- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
663-664

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Salisyli-ihojauhe ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

663

kasvava kaskimaa 173,4 lia). Manttaalimäärä
98.05, talonsavuja 942, torpansavuja 6 ja muita
savuja 89G (1907). 11,588 as. (1913), joista
kreik.-katolisia 10,305; 1,659 ruokakuntaa, joista
maanviljelys pääelinkeinona 1,226:11a (1901),
maanviljelyksen ohella on huomattavina
elin-keinonkaaroina rannikkokalastus (varsinkin
Mantsinsaarella), kauppa ja liikenne (esim.
huomattavaa halkokauppaa Pietariin).
Kauppalaivastoon kuului 1910 55 purjealusta (yht. 13,558
netlo rek.-ton.) ja 2 höyryalusta (yht. 142 netto
rek.-ton.). 1.369 hevosta. 3,631 nautaa (1912).
— li suomalaista kansakoulua (1915), yli 20
venäläistä kansakoulua (venäläisiä asukkaita ei
kunnassa ole). Kiertävä maamieskoulu.
Kunnanlääkäri. Apteekki. — Teollisuuslaitoksia:
Ilosiai-noffin höyrysaha, höyläämö ja mylly;
Kotkaniemen höyrysaha ja mylly; Uljanoffin
höyrymylly (Lunkulassa); 2 sähkölaitosta (Uuksujoen
varrella, toinen Jukakoskella, toinen
Kiven-kulmassa). -— Muinaismuistoja: Työmpäisten
uhrikalmisto (Mantsinsaarella); Orusjärven
muinaisen luostarin paikka. — Historiallisia
muistoja: Va riski vi (ks. t.). — Säännöllinen
laivaliikenne Sortavalaan. — 2. S:ssa on 1
luterilainen seurakunta. S:n rukoushuonekunta, sekä
4 kreik.-katolista seurakuntaa: Salmi, Manssila,
Orusjärvi ja Mantsinsaari. — S:n
rukoushuonekunta, Savonlinnan hiippak..
Sorta-\alan rovastik.; muodostettu 1885 Impiiahteen
kuuluvaksi rukoushuonekunnaksi. — Kirkko
puusta, rak. 1877. — 3. ks. Salmin
kaupunki, Salmin kreivikunta ja
Salmin lahjoitusm a.a. L. H-nen.

Salmi, kylä Kuortaneen pitäjässä
Kuortaneen-järven koillisrannalla lähellä järven luoteispäätä.
Adlercreutzin johtamat ruots.-suom. joukot, jotka
yöllä vasten syysk. 2 p:ää 1808 olivat
peräytyneet tänne Ruonasta (ks. t.), ryhtyivät täällä
main. p:nä taisteluun Kamenskin johtamien ven.
joukkojen kanssa. Taistelun alussa Adlercreutz
joutui ajutantteineen odottamatta saarroksiin ja
sai miekka kädessä raivata itselleen paluutien.
Venäläisten yrittämä kiertoliike ruotsalaisten
vasenta sivustaa vastaan kohtasi ankaraa
vastustusta. Jälkimäisille edulliseksi kallistuva
taistelu oli ratkaisematta, kun Lapualta saapui
Klingsporin määräys perääntyä sinne.
Kauhajoella oleva ruots. osasto oli nimittäin vetäytynyt
takaisin ja sen johdosta annettiin tämä
harkitsematon käsky, jonka kautta Kuortaneen tärkeät
tienristeykset joutuivat venäläisten haltuun.

A. Es.

Salmi, maatila Vihdin pitäjässä 5 km
Ota-lammen rautatieasemalta etelään, käsittää
Fredriksgårdin ratsuvelvollisen säterin ja
Penttilän verotilan, yhteensä 1,5 manttaalia,
852,71 ha. S. on 1600-luvulta alkaen ollut m. m.
Rennerfelt-, Hästesko-Fortuna-, Lagerh]eim-,
Salil-svärd-, Malmborg-, Salmén- ja Gestrin-sukujen
jäsenillä. Viime aikoina se on ehtimiseen
vaihtanut omistajaa. Nvk. omistaja (1915) maanvilj.
J. Halkilahti. ’ A. Es.

Salmi ks. Psalmi.

Salmiakki ks. Ammoniumklori d i.

Salminen, rautatieasema (V 1.) Savon radalla.
Suonnejoen ja Kurkimäen asemien välillä, 235 km
Kouvolasta, 38 km Kuopioon; etäisyys
Helsingistä 427 km.

664

Salmin kaupunki perustettiin 1632 Salmin
pitäjään Laatokan rannalle. Sen kehittyminen
jäi kuitenkin sikseen. Pormestaria, joka
kaupungilla alkuaikoina oli ollut, ei siellä ollut enää
1653, ja ennen pitkää se häipyi tavalliseksi
maakyläksi.

Salmin kihlakunta käsittää Impilahden-

Kitelän, Suistamon, Salmin, Suojärven,
Korpiselän ja Soanlahden kunnat Viipurin 1.
Pinta-ala (maata) 9,012.» km2; väkiluku v. 190S
39,873 henkeä (=4,4 km2:iä kohti).

Salmin kreivikunta lahjoitettiin 1651 sota
päällikkö Carl Gustaf Wrangelille. Se käsitti
Salmin ja Suistamon pogostat, yhteensä 2.653
arvioruplaa, ja tuotti vuosittain verotuloina
6,802 talaria. V. 1665 Wrangel vaihtoi S. k:n
Sölvesborgin kreivikuntaan (Blekingessä).

Salmin lahjoitusmaa oli pinta-alaltaan
aikanaan suurin maassamme. Se käsitti Salmin
pitäjän, Suojärven ynnä Korpiselän kappelin sekä
ison osan Ruskealan pitäjää. Tämä alue oli
useissa erissä annettu eri ven. ylimyksille, mutta
joutui 1808-13 osittain perintönä, osittain oston
kautta yksiin käsiin, kreivitär Anna
Orlov-Tsesmenskvlle, joka 1826 möi sen kauppiaille
F. ja S. Gromoville. S. 1. käsitti 1833 n. 491
taloa, 1,617 savua ja yli 1 milj. tynnyrinalaa.
Kokonaistulot siitä olivat vuosittain n. 400.000
ruplaa. Alueella oli main. v. 6 sahaa.
Hovi-tiloista oli Tuleman hovi Salmissa mainittavin.
Alue jakautui pian eri omistajille (vrt.
Rantala). Suurimman osan möivät Gromovit 1856
Venäjän vuorihallitukselle, joka möi osan alueesta
Suomen valtiolle, mutta pidätti itselleen Annan
rautaruukin (ks. t.) ja isoja metsäalueita
Suojärven pitäjässä. Suomen valtion 1873 lunastama
osa S. l:ta käsitti 104u/ie vanhaa manttaalia.
168.358 ha. (Hintaa ei ole tileissä erikseen
mainittu.) A. Es.

Salmin tuomiokunta käsittää seuraavat
5 kärä jäkuntaa: 1. Salmi; 2. Impilahti-Kitelä;
3. Suistamo: 4. Suojärvi; 5. Korpiselkä.
Viipurin hovioikeuden alainen.

Salmio, ratsuvelvollinen säteri (0.1667
manttaalia) Lopen pitäjässä luonnonkauniin
Puneliajär-ven rannalla, lohkaistu Solilman-suvun
omistamasta Salon (ks. t.) säteristä. V. 1910 tila
siirtyi oston kautta tehtaanomistaja V. Schultzilta
Kytäjän kartanon omistajalle kamariherra
Hj. Linderille, jonka hallussa se nyk. (1915) on.

Salmo ks. Lohi.

Salmon [siiman], George (1819-1904), engl.
matemaatikko ja teologi, tuli 1866 teologian
professoriksi Dublinin yliopistoon. S. on
kirjoittanut joukon paljon käytettyjä ja monelle kielelle
käännettyjä analyyttistä geometriaa ja
korkeampaa algebrata koskettelevia oppikirjoja kuten
,,Conic sections" (1848; 6:s pain. 1879),
„Trea-tise on higher plane curves" (1852; 3 :s pain.
1879), ,,Treatise on analvtic geometry of three
dimensions" (1862: 4 :s pain. 1884), ..Lessons
in-troductorv to the modern higher algebra" (1859:
4:s pain. 1885). S. on myös julkaissut useita
teologisia teoksia. U. S:n.

Salmonsenin tietosanakirja, tansk.
tietosanakirja, joka „Brodrene Salmonsen."in
kustannuksella ilmestyi Kööpenhaminassa 1893-1907;
18 osaa; täyteosa valmistui 1911. Uusi painos
alkoi ilmestyä 1915.

Salmi —Salmonsenin tietosanakirja

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0354.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free