Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Saluen ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
689
Saluen
Salvador
690
malkääreen. S:n ansioita on ajanmukaisen
kirurgisen sairaalan perustaminen Helsinkiin.
Hänen aloitteestaan syntyivät uudessa kirurgisessa
sairaalassa ensimäiset täydelliset
sairaanhoitaja-tarkurssit, joiden kautta sivistyneitä naisia
alettiin saada sairaanhoitajattariksi. Ylipäällikkönä
S. innokkaasti toimi sairashuoneolojemme
(eritoten mielisairaalain) parantamiseksi,
lääninsairaaloihin järjestettiin kursseja sairaanhoitajattaria
varten, joiden sivistystä ja taloudellisia ehtoja
hän koetti kohottaa. Hän oli puheenjohtajana
1906 asetetussa valtion komiteassa, jonka
tehtävänä oli laatia ehdotus terveyden- ja
sairaanhoidon parantamiseksi maassamme. Innokkaana
musiikinharrastajana S. oli Helsingin
musiikkiopiston perustajia. S:n julkaisuista mainittakoon:
„Om septikämi" (1867), „Om resektion af
arm-bågs leden" (1871), ,,Om laparotomi vid
tarm-ocklusion" (1882), ,,Sju ovariotomier jämte strödda
meddelanden i frågor rörande ovariotomins
när-varande ståndpunkf’ (1877), „Om aflägsnandet
af sköldkörteln och dess följder" (1884), „Sur 1’
operation d’Estlander" (1884), „Ett bidrag tili
frågan om pylorusresektionen" (1886), „Om de
se-naste framstegen inom urinorganernas kirurgi"
(1890), ,,Medicinalverkets i Finland utveckling
under ären 1891-1901". Hj. v. B.
Saluen ks. Salwén.
Salunööri (ransk. jalonnetir < jalon =
linjasei-väs; sotaväen suuntauslippu), soturi, jonka
pai-netinkärjessä on nahkatupella kiinnitetty pieni
lippu. S :ejä on yksi kutakin joukko-osastoa
varten alkaen plutoonista ylöspäin (plutoonan-, komp
panian-, pataljoonan j. n. e. s:ejä). Nämä liput
ovat eriväriset kullakin joukko-osaston
komppanialla. S:t ovat rintamassa joukkonsa 2:sen
rivin takana, seuraavat marssiessa lähinnä sen
jälkeen ja niiden tehtävänä on rintamalinjan
osoittaminen joukon asettuessa eri
rintamamuo-dostuksiin, jolloin heidät kutsutaan rivistä
joukon päällikön käskystä. S:ejä käytetään myös
n. s. seremoniamarssissa paradeissa, jolloin
heidät asetetaan suoraan riviin ilmaisemaan sitä
suuntaa, johon joukkojen seremoniamarssissa on
kuljettava. M. v. H.
Salus (lat., = terveys, pelastus, menestys),
mui-naisroomalaisilla olennoitu terveys t. menestys,
varsinkin valtion menestyksen jumalatar („S.
pu-blica" t. ,,S. populi Romani"); keisariajalla S :ta
myös palveltiin keisarien suojelusjumaluutena
(„S. Augusta"). S :ta katsottiin samaksi kuin
kreik. terveyden jumalatarta Hygieiaa. E. R-n.
Saluteerata (lat. sallitä’re), tervehtiä,
suorittaa tervehdvs sotilaallisin kunnianosoituksin.
* a
Salut-saaret [saly’-] (ransk. lles du Salut),
kolme vähäistä saarta Etelä-Ameriikan
pohjoisrannikolla, Ranskan Guayanan edustalla 50 km
Cayennestä luoteiseen. Niitä käytetään
rangaistussiirtolana. Kuuluisaksi on tullut Pirunsaari (Ile
du Diable) Dreyfusin (ks. t.) karkoituspaikkana.
Saluuna (amer. suom., < engl. saloon),
kapakka.
Saluutti (ks. Saluteerata),
tervehdys-laukaus.
Saluzzo [ lu’tso], piirikunnanpääkaupunki
Poh-jois-Italian länsiosassa, Cuneon provinssissa,
Torinosta etelään; 16,394 as. (1901). — Goot.
tuomiokirkko (1480-1511), San Giovanni-kirkko
(rajakreivi Ludvik TT:n kaunis hauta), vanha
linna; Silvio Pellicon muistopatsas. Seminaari
y. m. oppilaitoksia, teatteri. Piispanistuin. —
Silkki-, kone- y. m. teollisuutta, vilja-, karja- ja
viinikauppaa.
Salvador /-o’r] (virallisesti Republica del
Salvador), tasavalta Keski-Ameriikassa, Ison
valtameren rannikolla, 34,126 km2 (planimetristen
mittausten muk. 21,160 km2), 1,200,000 as.,
57 km2:liä (1913), Keski-Ameriikan valtioista
pienin, taajimmin asuttu, taloudellisesti ja
val-tiollisesti kehittynein. — S. on, lukuunottamatta
32 km leveää, merestä jyrkkärantaisena kohoavaa
alluviaalitasankoa pitkin rannikkoa, n. 600 m
korkeaa, tuliperäisistä aineksista syntynyttä,
jokien silpomaa ylätasankoa, josta monet huiput
kohoavat yli 1,500 m yi. merenp. (vilkkaasti
toimiva tulivuori Izalco 1,640 m, korkein San
Vin-cente 2,640 m). Tuhoisat maanjäristykset
tavallisia. Pisin joki Lempa (300 km). Paljon järviä.
— Ilmasto kuuma, koska suurin osa kuuluu
tierra cnite??ie-vyöhykkeeseen (v:n keskilämpö
San Salvadorissa -f 22,s° C), vain rannikolla
epäterveellinen; sadeaika (jota S:ssa nimitetään
talveksi) touko-lokakuussa (v:n sademäärä San
Salvadorissa 1,680 mm). — Kasvillisuus rehevää;
ylätasangoilla paikoitellen savanneja. Verraten
köyhä eläimistö muistuttaa meksikkolaista.
Asukkaista 1901 (1.006,848 henkeä) oli
55 % intiaaneja, 40 % sekarotuisia, 4,5 %
valkoisia, 0,5 % neekereitä. Vain Costa del Balsamon
piirikunnassa pieni, aztekilaisperäinen
intiaani-väestö on säilyttänyt kielensä ja tapansa. Muualla
puhutaan espanjan kieltä. Uskonto
roomal.-katolinen. Kirkkojen omaisuus on otettu
takavarikkoon ja luostarit lakkautettu. Piispa asuu
pääkaupungissa. Kansanvalistus huonolla kannalla;
kansakouluja 486, oppilaita 29,569 (1912).
Koulupakko, opetus maksuton. Korkeampia oppilaitok
sia 20; yliopisto pääkaupungissa, pari sataa
ylioppilasta. — Väestön lisääntyminen suuren
yli-syntyneisyyden (1912 20,5 °/oo) johdosta nopea;
maahanmuutto vähäpätöinen. —
Pääelinkeinona on maanviljelys, joka hyvin
hedelmällisestä maasta tuottaa melkoisia kahvi- (95 milj.
kahvipensasta, 30 milj. kg kahvia tiliv. 1912-13),
sokeri-, tupakka-, indigo-, puuvilla- ja viljasatoja;
metsistä saadaan kautsukkia ja palsamia.
Karjanhoito kehittymätön; 1908 oli 284,000 nautaa,
74.000 hevosta, 21,000 lammasta, 423,000 sikaa.
Vuorityö tuottaa kultaa ja hopeaa; lisäksi
vuorissa on vaskea, rautaa, elohopeaa y. m.
Teollisuus kehittymätöntä, käsityömäistä. — Hallitus
on tarmokkaasti ryhtynyt rakentamaan hyviä
maanteitä, joita jo on n. 3,200 km. Rautateitä
1911 291 km; raitioteitä 29 km. Postiasemia 117,
sähkölennätinlinioja 3,788 km, puhelinlinjoja
3.153 km (1912). Kauppalaivoja 2 purjealusta,
yhteensä 326 rek.-ton. (1911). V. 1912 S:n
satamiin (tärkeimmät Libertad, Union ja Acajutla)
saapui 419 yhteensä 0,7 milj. rek.-ton. vetoista
höyryalusta. — Ulkomaankauppa (1912, milj. mk.):
tuonti (puuvillakankaita, rautatavaroita, jauhoja
y. m.) 33,7, vienti (kahvia 38,7, kulta- ja
hopea-malmeja 4, kultaa 3, sokeria, hopeaa, indigoa,
palsamia, vuotia) 49.5. Tärkeimmät
kauppatutta-vat ovat Yhdysvallat, Saksa ja Englanti. —
Rahayksikkönä on käytännössä hopeapeso 1.
-dollari = 100 centavoa, nyk. = Smk. 1:93
(nimellisarvo Smk. 5:—). V:sta 1897 S :ssa on kulta-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>