- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
679-680

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Salpa ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

679

Salpétrière—Salpietariteollisuus

680

jotkut yksinäiset kukkulat vain lienevät
kohonneet yläpuolelle merenpinnan. Tasaiset platoot,
joiden pinta viettää loivasti ulospäin, saavat
selityksensä tällaisina suistomuodostuksina. Aika,
joka tarvittiin näin valtavan soraselänteen
muodostumiseen, on de Geerin arvelun mukaan
ollut vain n. 200 vuotta. Jään peräytyminen
S:n ulkopuolella ja molempien S:ien välissä
on tapahtunut nopeasti, n. 50-150 m v:ssa.

/. L.

Salpétrière f-riä’r], Pariisissa oleva, alkujaan
asevarikoksi perustettu suuri sairashuone, jossa
pääasiassa hoidetaan hermosairaita naisia.

Salpietari (lat. sai petræ = kalliosuola), ennen
yleinen nimitys kaikille typpihapon suoloille,
esim. kali-, natron- 1. chile-, kalkki-s. Nykyään
tarkoitetaan s :11a tavallisesti kali-s:ia 1.
kalium-nitraattia.

Tavallista s:ia, KN03, muodostuu kaikkialla,
missä orgaanisia typenpitoisia aineita mätänee
ilmassa kalisuolojen läheisyydessä. Mätänemisen
lopputuloksina ovat m. m. hiilihappo, vesi ja
ammoniakki, joka viimemainittu voi muuttua
hapettuen s.-bakteerien välityksellä typpihapon
suoloiksi. Tämä tapahtuu humus-maassa yleensä.
Kuitenkin on s:n löytöpaikkoja harvassa, sillä
vesi liuottaa helposti syntyneet varastot vieden
ne mukanaan.

Suurimmat kali-s:n löytöpaikat ovat
Itä-Intiassa. Ceylonin saarella sitä on runsaasti
vuorten luolissa, joihin sitä karttuu lepakkojen y. m.
jätteistä. Bengaalissa on jokien kuivunut
tulva-lieju hyvin s:n-pitoista (n. 5%). Sitäpaitsi
tavataan s:ia vielä Turkestanissa, Egyptissä,
Italiassa, Pohjois-Ameriikan Yhdysvalloissa,
Espanjassa, Ranskassa y. m. Keinotekoisesti
valmistetaan sitä usealla eri tavalla (ks.
Salpietariteollisuus). S:n käytännön arvellaan
kiinalaisten ensinnä keksineen. S. kiteytyy
värittöminä, kidevedettöminä pitkinä rombisina
prismoina, jotka maistuvat suolaiselta ja kylmältä.
Se liukenee 5 :een osaan kylmää ja 0,5 :een osaan
kuumaa vettä, mutta ei alkoholiin. Om.-p. 2,i.
Sulamisp. 339°. Hajaantuu kovemmin
kuumennettaessa hapeksi ja kaliumnitriitiksi ja vihdoin
kaliumhydroksidiksi. Räjähtää palavien aineiden
kera kuumennettaessa kapenpitoisuutensa takia.
S:ia käytetään pääasiallisesti ruudin ja
ilotuli-tuslaitteiden valmistukseen, metallurgiassa, lihan
suolaamiseen, koska se säilyttää lihan
punaisen värin, lääkkeenä y. m. S:n tuotannon
mail-massa arvosteltiin olevan 1880 53,641 tonnia,
1S90 70,768 ton. ja 1900 66.625 ton. Tuotannon
väheneminen johtuu savuttoman ruudin käytäntöön
ottamisesta. Suomeen tuotiin 1913 n. 5.000 kg.
ks. C li i 1 e-s a 1 p i e t a r i. S. S.

S:n valmistusta ruvettiin harjoittamaan
1700-luvulla Suomessa, s. o. melkein yksinomaan
Etelä-ja Keski-Pohjanmaalla. S.-latoja alettiin rakentaa
varsinkin 1760-luvulla; Pietari Gadd toimi innolla
taidon levittämiseksi rahvaan keskuuteen, niin
että s:n valmistus vuosisadan lopulla jo nousi
vuosittain 6,000-9,000 leiviskään ja useat
s.-latojen omistajat ansaitsivat 50-100 riikintalaria
v:ssa. Kaikki s. mvötiin määrättyyn, verraten
alhaiseen hintaan kruunulle. Norrköpingin
valtiopäivillä s:n pakollinen myönti lakkautettiin
v:sta 1801 alkaen, jotavastoin voimaan astui
s.-vero, leiviskää manttaalia kohden; korvauk-

seksi maksettiin 1 riikintalari 24 killinkiä
leiviskältä. Koska muualla Suomessa s:n
valmistus oli mitätön, täytyi s.-veroon tarvittava s.
hankkia Pohjanmaalta. Sen johdosta, ja
ulkomailla vallitsevan sotatilan takia, s:n valmistus
kohosi 30,000 leiviskään v:ssa. S:n
valmistuksen keskustana oli Vöyri, jossa vuosittain
saaliin 6.000-9.000 leiviskää. Muita s.-pitäjiä olivat
Mustasaari, Laihia, Isokyrö, Vähäkyrö, Närpiö
ja Maalahti. Napoleonin sotien päätyttyä
kysyntä ulkomailla melkein lakkasi, ja kun Ruotsi
1816 kielsi s:n tuonnin Suomesta seur. v:sta
alkaen, uhkasi s.-teollisuutta turmio, joka olisi
vaikuttanut sangen pahasti Pohjanmaan rahvaan
toimeentuloon. S:n vienti, joka 1814 oli ollut
11.921 leiviskää, arvoltaan 123,557 ruplaa
pankko-assignaatteja ja 1816 51,025 leiviskää, arvoltaan
581,557 ruplaa (7% koko Suomen viennistä), aleni
niin, että se 1818 arvoltaan oli enää vain 13,099
ruplaa. S.-teollisuuden pelastamiseksi säädettiin
sille 1820 vientipalkkio (1/2 ruplaa Itämerelle ja
1 rupla Itämeren ulkopuolelle viedystä s:sta).
Mutta siitäkään ei ollut paljoa apua; s:n vienti
oli 1821 arvoltaan 87,849 ruplaa (17,369
leiviskää), mutta 1825 vain 49,685 ruplaa. Ainoana
parannuskeinona pidettiin kotimaisen
ruutiteh-taan perustamista. Ensin aiottiin sellainen
rakentaa valtion tarkoitusta varten 1819 ostamalle
Fredriksforsin tehtaalle Satakunnassa, mutta
1825 senaatti saikin määräyksen tehdä
sopimuksen ruukinpatruuna Wasastjernan kanssa
avustuksesta, jota tämä oli anonut perustaakseen
tilalleen Seinäjoelle (österniyra) ruutitehtaan.
Fredriksforsia pidettiin sopimattomana ja
päätettiin myödä. Seinäjoen ruutitehtaasta tuli
sittemmin Pohjanmaan salpietarin varma ostaja.

E. E. K.

Salpietaribakteerit 1. nitrobakteerit
ks. Nitrifikatsioni (vrt. myös
Denitri-f i k a t s i o n i).

Salpietarihapoke ks. Typpihapoke.

Salpietarihapoke-eetteri ks. Typpihapoke.

Salpietarihapoke-esterit ks. T y p p i h a p o k e.

Salpietarihappo ks. T y p p i h a p p o.

Salpietarihappoeetteri ks. T y p p i h a p p o.

Salpietarihappoesterit ks. Typpihapp o.

Salpietarikaasu on typen oksideja, ks. T y p p i.

Salpietarikeittimö, tehdas, missä salpietaria
eristetään. Ennen oli Suomessakin s:öjä
sal-pietarilatojeu yhteydessä, ks. Salpietari ja
Salpietariteollisuus. S. - S.

Salpietaririkkihappo, salpietarihapon ja rikki
hapon sekoitus, jota käytetään nitreerattaessa
esim. pumpuli ruudin, nitroglyseriinin v. m. s.
valmistuksessa. S. S.

Salpietarisuolahappo ks. K uningasvesi.

Salpietariteollisuus, typpihappoisten suolojen
eristäminen ja valmistaminen, on nykyajan
tärkeimpiä kem. teollisuuden haaroja. Sen
tuotteiden saanti on määräävänä tekijänä
maanviljelyksen kehitykselle, sodankäynnille (koska
räjähdysaineitten valmistus on täydelleen
riippuvainen s:sta), väriaineteollisuudelle y. m. m.
kem. teollisuuden haaralle. V :een 1905 s. oli
vain luonnossa muodostuneiden tai muodostuvien
salpietarilajien erottamista ja puhdistamista.
Nykyään on tämän rinnalle astunut
keinotekoisen, ilmasta sähkön avulla synteettisesti
valmistettujen salpietarilajien valmistus, jonka tuotteet

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0362.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free