- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
669-670

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Saloisten kihlakunta ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

669

Sälöisten kihlakunta—Salomo

670

mistä kirkollisista vaiheista ks. Salo, pitäjä.
— Kirkko puusta, rak. 1621; vanhoja katolilaisia
pyhimyksiä sekä raamatullisia
seinämaalauksia v:lta 1641. — 3. vrt. Salo, pitäjä ja Salo
(Pattijoki). L. II-nen.

Sälöisten kihlakunta (myös Salon k i
h-1 a k.) käsittää Salon (Raahen-Salon 1.
Pattijoen), Sälöisten (1. Salon kappelin), Vihannin,
Alavieskan, Kalajoen, Raution, Ylivieskan,
Sievin, Pyhäjoen, Merijärven, Oulaisten, Paavolan,
Rantsilan, Siikajoen, Revonlahden ja Hailuodon
kunnat Oulun lääniä. Pinta-ala (maata) 6,357,s
km2; väkiluku v. 1908 56,517 henkeä (=8,9 km2:iä
kohti).

Sälöisten tuomiokunta (myös Salon
tuomi o k.) käsittää seuraavat 4 käräjäkuntaa: 1.
Salo (Raahe-Salo 1. Pattijoki), Sälöinen (1.
Salon kappeli) ja Vihanti; 2. Pyhäjoki, Oulainen
ja Merijärvi; 3. Kalajoki, Alavieska ja Rautio;
4. Sievi ja Ylivieska. Vaasan hovioikeuden
alainen.

Saloli, salisylihapon fenyliesteri, saadaan
kuumentamalla natriumsalisylaatin ja -fenolaatin
seosta fosforitrikloridin kanssa. Valkoisia,
heikosti hyvälle tuoksuvia, veteen miltei
liukenemattomia kiteitä, jotka sulavat 42° :ssa.
Käytetään lääkkeenä suolitaudeissa y. m. S. S.

Salome, juut. naisennimi: 1. Herodes
Boëthok-sen ja Herodiaan tytär, joka äitinsä yllytyksestä
vaati ja sai isäpuolensa Herodes Antipaan
mestauttamaan Johannes Kastajan (Mat. 14i-i2;
Mark. 614-29)- Käsitelty useissa draamoissa, m. m.
Sudermannin „Johannes Kastajassa" ja Oscar
Wilden „Salomessa". — 2. Galilealaisen
kalastajan Sebedeuksen puoliso, apostolien Jakobin ja
Johanneksen äiti, kuului Jeesuksen seuralaisiin
Mark. 15«; lej. A. F. P.

Salomo, Davidin poika, Israelin kuningas,
hallitsi n. 970-937 e. Kr. Batseba, S:n äiti, ja
profeetta Natan, hänen kasvattajansa, saivat
Davidin vähän ennen kuolemaansa määräämään
S:n seuraajakseen syrjäyttämällä vanhemman
pojan Adonjan (1 Kun. 1i-246). S. pyrki
vahvistamaan perimänsä laajan valtakunnan
ulkonaista valta-asemaa ja sisäistä yhteyttä. Hän
ei käynyt ainoatakaan valloitussotaa, vaan koetti
ylläpitää ystävällisiä suhteita naapurivaltioiden
kanssa. Egyptin kanssa hän sai solmituksi liiton
ja nai faaraon tyttären (1 Kun. 3*; 9ie). Davidin
aikuiset ystävälliset välit Tyyron kuninkaan
Hi-ramin kanssa jatkuivat (1 Kun. 5* ja seur.; 9n
ja seur.). Jopa säilyi ulkonainen rauha kahden
vasallivaltion, Edomin ja Damaskoksen kanssa,
jotka tekivät itsensä riippumattomiksi (1 Kun.
1114-25). S. voi edelleen käyttää Edomin läpi
kulkevaa kauppatietä ja Akaba-lahden päässä
olevaa Esjongeberiä satamakaupunkinaan. — S. piti
hyvää huolta maansa ja pääkaupunkinsa
varustuksista (1 Kun. 3i; 9i5.17 ja seur.; 1127). Hänellä
oli itämaalaisille itsevaltiaille ominainen
loppumaton rakentamishalu. Jerusalemin itäiselle
kukkulalle, ,,Davidin kaupungin" yläpuolelle hän
rakensi kuuluisan temppelinsä ynnä sarjan
komeita palatsirakennuksia, jotka vetivät vertoja
muiden kuningasten loistorakennuksille (1 Kun.
7i"o). Näihin rakennustöihinsä samoinkuin
loisteliaaseen hovielämäänsä (1 Kun. 113) sekä
suuren sotajoukkonsa ylläpitoon (1 Kun. 1026) S.
tarvitsi paljon rahaa. Hän osasi suuresti kartut-

taa tulojaan. Erinomaisen tuottava oli kauppa,
jonka hän järjesti yhdessä Hiramin kanssa
Punaiselle merelle. Heidän yhteisesti varustamansa
kauppalaivasto kulki Etelä-Arabian 1. Saaban
satamissa, jotka olivat kauppayhteydessä sekä Af
rikan itäisen rannikon että Persianlahden
rantamien kanssa (1 Kun. 926 ja seur.). Palestiinan
kaupan vilkastuessa lisääntyivät tulliverotkin
moninkertaisesti. Samoin oli muiden verojen
laita. Saadakseen verotuksen tehokkaaksi S.
jakoi valtakuntansa 12 maakuntaan, joista
jokaisen oli yhtenä kuukautena vuodessa suoritettava
kaikki, mitä kuninkaan hovi tarvitsi
ylläpidok-seen (1 Kun. 47 ja seur.). Uusi maakuntajako
hallintoineen syrjäytti vanhan
heimokuntajärjes-tyksen.

Näin muuttui kuninkuus Israelissa
samanluon-toiseksi kuin muissa itämaalaisissa valtioissa.
S:n hallitus muodostaa uuden vaiheen Israelin
yhteiskunnallisessa ja henkisessä kehityksessä.
Tärkeänä tekijänä oli siinä israelilaisten asettuminen
kanaanilaisten kaupunkeihin ja sopeutuminen
heidän sivistysmuotoihinsa. Kanaanilaisten
kansan-ja kulttuuriainesten sulautuminen Israeliin tuli
suurimpaan vauhtiinsa. Samalla oli kosketus
Etu-Aasian kulttuurikeskusten kanssa mitä likeisin.
Davidin aikuista kansallista kokoomusta seurasi
israelilaisen kulttuurin luomisaika. S:n
pääpyrkimyksenä oli luoda kansastaan kulttuurivaltio,
joka. pystyisi kilpailemaan Etu-Aasian vanhojen
sivistysmaiden kanssa. — S:n suuriin ansioihin
Israelin kulttuurielämän kehittämisessä ja
rikastuttamisessa kuului myös kirjallisuuden
edistäminen. S. oli itse samoinkuin isänsä runoilijana
kuuluisa; hänen kerrotaan sepittäneen 1,005
laulua ja 3,000 ,,sananlaskua" 1. ajatelmaa, jotka
liittyivät varsinkin luonnonaiheisiin (1 Kun. 532 ja
seur.). Juutalainen perintätieto asettaa hänet
samanlaiseen suhteeseen Raamatun hokma- 1.
viisauskirjallisuuteen (ks. Salomon
sananlaskut) kuin Davidin psalmeihin. Kieltämättä
mainittu kirjallisuus vastaakin S :n luonnetta.

S:n uskonnollisuudessa ilmenee samaa väljää
maailmallisuutta, joka leimaa hänen
politiikkaansa ja muita harrastuksiaan. Hän tosin
palveli kansansa Jumalaa Jahvea, mutta meni
suvaitsevaisuudessaan muita uskontoja kohtaan niin
pitkälle, että rakensi Öljymäelle erinäisiä
pyhäkköjä (1 Kun. 117; 2 Kun. 23i3), joissa hänen
haaremiinsa kuuluvat ulkomaalaiset prinsessat
voivat uhrata, omille jumalilleen. Sillä osoitettiin
samalla huomaavaista kohteliaisuutta niille
ulkomaalaisille ruhtinaille, joiden kanssa S. oli
liitossa, kuin myös vieraille kauppiaille, jotka
saapuivat Jerusalemiin.

S:n persoonallisuudesta ja merkityksestä on
lausuttu suuresti eriäviä arvosteluja. Jo S:n
omat aikalaiset katselivat häntä ja hänen
hallitustaan hyvin erilaisilla silmillä. Toiselta
puolelta ihailtiin hänen mahtinsa häikäisevää
loistoa, hänen viisauttaan ja oikeamielisiä
tuomioitaan, toiselta puolelta nuristiin hänen
hallituksensa raskaita rasituksia ja paheksuttiin hänen
uskonnollista löyhyyttään. Tyytymättömyyttä
vallitsi varsinkin alemmassa kansassa, jota
verojen taakka pahimmin painoi. Myöskin
israelilaisten voimakkaan vapaudentunteen oli vaikeata
sietää yksinvaltiutta niin ankaran
johdonmukaisesti toteutettuna kuin S:n hallituksessa. Iviu-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0357.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free