- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
653-654

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Salaovi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

653

Salaovi—Salapolttimo

654

tetään etupäässä tasaisilla mailla, jälkimäisiä
viettävillä mailla, jolloiu saadaan maan
vesisuo-net parhaiten ja harvemmilla ojilla katkaistuiksi.

S.-työt suoritetaan parhaiten sellaiseen
vuodenaikaan, jolloin maa ei ole liian märkä tai
liian kuiva eikä jäässä, tavallisesti keväällä
kevätkylvötöitten jälkeen tahi alkusyksyllä.
S:ssa käytettyjä tavallisimpia työaseita
esittävät kuva 11 s.-lapioita, kuva 12 s.-kouruja,
kuva 13 putkien asettamista ojiin ja kuva 14
pohjajunttaa. -—Putkien asettaminen salaojiin on
tehtävä hyvin huolellisesti ja siten, että putket
tulevat lepäämään vakavasti ojan pohjalla,
saumat tiiviisti vastakkain varsinkin yläpinnastaan.
Imu- ja kokoojaojien ylitymäpaikoissa putket
liitetään toisiinsa joko sivuliitoksella taikka
päältä-liitoksella (kuv. 15). Edellistä käytetään silloin
kuin putous on huono, jälkimäinen on
tavallisempi tapa. — Salaojien täyttäminen toimitetaan,
sittenkuin putket ovat asetetut paikoilleen ja
tarkastetut, siten että putkien päälle pudotetaan
ensiksi hienoa maata, ruokamultaa, soraa t. m. s.
noin 10-15 cm vahvalta, minkä jälkeen vasta
kaivettu ojamaa saadaan laskea ojaan. — Salaojan
tärkeimpiä osia ovat laskuaukot. Ne tehdään
joko puusta (kuv. 16, tavallinen, yksipuolinen),
rautaputkesta, sementistä j. n. e. Laskuaukkojen
tulee olla siten sijoitetut, etteivät ne herätä
huomiota, ettei karja pääse niitten kohdalta maata
polkemaan j. n. e. Laskuaukon tulee jäädä
ainakin n. 15-20 cm ylemmäksi kuivatusviemärin
tavallisen veden pintaa, jotta pienet eläimet,
kuten sammakot, kalat, hiiret j. n. e., eivät pääse
sitä tietä tunkeutumaan salaojaan. Sitä varten
asetetaan laskuaukon putki tavallisesti joko
ulkonevaksi tai mieluummin varustetaan sopivalla
suojaristikolla, -verkolla t. m. s. esteellä. —
Salaojat ovat aina suojattavat teitten ja ojien
alitse kulkiessaan. Suojaksi käytetään
tavallisimmin muhviputkia saumojen kohdalla,
sisäkkäistä putkiasetusta t. m. s. Puitten lähelle ei
salaojia ole johdettava, vaan jätettävä ne
vähintään 15-20 m:n päähän puista, sillä muuten
voisivat puitten pienet hapsijuuret tunkeutua
saumojen kautta putkiin ja aikaa myöten tuketa
ne. Puutarhoissa pidetään kuvan 17 mukaista
s.-tapaa ainoana täysin varmana. Kuvassa
esitetyt kaivot ovat sijoitettavat 5-8 m:n päähän
toisistaan ja yhdistettävät toisiinsa salaojilla,
joitten saumat ovat suojatut muhviputkilla tahi esim.
kattohuopaliuskoilla, jotka sidotaan tiiviisti
putken ympäri galvanoidulla rautalangalla. —
Lähteitten vesi on koottava parhaiten eri imuojaan,
joka johdetaan, mikäli mahdollista, erikseen
laskuaukkoon saakka. — Salaojat varustetaan
usein sulkuventtiileillä, joitten avulla vedenkulku
salaojissa voidaan sulkea ja pidättää vettä
kuivien aikojen varalle.

Puutäytteellä varustettujen salaojien kestävyys
lasketaan n. 15-20 v :ksi, riippuen maan
vetisyy-destä j.a pohjaveden korkeudesta. Hyvin poltetuista
tiiliputkista tehtyjen putkisalaojien on ulkomailla
havaittu vielä 50-60 v. vanhoina olevan täysin
kestäviä ja hyviä. Suomessa on tultu samaan
kokemuksen 40-50 v. vanhoista tiiliputkista.
Sementti putkien katsotaan kestävän
sementti-rakennuksilla saavutetun kokemuksen mukaan —
sementtiputkien käyttö s:ssa on vielä liian
lyhytaikainen — ainakin yhtä hyvin, jollei maassa

ole happoja. Viimemainitut ovat siis epävarmoja
ainoastaan suomaissa.

S:n kustannukset lasketaan Suomessa tulevan
maksamaan ha :lle n. 200 à 300 markkaa.
Kun-nossapitokulut arvioidaan tav. n. 1ls% :ksi
perus-tamiskuluista. — S :11a voitettava hyöty lasketaan
tav. maa-alavoittona, ojituksen
kunnossapitotöit-ten vähenemisenä ja peltotöitten säästymisenä
n. 300 mk :ksi pääoma-arvoa ha:lta. Tämän lisäksi
tulee säästöä työaseitten ja koneitten
kunnossapidossa, mahdollisuus käyttää parempia ja
täy-dellisempiä koneita, mahdollisuus muokata ja
hoitaa maa täydellisemmin ja paremmin j. n. e.,
mitkä edut merkitsevät tuntuvaa säästöä ja
huomattavaa sadon paremmuutta.

S:n vaikuttaman sadon lisäyksen laskevat eri
asiantuntijat (Tebich, Gerhardt, Luedecke y. m.)
jonkun verran eri lailla, mutta keskimäärin on
Saksassa tultu seuraaviin tuloksiin:

Sadon lisäys %
Jyviä Olkia
Ruis........... 40 30-50
Vehnä .......... 40- 60 30-40
Kaura........... 40- 50 40-60
Ohra.......... 40— 60 50-70
Sekavilja......... 50-100 —
Apilas.......... 50—100 —
Peruna.......... 50—100 —
Juurikkaat......... 80-120 —

Paitsi sadon suuremmuutta on huomattava, että
salaojitetulla maalla saadaan aina varmempi ja
tasaisempi sato. I. A. 8-H.

Salaovi, ovi, joka tavalla tai toisella on tehty
näkymättömäksi, esim. tekemällä se sitä
ympäröivän seinän kaltaiseksi tai peittämällä se
jonkun sopivan huonekalun y. m. s. taakse.

K. S. K.

Salapohja ks. Välikatto.

Salapoliisi 1. etsivä poliisi
(detek-tiivi), poliisikuntaan kuuluva henkilö, jonka
tehtävät pääasiassa kuuluvat rikospolitian alaan
ja joka ammattinsa helpottamiseksi esiintyy
siviilipuvussa. — S:ista on erotettava n. s.
salainen poliisi, jonka tehtävänä eräissä valtioissa,
eritoten itsevaltaisesti hallituissa, on poliittisen
toiminnan ja poliittisten yhdistysten ja seurojen
valvonta.

Salapolttimo. Yleensä kaikkialla, missä
suurelta yleisöltä on tahdottu vaikeuttaa paloviinan
saantia, on syntynyt viinan s:ita, joita on
koetettu pitää salassa varsinkin järjestysvallalta.
Erittäinkin on salapoltto tullut tavalliseksi
semmoisina ajankohtina, jolloin lainsäädäntö äkkiä
on tuntuvasti rajoittanut joko viinan
valmistamista tai myyntiä. Niin tapahtui kaikissa
Skandi-naavian maissa useasti kotitarvepolton
vallitessa, jolloin katovuosina polttoaikaa tav.
rajoitettiin, sekä sittemmin kun kotitarvepoltto
lopetettiin ja korvattiin tehdaspoltolla. Ruotsissa,
jossa kotitarvepoltto lakkautettiin 1855, oli
main. uudistuksen jälkeisinä vuosina salapoltto
niin tavallista ja sen synnyttämä yleinen
hämminki niin suuri, että oli kysymyksessä sotaväen
käyttäminen yleisen järjestyksen palauttamiseksi.
Hyvin tavallista oli myöskin salapoltto viime
vuosis. alkupuolella Suurbritanniassa ja
Irlannissa, jossa silloin suuresti korotettiin viinan-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0349.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free