Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Salmson ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
6G7
Salo—Sälöinen
668
iiäiseksi kirkkoherrakunnaksi; tämä päätös
voitiin kuitenkiu panna toimeen vasta 1/5 1914.
Jumalanpalveluksia pidetään vanhassa
rukoushuoneessa. V. J. K.
3. Rautatieasema (III 1.) Karjan-Turun
rataosalla, Perniön ja Halikon asemien välillä,
57 km Karjan asemalta, 56 km Turkuun;
etäisyys Helsingistä 144 km. Asemalla v. 1913 oli
saapuvien matkustajain luku 41,774, lähtevien
45,661; saapuvaa tavaraa sam. v. 16.384 ton.
(suurimmat erät: puutavaroita 6,293 ton., kiviä,
kalkkia ja sementtiä 1,672 ton., jauhoja ja
ryynejä 1,492 ton., metalliteollisuudentuotteita 1.199
ton.), lähtevää tavaraa 11,602 ton. (suurimmat
erät: puutavaroita 3,881 ton., kiviä, kalkkia y.
m. s. 1,179 ton., maitoa 941 ton.,
metalliteollisuuden tuotteita 680 ton.). L. Il-nen.
Salo (myös Sälöinen), pitäjä, Kemin
kera Polijois-Pohjanmaan vanhin, mainitaan jo
1329. S : n pitäjän alueella oli vanhastaan tunnettu
ja paljon käytetty satama ja markkinapaikka
,,SaIo", jonka Pietari Brahe määräsi kaupungiksi
1649. Kaupungin niinenäkin pysyi aluksi S.,
kunnes se 1652 sai perustajansa mukaan nimen
Brahestad (suom. R a a h e) senjälkeen kuin
Pietari Brahe sam. v. oli kruunulta ostanut S:n
pitäjän ja yhdistänyt sen alueen aikaisemmin
saamaansa Kajaanin vapaaherrakuntaan. V. 1652
kaupunki sai oman khran. V. 1690 kunink.
majest. päätöksellä 26 p:ltä toukok. määrättiin
Raahen kirkko emäkirkoksi yhdistetyssä
Raahe n-S a 1 o n (1. Raahen-Saloisten) khrakunnassa,
minkä tulivat muodostamaan Raahen kaupunki
ynnä suurin osa entistä Salon emäseurakuntaa,
kun taas pienemmästä osasta tehtiin Salon
kappeli, joka sai pitää vanhan
emäseurakunnan kirkon. — Saloon aikoinaan kuuluneesta
alueesta erotettiin sittemmin Muhoksen, Limingan,
Paltamon, Oulun, Kalajoen, Pyhäjoen, Hailuodon,
Siikajoen, Rantsilan, Pulkkilan y. m.
seurakunnat, joista nykyjään on muodostettu kaikkiaan
47 khrakuntaa ja kappelia. — Alkuperäisestä
S:n pitäjästä viimeiseksi kantapitäjäksi jäänyt
R a a h e n-S a 1 o n (1. Raahen-Saloisten)
kiira-kunta on parhaillaan muodostamisen alaisena
4:ksi eri khrakunnaksi: 1. Raahen
kaupunki; 2. Salo (tuleva Pattijoki);
3. Sälöinen (virallinen nimi ennen v :ta 1913
Salo [kappeli]); 4. Vihanti (ks. n.). [K. G.
Leinberg, ,,Finlands territoriala församlingars
namn, ålder" siv. 141-151.] L. H-nen.
Salo (ennen myös Sälöinen), tuleva
Pattijoki, osa (maalaiskunta ja maaseurakunta)
Raahe n-S aion I. Raahe n-S a 1 o i s t e n
emäseurakuntaa (vrt. Salo, pitäjä). 1. Kunta,
Oulun 1., Sälöisten kihlak.,
Salon-Saloisten-Vi-hanniii nimismiesp. Pinta-ala (v:een 1913) 332.»
km2, josta viljeltyä maata (1910) 4,673 ha (siinä
luvussa luonnonniityt 3,282 ha) ; manttaalimäärä
277/ie, talonsavuja 171, torpansavuja 85 ja muita
savuja 3 (1907); 2,671 as. (1910) : 484
ruokakuntaa, joista maanviljelys pääelinkeinona 326:11a
(1901); 288 hevosta, 1,427 nautaa (1912).
Alue-järjestelyn johdosta m u u 11 u n u t p i n t a-a 1 a
(v :sta 1913) : 252,? km2 ja manttaalimäärä 215/as;
nykyisellä alueella 2,281 as. (1914). —
Kansakouluja 2 (1915). Säästöpankki. —
Teollisuuslaitoksia: Pattijoen meijeri. — Muinaismuistoja:
Kastellin talon luona olevat rauniot, n. s. ,,jät-
tiläiskirkko". — Historiallisia muistoja: O 1 k
i-j o k i (ks. t.); Kirkkomäellä (Pietarinmäellä)
patsas vv:n 180S-09 sotatapausten
muistomerkkinä. — Kirkonkylän nimitys Pattijoki. —
2. S e u r a kunta, keisarillinen, Kuopion
hiip-pak., Raahen rovastik.; muodostaa toistaiseksi
vielä Raahen kaupungin kanssa yhteisen R a
a-h e n-S a 1 o n (1. Raahen-Saloisten)
emäseurakunnan, johon kappeleina myös toistaiseksi kuuluvat
Sälöinen (Salon kappeli) ja Vihanti; jo 1S96
(sen. päät. 18 p:ltä helmik.) määrättiin Vihanti
muodostettavaksi eri khrakunnaksi ja 1901 (sen.
päät. 27 p :ltä maalisk.) samaten Sälöinen;
vihdoin sen. päät. 22 p:ltä hulitik. 1909 määrättiin
vielä Raahen kaupunki erotettavaksi S :sta eri
khrakunnaksi, joten nykyisestä
emäseurakunnasta muodostuu 4 uutta khrakuntaa: Raahe,
Pattijoki (Salo), Sälöinen (Salon kappeli) ja
Vihanti. Varhaisemmista kirkollisista vaiheista ks.
Salo, pitäjä. — Kirkko puusta, rak.
1650-lu-vulla, perinpohjin korj. 1881 ja 1884. Raahen
kaupungilla oma uusi kirkko (rak. 1910-12), ks.
Raahe. [„Raahe-Salo-Pattijoki" („Liitto" 1911,
n :o 140, A.).] L. H-nen.
Salo, Oulunsalon (ks. t.) lyhempi
paikka-kunnallinen nimitys.
Salo, ratsuvelvollineu säteri Lopen pitäjässä
Kartjärven rannalla 20 km kirkolta
länsiluoteeseen. Tila, josta lohkaistuja ovat Salmion ja
Leppäniemen (ks. n.) sekä Rautakosken ja
Rii-malan tilat, käsitti kokonaisuudessaan 9,743,C9 ha.
Nyk. pinta-ala on 2,671,20 ha (O.1263 manttaalia).
S. on ollut kauan aikaa (lähes 300 vuotta?)
Sohiman-suvulla; nyk. omistaja (1915)
tilanomistaja M. T. Helle (Sohiman). A. Es.
Salo l-o’], piirikunnanpääkaupunki
Pohjois-Italiassa, Breseian provinssissa, kauniilla
paikalla Garda-järven länsirannalla, S: 11 lahden
äärellä; 5,098 as. (1901). — Goot, kirkko,
kaupungintalo, teatteri, muutamia oppi- ja
ammattikouluja. Harjoitetaan appelsiininviljelystä,
likööri-teollisuutta (eedro). — S:n luona 3 p. elok. 1796
ranskalaiset voittivat itävaltalaiset. Pari km
pohjoiseen 011 Garda-järven rannalla ihanan
ilmanalansa ja luontonsa vuoksi suosittu virkistys- ja
toipumispaikka G a r d o n e monine hotelleineen
ja parantoloineen.
Salofeeni, asetylipar a-a minosaloli,
vaaleahko kiteinen jauho, jota käytetään
lääkkeenä. Sulamispiste 187-188° C. ’ S. S.
Sälöinen (myös Salon kappeli; vrt.
Salo, pitäjä). 1. Kunta, Oulun 1., Sälöisten
kihlak., Salon-Saloisten-Vihannin nimismiesp.;
kirkolle Raahen kaupungista 5 km. Pinta-ala
(v :teen 1913) 137,2 km2, josta viljeltyä maata
(1910) 2,521 ha (siinä luvussa luonnonniityt
1,843 ha); manttaalimäärä 1413/iB, talonsavuja
116. torpansavuja 28 ja muita savuja 2 (1907):
1,718 as. (1910), 272 ruokakuntaa, joista
maanviljelys pääelinkeinona 221 :llä (1901); 167
hevosta, 897 nautaa (1912). — Aluejärjestelyn
kautta m uuttunut p i 111 a-a 1 a 216,8 km2 ja
manttaalimäärä 217/48; nykyisellä alueella 2,553
as. (1914). — Kansakouluja 2 (1915).
Säästöpankki. — 2. Seurakunta, keisarillinen,
Kuopion hiippak., Raahen rovastik.; kuuluu
toistaiseksi kappelina Kaalien-Salon
emäseurakuntaan, määrätty erotettavaksi eri khrakunnaksi
sen. päät. 27 p:ltä maalisk. 1901. Varhaiseni-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
