- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
665-666

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Salmson ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

665

Salmson—Salo

666

Salmson, Hugo Fredrik (1843-94), ruots.
taidemaalari, opiskeli Tukholman
taideakatemiassa ja v:sta 1868 Pariisissa, jonne
pääasiallisesti jäi asumaan. S. on maalannut, aluksi
osittain Düsseldorfin koulun henkeen,
laatukuvia Taalainmaasta ja Skånesta, siroja
rokoko-maisia salonkitauluja sekä etenkin Ranskan
ulkoilmamaalausta noudattavia talonpoikaiskuvia,
kuten esim. „Valkojuurikkaanpuhdistajia
Picar-diessa" (1878, Gööteporin museossa) ja
,,Rippi-lapsia" (1882, Pariisin Luxembourg-museossa).
Viime aikoinaan S. toimi enimmäkseen
muotokuvaajana. E. R-r.

Salo. 1. Kauppala, Turun ja Porin
läänissä, Turun-Ivarjan radan varrella, lähellä Hali-’
konlahteen laskevan Uskelan- 1. Salonjoen suuta,
molemmilla puolilla jokea Halikon ja Uskelan
pitäjistä pakkoluovutustoimenpiteillä erotetulla
alueella. As. 31 p. jouluk. 1914 kirkonkirjojen
mukaan 1,479 henkeä. — Kauppalan pinta-ala on
752,416 m2, kortteliluku 49 ja tonttien
lukumäärä 186 (1915). — Kadut ovat leveät ja suorat
sekä puuistutuksilla kaunistetut; joen itäpuolella
on kauppa- ja eläintori. Rakennukset
muutamia poikkeuksia lukuunottamatta puusta;
huomattavimmat: yhteiskoulu, kauppalantalo, kaksi
rukoushuonetta, palokunnantalo, työväentalo,
kansakoulu ja rautatieasema. — Kauppalan
tuloja menoarvio v:lle 1915: tuloja: säästö v :lta
1914 Smk. 6,500:—, vuokra- ja verotuloja Smk.
8,600:—, vaivaismaksuja Smk. 1,500:—, korkoja
Smk. 700:—, satamarahastosta Smk. 1,000: —
ja taksoitustuloja Smk. 28,000:—, yhteensä
Smk. 46,300:—; menoja: palkkoja Smk.
9,412:—, koulu- ja kirjastomenoja Smk. 7,800:—,
vaivaishoito Smk. 4,000:—, katuvalaistus,
kauppalan kunnossapito y. m. Smk. 10,500:—,
kuoletuksia ja korkoja Smk. 5,750: —, sekalaisia
menoja Smk. 4,000:—, säästö v:lle 1916 Smk.
4,838:—, yhteensä Smk. 46,300:—. —
Kansakoulu ja yhteiskoulu (5-luokkainen). S:n
säästöpankki (lähiseudun kuntien yhteinen), S :n
kauppalan säästöpankki, Kansallis-osakepankin, Turun
osakepankin, Uudenmaan osakepankin ja
Länsi-Suomen osakepankin haarakonttorit. Apteekki,
piirilääkärin (lisäksi 2 muuta lääkäriä) ja
piirieläinlääkärin asuinpaikka. Halikon kihlakunnan
tuomarin ja ruunuvoudin asuinpaikka.
Sälikö-lennätinkonttori; puhelinkeskusasema, joka on
yhteydessä lähipitäjien ja kaupunkienvälisen
linjan kanssa. — Teollisuuslaitoksia: S:n seudun
osuusmeijeri, S:n hienonahkatelidas, S:n sähkö-

Salon kauppala Lukkarinmäeltä.

Salo ennen paloa.

ja konetehdas o.-y., E. & J. Leinon
puunjalostus-ja maanvil jelyskoiietehdas, O.-y. Koulukalusto,
Veljekset Vähäsilta (konepaja), Saarnijoeu
huonekaluliike y. m. — Rautatieasema ja laivasatama;
laivaliikennettä rannikkopitäjiin ja Turkuun;
tärkeä vientitavara lankut.

Historia. S :n sillan seutu on ikivanhoista
ajoista saakka ollut keskus- ja kauppapaikka,
jossa sisämaan väestö on vaihtanut viljaansa
ja muita tuotteitaan saaristolaisten kaloihin.
Tämä kauppa oli saanut vapaasti jatkua
1600-luvulle saakka ilman kenenkään silmälläpitoa,
mutta mainitulla sataluvulla paikan omistaja
Joensuun herra Maurits Horn ja hallitus
kiinnittivät siihen huomiotaan. Vaihtokauppa ja
muu liike paikkakunnalla näyttää olleen
vilkkaimmillaan markkinoiden aikana, joita
keskiajalta periytyneen tavan mukaan oli pidetty
Halikon kirkon luona Birgitan päivänä (2 p.
lokak.) ja luultavasti myös Perttelin kirkon
luona Pärttylin päivänä (24 p. elok.), mutta
jotka sittemmin siirrettiin S:n sillan tienoille.
— Tälle paikalle, vaikka se olikin tärkeä keskus,
asettui asukkaita verraten myöhään, vasta
1700-luvulla. Tämä 1700-luvun S. oli varsin pieni;
vasta Suomen sodan jälkeen, jolloin sitä ensi
kerran nimitetään S:n kauppalaksi (ruots. Salo
köping), alkoi elämä siellä vilkastua. -— V. 1853
S. sai erikoisia elinkeino-oikeuksia ja 1856 se
määrättiin kaupungiksi. Viimemainittu määräys
kuitenkin 1860 peruutettiin, mutta sen sijaan
laajennettiin aikaisemmin annettuja oikeuksia
harjoittaa kauppaa ja muita elinkeinoja.
Varsinaiset kauppalan oikeudet S. sai vasta 20 p.
kesäk. 1887. S. paloi 15 p. heinäk. 1887
melkein kokonaan, mutta kohosi kuitenkin taas
nopeasti seuraavina vuosina. V:n 1891 alusta
se määrättiin itsenäiseksi kunnaksi. Tämän
jälkeen S. on vaurastumistaan vaurastunut, olleu
nykyään varsin merkittävä liikepaikka
Lounais-Suomessa. — [E. L.(umme), »Hajanaisia tietoja
S:n kauppalan ja sen ympäristön
menneisyydestä" (1S89) ; Väinö Kallio, „S:n seutu" (1910);
Juhani Rinne, »Halikonlahden seudun
muinaisesta kaupasta" (ylipainos Historiallisesta
aikakauskirjasta, 1906); Uusi Aura (S:n numero)
n:o 258, 1910; Kotiseutu (S:n seudun numero)
n :ot 7-9, 1911; V. J. Kallio, »Piirteitä S:n
kauppalan entisyydestä" (Uusi Aura n:o 149 1915).j

2. Seurakunta, keisarillinen, Turun
arkki-hiippak., Perniön rovastik.; määrättiin 1906 itse-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0355.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free