- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
693-694

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Salwen ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

€93

Salwén—Salzburg

694

Salwén (myös Saltien, Saliceen, birmalaisten
Thanlicin, kiinalaisten Lukiang 1. Nukiang), joki
Taka-Intiassa, alkaa 32° 30’ pohj. lev. Tibetissä,
Tangla-vuoristossa, virtaa aluksi itään, kääntyy
sitten etelään juosten pitkän matkaa Mekongin
kanssa yhdensuuntaisesti, siirtyy Kiinan alueelta
Birmaan, laskee Amherstin kohdalla
Martabanin-lahteen ; 1,649 km.— Vuolas, koskirikas,
liikenne-merkitys vähäinen; suuremmille aluksille
kulkukelpoinen vain suussa, ylempänä koskien
välisillä taipaleilla alkuasukasten veneille. —
Lisä-jokia Pon ja Thaungyin.

Salvesen, o.-y. (omistaja Aktiebolaget
T. & J. Salvesen), Suomen suurimpia
saha-liikkeitä, jonka suurin saha ja pääkonttori
■on Lauritsalassa Lappeen pitäjässä.
Toiminimen perustivat 1882 T. W. ja J. E. Salvesen
Helsingissä, 1905 liike muutettiin o.-v:ksi
(osakepääoma 3,500,000 mk.) ja siirrettiin
Lauritsalaan. Osakkeet ovat perustajien käsissä.
Johtokuntaan kuuluu perustajain ohella Emil
Salvesen. Yhtiö omistaa n. 250 maatilaa Saimaan
vesistön varsilla sekä n. 50 maatilaa
Pohjanmaalla Kalajoen, Lestijoen ja Pyhäjoen laaksoissa
sekä seuraavat sahat: Lauritsalan
höyrysahan Lappeen pitäjässä, rak. 1893, täydelleen
uusittu 1906, 650 lievosv. höyrykone, 8
kaksois-raamia, 4 reunaus-, 2 kimpi- y. m. laitteita;
Härskiänsaaren höyrysahan Ruokolahden
pitäjässä, ostettu 1897, täydelleen uusittu 1911,
•65 hevosv. höyrykone, 1 kaksoisraami, 1 reunaus-,
1 kimpi- y. m. laitoksia: Himangan
höyrysahan Himangan pitäjässä, ostettu 1S88,
täydelleen uusittu 1900, 150 hevosv. höyrykone, 2
kak-soisraamia, 1 reunaus-, 1 kimpi- y. m. laitteita;
Ylivieskan höyrysahan Ylivieskan
pitäjässä, ostettu 1903, 125 hevosv. höyrykone, 1
kaksois-, 1 yksinkertainen raami, 1 reunaus-,
1 kimpi- y. m. laitteita; Haapakosken
koivusahan Jyväskylän lähellä, 70 hevosv.
höyrykone, useita halkaisu- ja reunaussirkkeleitä.
Valmistus kaikissa sahoissa on n. 30,000
stan-derttia, vientiarvoltaan 5 milj. mk. — Vienti
kahdesta ensinmainitusta sahasta käy Viipurin
lastauspiiriin kuuluvan Koivusaaren, Himangan
sahasta Himangan, Ylivieskan sahasta
Ykspihlajan ja Haapakosken sahasta Valkomin
sataman kautta. — Toiminimen työväestöön kuuluu
n. 1,000 henkeä. — S.-yhtiö omistaa vielä A
k-tiebolaget Finland wood c:o:n,
(per. 1872, osakepääoma 2,500,000 mk.), jonka
johtokunnan jäsenet ovat samat kuin S–yhtiön.
Finland woodilla on Haapakoskella Jyväskylän
lähellä suuri Haapakosken höyrysaha (5
raamia y. m.), jonka sahaus on n. 10.000
standert-tia vuosittain. Vientisatama Valkoni. E. E. K.

Salvetti (it. salvietta, < salvare suojella),
lautasliina.

Salvi, Giambattista ks.
Sassofer-r a t o.

Salvia, korkeita huulikukkaisia ruohokasveja
(myös pensaita), joilla on suuret, siniset kukat
ja, tav. kapean herttamaiset lehdet. Meillä pari
satunnaisina tavattua lajia. Koristekasveina
viljellään puutarhoissa useita, m. m. hopeakarvaista
S. cethiopsia. Suvussa on n. 500 lajia. K. L.

Salviati [-&-], Antonio (1816-90), it.
mosaiikkitaiteilija, opiskeli aluksi oikeustiedettä,
mutta, innostui 1859, jolloin kysymys Venetsian

S. Marco-kirkon mosaiikkien uudistamisesta oli
vireillä, tutkimaan vanhaa, Venetsiassa
ennen-muinoin kukoistanutta lasimosaiikkitekniikkaa,
jolle hän sitten omisti koko elämänsä. Yleistä
huomiota hänen työnsä ensikerran herättivät
Lontoon maailmannäyttelyssä 1862 ja Itävallan
hallitukseltakin S. tämän jälkeen sai tuntuvaa
kannatusta. S:n 1860 Muranon saarelle lähelle
Venetsiaa perustama tehdas, jota hän laajensi
myöskin 1500- ja 1600-luvun mainioiden
venetsialaisten lasien valmistamista varten, siirtyi 1867
eräälle S:n johtamalle yhtiölle; 1877 S.
vetäytyi tehtaasta erilleen ja jonkun ajan
berliiniläisen niosaiikkitehtaan johtajana oltuaan palasi
takaisin Venetsiaan, perusti siellä uuden
tehtaan, joka ei kumminkaan sekään ollut
pitkäikäinen. S:n ja hänen työpajansa tunnetuimpia
töitä on S. Marcon mosaiikkien uudistus,
Englannissa m. m. P. Paavalin katedraalin
kupu-mosaiikit, Saksassa Aachenin ja Erfurtin
tuomiokirkkojen mosaiikit y. m. U-o N.

Salvinia, vesisaniaisiin (ks. Sanikkaiset)
kuuluvia pieniä vesikasveja, joilla 3-lehtisten
lehtikiehkurain 2 lehteä ovat veden pinnalla
uivia, eheitä, 3:s juurimaisesti haaroittunut,
tyvel-lään itiöpesäkkeistöjä kannattava. S. natayis,
ainoa euroopp. laji, kasvaa pohjoisimpana
Saksassa. Sitä kasvatetaan usein kasvihuoneissa.

K. L.

Salvius, Johan ks. A d 1 e r-S a 1 v i u s.

Salvius Julianus [-ä’n-], roomal.
oikeusoppinut, eli keisari Hadrianuksen aikana, n. 130
j. Kr. Hän keräsi ja järjesti kokonaisuudeksi
room. preettorien ediktit ja julkaisi useita
lainopillisia kirjoituksia, m. m. ,,Digesta"n.

Salvo jure [-Ö -H-] (lat.), oikeuttansa varaten.

Salvosrakennus (saks. Blockhaus),
hirsirakennus, ks. Puutyyli.

Salym, Obin lisäjoki vas., Toboljskin
kuver-nementissa, n. 375 km pitkä, kesällä kuljettava
vain pienillä veneillä. Rantamaat, vähälukuisia
ostjaakkeja lukuunottamatta, melkein
asumattomat. — S. lähtee n. 135 km:n pitkästä, 110 km
leveästä S :n-r ä m e e s t ä.

Salza /zaltsa], Hermann von (k. 1239),
saksalaisen ritarikunnan suurmestari v:sta 1210;
hänen aikanaan saks. ritarikunta asettui
Preussiin; keisari Fredrik II :n ystävänä hän usein
esiintyi välittäjänä tämän ja paavien
keskinäisissä riidoissa.

Salzach [zaltsah], Tonavaan laskevan Innin
suurin lisäjoki Itävallassa ja Itävallan ja Saksan
rajalla, lähtee Itäalpeilta 2,467 m yi. merenp.,
virtaa itäänpäin Pinzgaun alppilaakson halki,
kääntyy pohjoiseen, saapuu Salzburgin luona
tasangolle, laskee Haimingin luona Inniin;
226 km. — Kulkukelpoinen Halleinista alkaen;
käytetään kuitenkin etupäässä vain tukinuittoon.

Salzbrunn [zalts-J, kylä ja tunnetut
terveyslähteet Saksassa, Sleesiassa, Breslausta
lounaiseen, lähellä Böömin rajaa; 10.412 as. (1905).
Kylpyvieraiden luku vuosittain 7,000. —
Asukkaat harjoittavat lasi-, posliini-, pellavateolli
suutta, kivihiilenlouhintaa. Lähettävät kauppaan
melkoiset määrät terveysvettä. — S:n
terveyslähteet tiedettiin jo 1300-luvulla, mutta vasta
1800-luvulla niitä ruvettiin käyttämään.

Salzburg [zaltsburhj]. 1. Ilerttuakunta ja
Itävallan keisarikunnan kruununmaa. muodcw-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0369.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free