- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
687-688

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Salpingitis ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

687

Saltatoria—Saltzman

688

Saltatoria ks. Hyppyjalkaiset.

Salten, seutu Pokjois-Norjassa, käsittää
Nord-landin aratin pohjoisosan Ofotenin ja
Salten-f j o r d i n 1. Saltfjordin (n. 30 km pitkä, 4-5
km leveä, 360 m syvä) tienoilla. Luonto
suurenmoisen kaunista. Saltenfjordenin suussa, Bodon
kaupungin itäpuolella olevassa, kapeimmalla
kohdallaan 150 m leveässä salmessa vuorovesiliike
synnyttää tavattoman voimakkaan, aina 16 solmun
nopeudella kulkevan virran, Saltstrommen.
Rannikot kalarikkaita; vuorissa vaskea,
rautamalmia.

Salt Lake City [söit leik siti] (,,Suolajärven
kaupunki"), Utahin valtion ja mormonien
pääkaupunki Yhdysvalloissa, valtion pohjoisosassa
viljavassa Salt lake valleyssä, 20 km etelään
Suuresta-Suolajärvestä ja 3 km Jordan-joesta
itään, usean radan risteyksessä, 1,311 m yi.
merenp.; 92,777 as. (1910), mormonien
lukumäärä muiden (gentiles) rinnalla vähenemässä.
— Kadut suorakulmaisesti toisiaan leikkaavat,
puiden varjostamat; sähköraitiotieverkko.
Kaupungin keskustana on Temple block-ryhmä, jossa
mormonien temppeli (rak. 1853-93), suunnaton,
soikea tabernaakkeli (1870), jonka katto on
kilpikonnankuoren muotoinen ja johon mahtuu
10,000 kuulijaa, kokoushalli (1880). Muita
rakennuksia: Brigham Youngin kolme taloa,
piispan-palatsi, roomal.-katolinen sekä episkopaalinen
tuomiokirkko, liittorakennus, kirjasto (40,000
nid.), mormonien osuustoiminnallisen Zion’s
co-operative mereantile institutionin rakennus y. m.
Monista oppi- ja sivistyslaitoksista mainittakoon
Utah university (1,224 ylioppilasta 1912; per.
1850), Latter-day saints’ university (1,146
yliopp.), taideopisto, teatteri. Harjoitetaan suurta
teollisuutta (konepajoja, kirjapainoja, olut-,
sokeri-, jalkinetehtaita, myllyjä, teurastimoita
y. m., valmistusarvoltaan 69,4 milj. mk. 1909,
27,5 % koko valtion teollisuustuotannosta) ja
vilkasta kauppaa. — Ulkopuolella Fort Douglasin
linnake; kuumia terveyslähteitä. — Ensimäiset
mormonit saapuivat S. L. C:n paikalle 1847;
Brigham Youngin määräyksestä sinne heti
ruvettiin kaupunkia rakentamaan. Lännen
kultalöytöjen johdosta se pian kasvoi suureksi ja
tärkeäksi läpikulkukaupungiksi. E. E. K.

Salto mortale [-ta’-] (it.), kuolemanhyppy;
vaarallinen sirkushyppy; liian uskalias yritys.

Saltsjöbaden f-tsöbäden], kauppala ja
huvila-kaupunki Ruotsissa, 1/2 tunnin junamatkan päässä
Tukholmasta länteen luonnonkauniissa
ympäristössä Baggensfjärden-lahden rannalla; 5.410 as.
(1913). — Varakkaampien tukholmalaisten
huviloita: sanatori kylpylaitoksilleen. Suosittu
mat-kailijapaikka. — Pohjoiseen S:sta on kapea
Stä-ketin salmi, jonka luona pieni ruots. sotavoima
1719 torjui venäläisten maallenousuyritvksen;
taistelun muistomerkki pystytettiin 1905.

Saltstrømmen ks. Salten.

Saltvik [i-J. 1. Kunta, Turun ja Porin 1.,
Ahvenanmaan kihlak.,
Sundin-Vårdön-Saltvikin-Finströmin-Getan nimismiesp.; Ahvenanmaan
mantereen keski- ja koillisosassa. Pinta-ala 137,9
km2, josta viljeltyä maata (1910) 1,792 ha (siinä
luvussa luonnonniityt 387 ha). Manttaalimäärä
5 921/32, talonsavuja 131, torpansavuja 91 ja
muita savuja 141 (1907). 3,074 as. (1914), joista
suomenkielisiä n. 150. 511 ruokakuntaa, joista

maanviljelys pääelinkeinona 319:llä (1901). 265
hevosta, 1,039 nautaa (1912). — Kansakouluja 5
(1915). Säästöpankki. — Teollisuuslaitoksia:
Haraldsbvn saha ja tiilitehdas; Qvarnbon
vesimylly; Bertbyn ja ödkarbyn meijerit;
Sähkölaitos (valaistustarkoituksiin). —
Muinaismuistoja: Långbergsödan kivikautinen asuinpaikka;
viikinkiajan hautakumpuja y. m. — Vanhoja
kartanoita: Hagan kuninkaankartano. Germundö
ja Johannisberg. — Luonnonnähtävyyksiä:
Ahvenanmaan korkeimmat vuoret, Orrdalsklint
(132 m yi. merenp.) ja Asgärdan Kasberg S:n
pohjoisosassa; Färjsundin salmen seudut ja siitä
pitäjän sisään pistävän pitkän lahden
luon-nonihanat rannikot. — Kirkonkylän nimitys
Qvarnbo. — 2 huomattavampaa laivalaituria:
Färjsund (5 km kirkolta) ja Qvarnbo. —
2. Seurakunta, keisarillinen, Turun
arkki-hiippak., Ahvenanmaan rovastik.; vanha seura
kunta, jolla oli oma khra jo ainakin 1322. —
Kirkko, harmaasta kivestä, mainitaan ensi
kerran 1322 (vanhin Ahvenanmaan nykyisin
käytännössä olevista kirkoista); korjattiin 1858.
[A. A. Stiernman, ,,Minnesmärken i Finlands
kyrkor", siv. 126-129 (Vet. soc. bidrag n:o 38).J

L. R-nen.

Saltykov [o’f], Mihail Jevgrafovits
(1826-89), ven. satiirikko, myös tunnettu
salanimellä S t s e d r i n; astui valtion palvelukseen
Pietarissa 1844, mutta karkoitettiin erään
satiirisen novellin johdosta („Sotkuinen juttu", 1848)
Vjatkaan, josta pääsi palaamaan 1855; oli
sen-jälkeen varakuvernöörinä Rjazanissa ja Tverissä,
mutta jätti pian virkansa ja antautui kokonaan
kirjalliseen toimintaan. Oleskelu valtakunnan eri
osissa oli tehnyt S:sta oivallisen kansanelämän,
etenkin virkamiesolojen tuntijan. Siitä olivat
todistuksena jo 1856-57 ilmestyneet
maaseutukuvaukset („Gubernskija otserki"), jotka tekivät
hänen nimensä tunnetuksi kautta koko Venäjän.
Uupumattomalla innolla hän jatkoi aina
kuolin-hetkeensä asti säälimätöntä arvosteluaan, jonka
esineenä olivat maaseudun kurjat olot,
maaorjuuden seuraukset, virkamiesten
mielivaltaisuus, lahjomisjärjestelmä j. n. e. Hänen
satii-rejaan voidaan pitää kokonaisen aikakauden
elämän ja olojen taiteellisena muistomerkkinä.
Niissä on erinomaiseen ihmistuntemukseen
yhdistynyt voimakasta huumoria ja lyyrillistä lentoa.
Viimeisinä elinpäivinä kirjoitettuihin teoksiin
ovat pessimismi ja surumielisyys painaneet
leimansa. Hänen monista teoksistaan mainittakoon:
,.Kirjeitä maaseudulta", ,,Ajan merkkejä",
,,Tas-kentin herrat", ,.Mies- ja nais-pompadoureja"
,,Golovlevin herrasväki", ,,Kirjeitä tädilleni",
,,Elämän pikkumaisuuksia", ,,Posehonjen (=
Hölmökin) muinaisuus". Kootut teokset ilmestyivät
ensi kertaa 1889 9 niteessä. [N. K. Mihajlovskij.
„Krititseskije opyty" ja „Materialy dlja
litera-turnago portreta Saltvkova"; A. N. Pvpin,
„M. J. S."] ’ V. J. M-kka.

Saltzman
lts-J, F r e d r i k (1839-1914), suom.
lääkäri, lääket. toht. 1867, dosentti 1871, ylim.
prof. 1879, kirurgisen kliniikan prof. 1883, [-lää-kintähallituksen ylipäällikkö 1890-1902.
Opiskeltuaan Listerin luona Edinburgh’ssä S. oli
ensi-mäinen. joka meillä ryhtyi käytännössä
toteuttamaan antiseptistä haavakäsittelyä sovittaen sen
maamme oloihin ottamalla käytäntöön rahkasam-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0366.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free