Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Salpingitis ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
685
Salpingitis—Saltarello
686
ja paineen muuttuessa. Teoreettisten tutkimusten
tulokset osoittavat, että ilmaa täytyy kuumentaa
mahdollisimman äkkiä n. 2-3,000° :seen ja
sitten nopeasti jäähdyttää, ettei muodostunut
typpioksidi pääsisi hajaantumaan. Tämä voi tapahtua
ainoastaan käyttämällä sähköliekkiä. Bradley ja
Lovejoy käyttivät monien pienten platinakärkien
välille syntyviä sähkövalokaaria, mutta
jäähdyttäminen ei menetelmän mukaan toiminut
tyydyttävästi. Birkeland-Eyden uunissa magneettikenttä
hajoittaa sähkövalokaaren ohueksi, kentän
voimaviivoja vastaan kohtisuoraksi levyksi, jonka
lämpötila on n. 3,200° C. Uunit ovat valuterästä ja
raudasta tehtyjä, sisältä tulenkestävillä tiilillä
verhottuja n. 3 m:n läpimittaisia rasioita. Ilma
ajetaan ventilaattorilla uunin sivuilta reikien
läpi keskustaan, missä elektrodien välinen liekki
polttaa osan ilman typpeä. Kaasuseos poistuu
erityisiä kanavia myöten uunista n. 1,000° :n
lämpöisenä.
Schönherrin uunissa vedetään taas
sähkövalokaan pitkäksi pystyssä rautatorvessa.
Toinen elektrodi on torven alapäässä ja torvi itse
on toisena elektrodina. Alhaalta ensin purkautuva
sähkövalokaari puhalletaan näin ilmavirran
mukana 5 m:n pituiseksi tasaiseksi valoliekiksi,
jonka kuumuudessa ilman typpi palaa. Uuneissa
on vielä vesijäähdytys, kuten
Birkeland-Eyden-kin uuneissa. — Uunihuoneen uuneista johdetaan
kaasuseos, joka sisältää n. 1-2 % typpioksidia,
NO, höyrykattiloiden tulitorvien läpi (jolloin sen
lämpö kuumentaen haihdutusko)eita y. m. alenee
n. 200°:seen) suuriin hapetuskammioihin, joissa
typpioksidi muuttuu typpidioksidiksi ilman hapen
vaikutuksesta (2N0-(-02 = 2N02). Täältä se
jotakuinkin jäähtyneenä pakotetaan ventilaattoreilla
suuriin, n. 20 m korkeisiin, 6 m:n
läpimittaisiin kvartsipaloilla täytettyihin graniittisiin tai
hiekkakivisiin absorptsionitorneihin, joissa
typpidioksidi ylhäältä valuvan veden kanssa
muodostaa typpihappoa (reaktsionin 3N0-t-H20 =
2HNOa+NO mukaan). Tornit ovat järjestetyt
toistensa yhteyteen siten, että yhtenäisellä
kiertokululla saadaan kaikki muuttumaan toivotun
väkeväksi typpihapoksi. Ensimäisestä tornista
saadaan n. 40-, toisesta n. 25-, kolmannesta
15-prosenttista happoa. Viimeisessä on veden
asemesta absorptsioninesteenä soodaliuosta tai
kalkkimaitoa, jottei typen oksideja hukkautuisi.
Kalkkisalpietaria saadaan tästä siten, että
typpi-happoliuos kootaan suuriin graniittisäiliöihin,
mistä se lasketaan pienempiin kalkkikivellä
täytettyihin säiliöihin, missä hiilihapon poistuessa
muodostuu kalkkisalpietariliuosta. Tämä
neutralisoidaan kalkkimaidolla ja väkevöidään
haihduttamalla, ja liuoksen jäähdyttyä
jäähdytysliuo-neissa viedään jähmettynyt kiteytynyt
kalkki-salpietari rouhintakoneisiin ja viedään kaupan
tynnyreissä. Tällä tavoin valmistetaan nykyään
vuosittain n. 100,000 ton. Norjan- 1.
kalkki-salpietaria. Jo 1907 valmistettiin 1,344 ton.
(arvoltaan n. 300,000 mk.). Tämä valmistaminen
on riippuvainen sähkövoiman hinnan
helppoudesta, ja Norjan korkeat vesiputoukset ovatkin
tässä suhteessa s.-Ile hyvin edulliset. Paitsi
kalkkisalpietaria valmistavat tehtaat vielä
natron-,ja ammoniumsalpietaria, natriumnitraattia ja
väkevää typpihappoa. Kalkkisalpietaria
käytetään miltei yksinomaan apulannoitusaineena,
mutta sen avulla voidaan valmistaa myös
kali-salpietaria y. m. S :11a voi olla Norjassa
muitakin kehitysmahdollisuuksia, joten maa ennen
pitkää voi tulla tämän kem. suurteollisuuden
keskustaksi.
Paitsi mainituita menetelmiä salpietarin
valmistamiseksi ilmasta ovat vielä m. m. Paulingin
ja Moscickin menetelmät käytännössä. Ne ovat
kuitenkin vähemmänarvoisia. — Eräs tapa
valmistaa salpietaria, jolla nyt jo on hieman
taloudellistakin merkitystä ja jolla mahdollisesti on
suurikin tulevaisuus, on Ostwald-Brauerin
menetelmä. Se perustuu ammoniakin
hapettami-seen ilman hapen avulla käyttämällä platinaa
y. m. katalysaattorina. Kaasut kuumennetaan
n. 1,000° :seen ja johdetaan nopeasti
katalysaattorin yhteyteen, missä ne eivät saa olla
Vlooo sekuntia kauempaa, koska silloin osa
ammoniakista muuttuisi arvottomaksi typeksi.
Lothrin-genin Gerthessä eräs salpietaritelidas tuotti 1911
tällä tavoin 1,495 ton. ammoniakkisalpietaria.
Typenpitoisten aineiden käytännön äärettömän
monipuolisen ja yhä suurenevan kulutuksen takia
onkin kilpailu eri tuotteiden välillä hyvin suuri.
Kalkkityppi ja ammoniakki ovat m. m. s: n
kilpailijoita. Aivan varmaa ei vielä ole, että
synteettinen s. tulee yksinomaan vallitsemaan
maailman typpitarpeen tyydyttämisessä,
sittenkuin luonnon varastot loppuvat. Toistaiseksi on
s :11a painavin merkitys, ja sen kehitys osoittaa,
ettei typpihätää tarvitse peljätä. [K. \V. Jurisch,
„Salpeter und sein Ersatz" (1908); A. Perlick.
..Die Luftstiekstoffindustrie"; G. Brion, ,,Luftsal
peter".] S. S.
Salpingitis (ks. Salpinksi),
munatorven-tulehdus. vrt. N a i s t a u d i t.
Salpinksi (kreik. salpir]ks = soittotorvi), torvi,
munatorvi (tnba Fallopii), korvatorvi (tuba
Eustachii).
Salpinx (kreik. salpir]ks), sotilassoitin
(trumpetti) .
Sal-puu ks. S h o r e a.
Salsette [sälsc’tj, saari Etu-Intian länsiranni
kolia, pohjoiseen Bombay’sta, jonne rautatiesilta
ja -valli; 624 km2, 146,933 as. (1901). —
Buddhalaisia luolatemppeleitä. Bombaylaisten huviloita.
E. E. K.
Salsola, savikkakasvien heimon suku. Ainoa
meikäläinen laji kalisuolayrtti 1.
otaki-lokki (S. kali) on 15-30 cm korkea, tav. rento,
hyvin haarainen, kalju, vaaleansinivilireä,
harvinainen merenrantaruoho, jolla on liereät,
otapäi-set, pistävät lehdet ja valkeat t. punervat,
yksittäin lehtihangoissa olevat kukat. S. Sodaa,
viljellään Etelä-Euroopassa soodan valmistusta varten.
K. L.
Saita. 1. Provinssi Etelä-Ameriikassa,
Argentiinan luoteisosassa, Chilen ja Bolivian rajalla;
161,099 km2. 147,657 as. (arv. 1910). — Länsiosa
on vuorista, tuottaa monenlaisia mineraaleja,
itäosa tasankoa, enimmäkseen vielä intiaanien
asuma-alana. — 2. Edellämainitun provinssin
pääkaupunki, ltio Arias nimisen joen ja rautatien
varrella; 30,000 as. (1911). Kansalliskollegi, pari
seminaaria; piispanistuin. — Per. 1582.
Saltarello /-e’-/, it. ja esp. tanssi nopeassa,
hyppivässä (tasa- tahi kolmijakoisessa) rytmissä.
Tavataan jo 16:nnen vuosis. sävellyksissä
hidasliikkeisen paduanan jälkitanssina. I. K.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
