- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
675-676

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Salomon Saarnaaja ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

675

>r

Salona—Salottensipuli

676

V:n T:n apokryfisia kirjoja, kreikankielinen,
kirjoitettu 1 :sellä vuosis. e. Kr. Aleksandriassa.
Tekijä on kreik. filosofiaan tutustunut
juutalainen, joka on häntä nuoremman Philonin (ks. t.)
hengenheimolainen. Kirja on tähdätty
epäjumalanpalvelusta ja epikurealaismielisten
juutalaisten jumalattomuutta vastaan, mutta tarkoittaa
samalla juutalaisuuden suosittelemista
pakanallisille piireille. [K. Siegfried, ,,Die Weisheit
Sa-lomos" (Die Apokryplien und Pseudepigraphen
des A. T:s herausg. v. E. Ivautzsch II, 476-507).]

Ar. II.

Salona [ ö’-], muinaisen Dalmatsian tärkein
kaupunki, sijaitsi nyk. Spalaton läheisyydessä.
Room. keisariajalla sen sotilaallinen merkitys oli
varsin suuri. N. 640 avaarit sen valloittivat.

Saloniki (kreik. Thessaloniki, slaav. Solun,
turk. Selanik), kaupunki Pohjois-Kreikassa,
Makedoniassa. Aigeian-merestä Ivalkidiken niemimaan
länsipuolella luoteista kohden pistävän suuren
S :n-l a h d e n sisimmässä perukassa
puolikuun-muotoisesti Kissos-vuoren juurella; 144.200 as.
(1913), joista liki puolet 1500-luvulla Espanjasta
karkoitettujen, espanjan kieltä puhuvien
juutalaisten jälkeläisiä, lisäksi länsi-eurooppalaisia,
kreikkalaisia, turkkilaisia y. m. m.
kansallisuuksia. — S. tekee etäämpää viehättävän
vaikutuksen torneineen, valkoisille taloineen ja monine
puutarhoineen, mutta on läheltä katsoen
uudistuksista huolimatta kapeakatuinen, likainen, talot
enimmäkseen vähäpätöisiä savella sivuttuja
puurakennuksia. Mainittakoon vanha, rappeutunut
sitadelli, monet kymmenet moskeiat (joista useat
ovat ent. kirkkoja, m. m. 500-luvulla rak.
P. Sofian ja 300-luvulla rak. P. Yrjön kirkko),
kirkot ja synagogat; uudempia rakennuksia ovat
ottomaanisen pankin, koulujen, sairaaloiden y. m. s.
talot. Monista mieltäkiinnittävistä tähteistä
roo-malaisajalta mainittakoon n. s. Konstantinuksen
riemuportti (rak. todennäköisesti keisari
Gale-rius) entisen Via Egnatian varrella sekä
hippodromin portieon jäännökset. — Kouluja, myös
korkeampia, on useita. Kreik.-katolisen
arkkipiispan istuin. — Sähköraitiotie. — Harjoitetaan
melkoista nahka- ja puuvillateollisuutta, lisäksi
olut-, rauta-, tiili- y. m. tehtaita. Pääelinkeinona
kuitenkin on kauppa, jonka perustana ovat olleet
laaja kauppapiiri (koko Makedonia, puolet
Albaniaa y. m.) ja hyvä satama (uusi,
aallonmurtajalla suojattu, valmistui 1901); Turkin vallan
aikana S:n merkitystä lisäsivät Konstantinopoliin.
Nisiin. Mitrovitsaan ja Monastiriin rakennetut
rautatiet. Vv. 1900-1905 viennin (viljaa,
tupakkaa, silkkikoteloita, malmeja, opiumia, vuotia,
villaa y. m.) arvo vuosittain oli keskim. 30 milj. mk.,
tuonnin (kankaita, koneita, sokeria, kahvia y. m.)
63 milj. mk.; S. oli Konstantinopolin
jälkeen Euroopan Turkin tärkein kauppakaupunki.
Satamassa, johon poikkeavat kaikkien
tärkeimpien välimerenlinjäin laivat, selvitettiin 1905-07
vuosittain keskim. 1,8 milj. rek.-ton.
Senjälkeen-kuin S., Bukarestin rauhassa 1913 jouduttuaan
Kreikalle, menetti suurimman osan
kauppapiiris-tään, on sen kauppa suuresti vähentynyt;
varakkaimmat kauppahuoneet ovat muuttaneet pois.
Satamaoloja uhkaa lisäksi S:n-lalulen perukkaan,
vähän S:n ulkopuolelle laskevan Vardarin tuoma
liete. — Historia. S:n (vanhan ajan
Thes-salovVkë) per. Kassandros 315 e. Kr. vanhemman

Thermc nimisen kaupungin pohjoispuolelle. Siitä
tuli pian Makedonian tärkein kaupunki ja
sittemmin Dyrrachiumista Bysantioniin vievän Via
Egnatian päälinnoitus. Apostoli Paavali perusti
sinne kristityn seurakunnan, jolle kirjoitti kaksi
kirjettä. Keisari Theodosiuksen käskystä 390
surmattiin 7,000 kapinallista S:ti asukasta
hippodromissa. Gootit ja slaavilaiset piirittivät
menestyksettä S:ia, mutta 904 Kyrenaikan saraseenit
valloittivat sen ja myivät 22,000 asukasta orjiksi.
Vaihtelevien kohtaloiden jälkeen S. 1430 sitkeästi
puolustauduttuaan joutui turkkilaisten valtaan.
S. oli nuorturkkilaisen liikkeen pääpesiä; siellä
»Yksimielisyyden ja edistyksen komitea" 1908
julisti vallankumouksen. Balkanin sodassa 8 p.
marrask. 1912 Hassan Tasin pasa antautui
vastarinnatta sotavoimineen (29,000 miestä)
kreikkalaisille, jotka siten saivat kaupungin haltuunsa
bulgaarialaisten saapuessa sinne seur. p.
Bukarestin rauhassa 1913 Kreikka sai pitää S:n.

E. E. K.

Salonjärvi, järvi Suojärven pitäjässä,
Suojoen vesialueella, Suojärven länsipuolella; suurin
pit. pohjoisesta-etelään n. 20 km, suurin lev. n.
8 km. Keskellä järveä 5 km pitkä Salon saari,
jossa Salonkylän kylä ja kansakoulu (pienempi
osa Salonkylää sijaitsee S:n länsirannalla
saaren vastapäätä). S. laskee Annankoskea myöten
Annanruukin kohdalta Suojärveen. L. H-nen.

Salon kappeli ks. Sälöinen.

Salonki (ransk. salon), sali, seurusteluhuone;
taide-esitysten kuulemista t. näkemistä varten
varattu huone; taidenäyttelyjen liuoneusto, myöa
itse taidenäyttely. — Pitää salonkia =
kutsua kokoon määräaikoina kirjallinen,
soitannollinen y. m. seurapiiri.

Salon kihlakunta ks. Sälöisten
kihla-k u n t a.

Salonkikivääri (ks. Salonki ja Kivääri),
pienikaliberinen kuulakivääri, jolla voi
harjoitella ampumista huoneessa. M. v. 77.

Salonkimusiikki (ks. Salonki ja
Musiikki) on sellaista laulelua ja soittelua, jonka
tarkoituksena on pelkkä huvittelu. Se
versoo-musiikkia harrastavan »suuren yleisön"
kehittymättömästä tai matalasta mausta ja laskelmiaan
siihen perustavain tusinasäveltäjien kevyestä
tuotteliaisuudesta. Sellaisena se on täyttävinään
hyvän helppotajuisen kotimusiikin tarvetta.

7. K.

Salonkivaunu ks. Rautatievaunu.

Salon maamieskoulu ks.
Pohjankartano.

Salon tuomiokunta ks. Sälöisten
tuomiokunta.

àalottensipuli, chalottensipuli (Allium
ascalonicum), sipulikasvi, jota pidetään
punasipulin viljelysmuotona ja eroaa siitä siinä, että
sen sipuli on kerrottu, sillä kun muodostuu
sipuli-lehtien väliin jo ensimäisenä kesänä lukuisia
pikku sipuleja, ja siinä, etteivät varsi ja lehdet
ole turvonneita. Kukkii meillä harvoin. Sipuli
on keltaisenruskeasuomuinen. maku on miedompi
ja hienompi kuin punasipulilla. Menestyy meillä
Inarissa asti. mutta viljellään meillä, kuten
muuallakin huomattavasti vähemmän kuin
punasipulia. Usein sekoitetaan näitä laatuja toisiinsa.
Tieteellisen nimensä s. on saanut Ascalonin
kaupungin mukaan (Palestiinassa), mistä seudusta jat

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0360.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free