- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
673-674

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Salomon Saarnaaja ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

673

Salomon Saarnaaja (liepr. köhelet, kreik.
elcklé-sia’stcs), V:n T:n opetuskirjoiliin kuuluva kirja,
joka sisältää „Saarnaajau" (la-12; 727; 12s-9-10)
mietteitä ja opetuksia. ,.Saarnaaja" on
maailmaa paljon nähnyt ja elämää paljon kokenut
mies, joka tutkimalla kaikkea, mitä auringon
alla tapahtuu (lu; 8i6), on vakavasti pyrkinyt
hankkimaan itselleen viisautta. Hän on
tullut siihen pessimistiseen lopputulokseen, että
.,kaikki on turhuutta" (li; 128). Pessimistisestä
maailmankatsomuksestaan huolimatta hän pitää
kiinni uskosta Jumalaan ja siveelliseen
maailmanjärjestykseen teroittaen jumalanpelkoa ja
nöyrää alistumista Jumalan käsittämättömään
hallitukseen. ,,Saarnaaja" esittää itseään
Jerusalemissa hallitsevaksi kuninkaaksi, epäilemättä
Salomoksi (li. 12) ; tämän Israelin kuninkaista
rikkaimman ja mahtavimman suussa tulee julistus
kaiken turhuudesta erikoisen vaikuttavaksi.
Todellisuudessa hän oli, niinkuin kirjan
loppukappaleessa sanotaan, „viisas" ja kansanopettaja
sekä eli kreik. ajalla. Kirjan sekä kieli että
sisällys, esim. viittaukset erinäisiin historiallisiin
tapahtumiin (4i3-1B; 014-ie), todistavat, ettei
kirja ole kirjoitettu ennen v. 300. —
Kommentaareja S. S :aan ovat julkaisseet m. m. W. Volck
(1889), G. Wildeboer (1898) ja C. Siegfried
(1898).

Ar. n.

Salomon sananlaskut, Raamatussa oleva
sananlaskukir ja, jota ainakin osaksi on pidetty
Salomon laatimana. S. s. ynnä Jobin kirja
ja Saarnaaja edustavat kanonissa 11. s.
hokma-1. viisauskirjallisuutta, joka käsittelee
ihmiselämää ja oikeata elämäntaitoa. Siinä annetaan
kokemukseen perustuvia, käytännöllisiä
elämänohjeita, joita noudattamalla ihminen saattaa elää
elämänsä onnellisesti. Samanlaista didaktista
kirjallisuutta viljelivät useat muut muinaiskansat;
niinpä on egyptiläisten kirjallisuudesta tavattu
viisauskirjoja, jotka ovat sekä sisällyksen että
muodon puolesta läheistä sukua vanhimmille
heprealaisten S. s:lie. Onpa arveltu, että tämä
kirjallisuuden laji on egyptiläisten luoma ja heiltä
levinnyt muihin kansoihin, jotka olivat
Egyptin kulttuurivaikutuksen alaisina. Heprealaisten
S. s:lle on uskonnollis-siveellinen pohjasävy
ominainen. „Niissä lyödään profeettojen opin
kullasta käypää rahaa; niiden ansiona on
niinmuodoin tämän opin kansanomaiseksi saattaminen."
— S. s.-kirja 011 laadittu useammasta
kokoelmasta, jotka ovat selvästi erotettavissa. Ne
voidaan parhaiten ryhmittää seuraavasti: a) 1 :nen
kokoelma ,,Salomon sananlaskuja" (10i-2216)
sekä 1 :nen kokoelma ,,Viisaiden sanoja"
(2217-2422) ynnä niiden liitteenä „Aigurin ben Laken
sanat" (30i-14); b) 2:nen kokoelma ,.Viisaiden
sanoja" (2423-34) ynnä liitteenä
„Numerolausel-mat" (30)5-33) ja ..Lemuelin, Massan kuninkaan
sanat" (31i-9) ; ja c) 2:nen kokoelma „Salomon
sananlaskuja" (25i-2 927) ynnä liitteenä ,,Kunnon
perheenemännän ylistys" (3110-37). Kirjan
johdantona ovat luvut 1-9, joissa kehotetaan
pyrkimään viisauden omistamiseen. Kokoelmat ovat
muodostuneet Salomon aikoja myöhemmin,
todennäköisesti 8-4:nnellä vuosis.; 2:nen kokoelma
„Salomon sananlaskuja" sanotaan „Hiskian
miesten" laatimaksi (25i), mikä voi perustua
luotettavaan perintätietoon. [Kommentaareja ovat
jul-22. VIII. Painettu 10/t 16.

674

kaisseet m. m. Bertheau-Nowack (1883), H. Strack
(1888), P. Volz (1911).] Ar. /7.

Salomon temppeli, kuuluisa pyhäkkö, jonka
Salomo rakennutti Jerusalemin itäiselle
kummulle siihen paikkaan, missä nykyisin on
Kal-liomoskeia (1 Kun. 5-7; Hes. 40 ja seur.). —
Aurinkotemppelin malliin rakennettu temppeli
oli suorakaiteen muotoinen, 27 m pitkä, 9 m
leveä ja 13 1/2 m korkea. Se oli siis kooltaan
verraten pieni, se kun ei ollut tarkoitettu
seurakunnan kokoushuoneeksi, vaan ,, Jumalan
huoneeksi". Fasadi oli käännetty suoraan itään,
auringon nousuun päin. Siinä oli eteinen, joka
ulkoni päärakennuksesta 4 1/2 m. Portaat, joissa
oli 10 askelta, johtivat sisäänkäytävälle; sen
muodosti kaksi pronssista pylvästä, „jäkhin" ja
„böas" (1 Kun. 7i5 ja seur.), jotka tyyrolainen
taiteilija Huram Abi oli valanut.
Todennäköisesti ne kuvasivat kahta ,,vaskivuorta", joiden
välistä auringon ajateltiin nousevan (vrt. Sak.
61 ja seur.). Eteisestä tultiin n. s. ,,pyhään".
Siellä oli kymmenen kultaista kynttilänjalkaa,
viisi oikealla ja viisi vasemmalla kädellä
(1 Kun. 74i) , jotka edustivat kiertotähtiä.
„Py-hässä" oli vielä näkyleipäpöytä ja
suitsutusalttari (1 Kun. 748)- „Pyhän" takana, temppelin
läntisessä osassa, oli päähuone (debir), „pyhistä
pyhin", joka oli pilkkosen pimeä, aivan niinkuin
egyptiläisten temppeleissä (vrt. 1 Kun. 8i2LXX).
Huone oli kuutionmuotoinen (1 Kun. 620),
sen-muotoiseksi kuvitellun taivaan vastineena. Siellä
oli liitonarkki (ks. t.). — Varsinaisen temppelin
ympäri kulki kolmelta puolelta 4^2 m:n
levyinen kylkirakennus, joka ulottui päärakennuksen
puoleen korkeuteen. Siinä oli kolme kerrosta,
jokaisessa kolmekymmentäkolme kammiota (Hes.
416), joita käytettiin pappien tarpeisiin ja
varastohuoneina. —- Temppelirakennuksen paksut
kalkkikiviseinät olivat sileät ja
jäsennöimättö-mät; muuripinnoissa ei mainita olleen mitään
tyylittelyä tai koristelua. Pilareitakaan ei ollut
kuin mainitut kaksi. Katto oli luultavasti
tasainen laakakatto. — Paitsi polttouhrialttaria
on esikartanolta mainittava ,,vaskinen meri",
suuri, kahdentoista pronssisen härän kannattama
vesiallas, johon mahtui 72,800 litraa (1 Kun.
723 ja seur.). Samanlaisia ,,taivaan
valtamerta" kuvaavia vesialtaita tunnetaan
babylonialaisten temppeleistä. Myöskin pienille, pyörillä
liikkuville vesiastioille (1 Kun. ja seur.),

joissa pidettiin vihkivettä, on tavattu muualta
vastineita. — Temppelin esikartano oli
ympäröity muurilla. Sen eteläisessä laidassa oleva
portti johti „toiseen esikartanoon" (1 Kun. 78),
jossa oli kuninkaan palatsi. Temppeli
esikarta-noineen oli yhtenä kuninkaallisten rakennusten
osana, kuninkaallisena palatsipyhättönä.
Ominaista S. t:lie oli, ettei siinä ollut jumalankuvaa.
S. t:n hävitti Nebukadnesar 586. [de Vogüé, „Le
temple de Jérusalem" (1864); Chipiez ja
Per-rot, „Le temple de Jérusalem et la maison du
Bois-Liban restitués" (1889); Schick, „Die
Stifts-liiitte, Der Tempel in Jerusalem und der
Tempel-platz der Jetztzeit" (1896); Caldecott,
„Salo-mon’s temple, its history and its structure"
(1907).] ’ Ar. H.

Salomon tuomio, viisas, oikeamielinen tuomio,
myös vaikeasti täytettävä tuomio (ks. Salomo).

Salomon viisaus (Viisauden kirja),

Salomon Saarnaaja—Salomon viisaus

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0359.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free