Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Salisyli-ihojauhe ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
661
Salisyli-ihojauhe—Salmi
662
antiseptinen. Sitä käytetään ravintoaineita
kon-serveerattaessa, väriteollisuudessa, lääkkeenä,
lääkeaineiden esim. salolin, salipyriinin ja
aspiriinin, vismuttisalisylaatin y. m. valmistukseen.
S. S.
Salisyli-ihojauhe, ihotauteihin, jalkahikeen
y. m. käytetty jauhe, joka sisältää
salisylihap-poa, tärkkelysjauhoa ja talkkia. S. S.
Salisylipumpuli, salisylihapon spriiliuoksella
impregneerattu, n. 4-10% salisylihappoa sisältävä
puuvilla. Käytetään antiseptisinä siteinä. S. S.
Saliva [-*’-] (lat.), sylki, suun limakalvossa
olevien pienten rauhasten ynnä korvanalus-,
leuanalus- ja kielenalusrauhasten yhdessä
erittämä sulatusneste. ks. Ruuansulatus. —
Salivantia, syljen erittymistä edistävät
aineet. — S a 1 i v a t s i o n i, ylen runsas syl jen
eritys. M. OB.
Salix ks. P a j u.
Salkku, paperien, piirustusten y. m.
säilytyskotelo; jonkun pankin hallussa oleva varasto
määrätynlaisia arvopapereita (vekselisalkku) ;
jonkun ministeriön päällikkyys.
Salkoruusu (Altlicea rosea), koristekasvina
puutarhoissa viljelty, 1 1/2-21/2 m korkea yrtti,
jolla on hyvin suuret, eriväriset, usein kerrotut
kukat. vrt. A 11 h æ a. K. L.
Salla ks. Kuola järvi.
Sallan hoitoalue ks. Hoitoalue ja M e
t-sän hoitolaitos.
Sallatunturi, tunturi Kuolajärven
kirkonkylän (Sallan) äärellä sen eteläpuolella, kork.
645 m yi. merenp., kuuluu yhteen
tunturiryh-mään Rolnnoaivin ja Sotitunturin kanssa;
suurenmoinen näköalapaikka. L. H-nen.
Salle, de La ks. La S a 1 1 e.
Sallimus, jumaluudesta käytetty persoonaton
nimitys. Yksipuolinen sallimususko, jonka
ilmauksia on esim. suom. lausetapa: „se oli sallittu",
on omansa synnyttämään tylsää kohtaloonsa
alistumista, ja on siten todellisen edistyksen
vihollinen. Muutamissa uskonnoissa, kuten islamissa,
on s.-uskolla olennainen merkitys, vrt. K a i
t-s e 1 m u s. E. K-a.
Sallinen, Erkki, karjalainen
talonpoikais-päällikkö pikku vihan aikana, kotoisin
Tohma-järveltä; oli mukana Öllölän (Poukkurinteen)
tappelussa Ilomantsissa huhtik. 1742
Sallisenniäki, 225 m yi. merenp. kohoava
vuori Iisalmen-Kajaanin radan länsipuolella,
n. 5 km lounaaseen Sukevan rautatieasemalta.
Sallustius, Gaius S. Crispus (86-36 e. Kr.),
roomal. historiankirjoittaja, kotoisin
Amiter-numista sabiinien maasta. S. toimi m. m. ,,Nova
Africa" maakunnan prokonsulina, jolloin
harjoitti niin tunnotonta rahankiskontaa, että vain
Cæsarin suosio pelasti hänet joutumasta
tuomituksi; näin saamillaan varoilla hän teetti
Roomaan komean puiston (,,Horti Sallustiani").
Cæsarin murhan jälkeen hän, ottamatta osaa
julkiseen elämään, harrasti yksinomaan kirjallisia
töitä. S. sepitti 2 säilynyttä historiallista teosta:
„De Catilina; coniuratione" ja „Bellum
Jugurthi-num" sekä 5-kirjaisen, vv:n 78-67 e. Kr. välistä
ajanjaksoa esittävän historian, ,,Historiæ", josta
on tallella vain katkelmia. S:n teokset ovat
huomattavat tapausten pragmaattisen käsityksen
ja sattuvien luonteenkuvausten vuoksi, mutta
niitä haittaa jonkun verran tarkoituksellinen
puolueellisuus; tyyli on suppeata, toisinaan
vanhanaikuisuuden tavoittelun vuoksi teennäistä.
Uudempia kokonaislaitoksia S:n teoksista ovat
julkaisseet Jacobs-Wirz (10 :s painos 1894), Opitz
(1894-97), Scheindler (1907) y. m.; Catilinan
salaliiton Summers .(1900), Tincani (1901),
Ahlberg (1911) y. m., Jugurthan sodan Perscliinka
(1902), Scheindler (1902), Smedley (1902),
Summers (1902). Historian katkelmat julk.
Mauren-brecher 1891-93. — Suomennoksena on
ilmestynyt Blomstedtin „Jugurtha" (1866). E. ll-n.
Salm, saks. kreivi- ja ruhtinassuku.
Salmanassar (ass. Sulmän-asarid - ,,Sulman
jumala on ruhtinas"), viiden ass. kuninkaan nimi.
S. I (n. 1300 e. Kr.), Adadnirari I :n poika,
ks. Assyria, palsta 653. — S. II,
Assur-nasirpal II:n poika, Samsi-Adadin pojanpoika,
hallitsi ll:nnellä vuosis. e. Kr. — S. III
(ennen II) (858-824 e. Kr.), Assurnasirpal III:n
poika, ks. Assyria, palsta 654. — S. IV
(782-772) mainitaan ainoastaan
eponymiluette-loissa. — S. V (ennen IV) (727-722 e. Kr.),
luultavasti Tiglatpileser IV :n (Pulin) poika, on
tunnettu Raamatustakin (2 Kun. 173; 18») ; vrt.
Assyria, palsta 654. K. T-t.
Salmasius, Claudius (Claude de S a
u-m a i s e) (1588-1653), ransk. filologi, eli Saksassa
vapaana tieteiden harjoittajana, kutsuttiin 1631
Leideniin ja 1650 kuningatar Kristiinan toimesta
Ruotsiin, mutta palasi 1651 Leideniin. Hänen
pääteoksensa on ,,Plinianæ exercitationes in
Soliniini" (1629, 2 osaa), jonka ohella hän on
toimittanut. suuren joukon kreik. ja lat. teksti
julkaisuja ja sepittänyt useita muinaistieteellisiä
tutkielmia. E. R-n.
Salmelainen, Eero ks. R u d b e c k.
Salmeron /-o’n], Alfonso (n. 1515-85),
esp. jesuiitta, otti osaa jesuiittaseuran
perustamiseen ; oli useita kertoja paavin nuntiuksena
tärkeissä neuvotteluissa ulkomaisten valtain
kanssa ja näytteli tärkeätä osaa Tridentin
kirkolliskokouksessa; kirjoittanut sarjan
tutkistele-muksia kaikista Uuden testamentin kirjoista.
Salmeron [-o’n], Nicolas (1838-1908), esp.
politikko; toimi filosofian professorina
Madridissa; liittyi aikaisin tasavaltalaisiin, otti osaa
v:n 1868 vallankumoukseen; valittiin 1871
edusta jakamariin, missä hänestä pian tuli yksi
tasavaltalaisten johtajia. Kun Espanja 1873 oli
julistettu tasavallaksi, rupesi S.
oikeusministeriksi; oli sittemmin muutamia viikkoja
toimeenpanevan vallan johtajana ja tästä toimesta
luo-vuttuaan kansalliskokouksen esimiehenä, kunnes
se valtiokaappauksen johdosta hajoitettiin 1874:
oleskeli tämän jälkeen Pariisissa, mistä sai palata
Espanjaan 1881; valittiin 1882 uudelleen
edus-tajakamariin ja johti edelleen tasavaltalaista
puoluetta. J. F.
Salmi (ruots. Salmis). 1. Kunta,
Vii-ptirin 1., Salmin kihlak., Salmin nimismiesp.;
Suomen kaakkoisin kunta, sijaitsee Laatokan
koillisrannikolla Venäjän rajaa vasten ja
käsittää lisäksi kaksi suurta Laatokan saarta:
M a n t. s i n s a a r e n ja L u n k u 1 a n s a a r e n.
Pääkylä on Tulema, Tulemajoen suulla,
123 km Sortavalasta, t.alviteitse n. 100 km
(suoraan Laatokkaa pitkin n. 80 km). Pinta-ala
l,440,i km2, josta viljeltyä maata (1910) 5,487 ha
(siinä luvussa luonnonniityt 2,205 ha, viljaa-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
