla kuin
salaojien edullisin suunta, syvyyssuhteet, etäisyys
j. n. e. ovat perinpohjaisemmin tutkitut ja
selvitetyt.

Salaojien vaikutus maahan näkyy kuvasta 1.
Salaojitetussa maassa syntyy rakoja ja
halkeamia. joita myöten vesi pääsee paremmin
painumaan salaojiin, ilma tunkeutumaan maahan,
mitkä molemmat seikat ovat niin tärkeitä maan
rapautumiselle ja käymismuutoksille maassa. —
S:ssa maassa säästyy viljelyskasveille koko
pinta-ala, josta avo-ojituksessa menee hukkaan ojiin
ja penkereihin n. 1./10 à Ve eli joka 10 :s à 6 :s ha.
S:n vuotuiset kunnossapitokustannukset ovat
n. »/io à V s vastaavista avo-ojituksen töistä.
Silta- ja rumpukustannukset vähenevät hyvin
vähiksi. Viljelvstyöt helpottuvat suuresti ja
voidaan käyttää parempia ja täydellisempiä koneita.
Maan kosteussuhteet tulevat tasaisemmiksi, sillä
sadevesi ei pääse niin nopeasti poistumaan
pintaa myöten, vaan pakotetaan tunkeutumaan maan
lävitse salaojiin. Ilma tunkeutuu maahan
paremmin ja syvemmälle. Maa lämpenee keväisin
nopeammin ja valmistuu töitä varten pikemmin.
Rikkaruohojen ja kasvitautien vastustaminen on
salaojitetulla maalla helpompaa.

Salaojia on monenmallisia: sekä ilman täytettä
(kuv. 2 kovan maan, kuv. 3 suomaan oja
tavallista muotoa) että puu-j kivi täytteellä (kuv. 8)
varustettuja ja lopuksi putkisalaojia (kuv. 9)
tiili- tai sementtiputkineen (kuv. 10).
Puutäyt-teiset salaojat ovat joko risu-, keppi- taikka
riuku-, rima-, lauta-, risuköynnös- (kuvat 4. 5, 6, 7
esittävät viimemainittujen poikkileikkauksia),
j. n. e. salaojia. Putkisalaojissa putket ovat tav.
noin 0.3 m:n pituisia ja sisämitoiltaan 4. 5, 6,s,
8. 10. 13 ja 16 cm:n suuruisia, harvoin suurempia.

Salaojat ovat joko n. s. imuojia tahi
kokooja-ojia. Edelliset vastaavat sarkaojia
avo-ojituksessa, jälkimäiset viemäreitä. Kokoojaojien
tehtävänä on koota imuojien vedet ja päästää ne
yhdestä kohtaa, laskuaukosta, „silmästä",
kui-vatusojaan. Kokoojaojat tulevat kysymykseen
pääasiallisesti vain putkisalaojissa, harvemmin
muissa. — Salaojien syvyys sovitetaan tav.
imu-ojissa 0,9 ik 1,2 m:ksi, kokoojaojissa 1,« ;\1,< m:ksi
sekä riittävän kuivatuksen aikaansaamiseksi että
salaojien suojelemiseksi routaantumiselta. —
Imu-ojien etäisyys määrätään maanlaadun mukaan,
tiukassa maassa vähemmäksi, löyhässä maassa
suuremmaksi, tavallisimmin se on 8-20 m, joskus
aina 30 m ja yli. Imuojien suurin sallittu pituus
on 150-200 m. — Salaojien putous on imuojissa
vähintään O.s % ja kokoojaojissa 0.2-0,n
Pu-toussukteet ovat mahdollisuuden mukaan
sovitettavat siten, että vedellä on aina joko sama tahi
suureneva nopeus.

Salaojat ovat siten suunniteltavat, että vesi
juoksee niissä riittävän nopeasti ja tasaisesti
sekä niin, että tullaan toimeen mahdollisimman
vähillä salaojilla. Puhutaan pitkittäis- ja
poi-kittaissalaojista. Edellisillä ymmärretään
putouksen suuntaan kulkevia imuojia, jälkimäisillä
salaojia, jotka kulkevat enemmän tai vähemmän
vinosti putouksen suuntaa vastaan. Edellisiä käy-

3.

6.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0348.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free