- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
695-696

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Salwen ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

695

Salzburg

696

tettu ent. samannimisestä arkkihiippakunnasta,
n. s. Alppimaita, Baierin rajalla; 7,153 km2,
219,114 as. (1912), 30 km2:llä, Itävallan
harvimmin asuttu maa. — Etelässä S:n täyttävät
mahtavat alpit Hohe Tauern (Grossvenediger
3,660 m) ja Niedere Tauern (jälkimäisen
eteläpuolella oleva Lungaun laaksoseutu Murin
yläjuoksun ympärillä kuuluu myös S:iin), jotka
Pinzgau ja Pongau (Salzachin ja Ennsin
laaksoissa) erottavat pohjoisempana olevista,
matalammista S :n kalkkialpeista (Torstein 2,946 m,
Hochkönig 2,938 m). Niiden pohjoisjuurella on
palanen kumpuista tasankoa. — Joet (Salzach,
Enns, Mur, Saalach) koski rikkaita (Gasteinin ja
Tauernin putoukset y. m.); suurin järvi
Zel-lersee. — Ilmasto vaihteleva, terveellinen; v:n
keskilämpö pääkaupungissa -(- 8° C, sademäärä

I,116 mm. Rankkasateita usein. — Sangen
vanhoilliset asukkaat ovat kookasrakenteisia
saksalaisia (99,7 % väestöstä 1910),
uskontunnustukseltaan roomal.-katolisia (98,5 %).
Kansanopetus paremmalla kannalla kuin muissa
Alppimaissa. Korkeammista oppilaitoksista ks. S. 2.

— Sanomalehtiä 34 (1912), kaikki saksankielisiä.

- Elinkeinoista vain karjanhoito on
korkeammalle kehittynyt; niittyjä ja alppilaitumia
on n. 42’% pinta-alasta, peltoa vain n. 9%,
metsää n. 33%. V. 1910 S :ssa oli 128.618 lehmää,

II,710 hevosta (Pinzgaussa voimakkaita
työhevosia), 22,583 sikaa, 35,991 lammasta ja’ 16,479
vuohta. Maanviljelys tuottaa ruista, vehnää,
perunoita y. m., mutta melkein puolet
viljatar-peesta on muualta tuotava. Metsänhoito sangen
tärkeä. — Vuorityön tuotteita ovat suola
(Hal-leinista; 3,4 milj. mk:n arvosta 1912),
vaski-malmi (Mitterbergistä; 1,7 milj. mk:n arvosta),
rautamalmi, marmori. Useita terveyslähteitä. —
Teollisuutta edustavat S:n kaupungin tehtaat sekä
muualla sahat, paperi-, sementti- ja oluttehtaat.

— Kauppa vähäinen.—Matkailijaliikenne sangen
vilkasta. — Rautateitä 425 km (1911). Uitto- ja
kulkukelpoisia vesiteitä 98 km (1912); ei yhtään
höyryaluksilla kuljettavia. — Hallinto.
Paikallisia asioita varten S :11a on omat rnaapäivät
(28 jäsentä) ; pääkaupunki S. 2. Itävallan
valtakunnanneuvostoon S. lähettää 7 jäsentä. —-
Vaakuna kaksiosainen: vas. musta lei jona
kultaisella pohjalla, oik. hopeinen vyö punaisella
pohjalla; maan värit: punainen, valkoinen.

E. E. K.

Nykyinen S. vastaa entistä arkkihiippakuntaa,
jonka pinta-ala oli 9,900 km2 ja asukasluku
n. 200,000. S:n arkkipiispa oli myös paavin
legaatti ja v:sta 1750 Saksan primas. S:n
apostoli ja ensimäinen piispa oli Rupert (v:sta 696).
Varsinaisesti järjesti hiippakunnan Bonifatius
739. V. 798 piispa Arno korotettiin
arkkipiispaksi ja paavin legaatiksi. — 1500-luvun
alkuaikoina elpyi S:n vuorityö. Uskonpuhdistuksen
aikakaudella arkkipiispa Matteus Lang ja useat
hänen seuraajistaan vainosivat protestantteja.
V. 1802 S. muutettiin maalliseksi
vaaliruhtinas-kunnaksi ja 1805 se Pressburgin rauhassa joutui
Itävallalle. V. 1809 S. annettiin Napoleonille,
joka seur. v. jätti sen Baierille, mutta 1814
Itävalta sai sen suurimmaksi osaksi takaisin.
V. 1824 perustettiin S:ssa jälleen
arkkihiippakunta; se kuului sitten herttuakuntana
Ylä-Itävaltaan, kunnes se 1849 tuli itsenäiseksi

kruununmaaksi. [Rieder, ,,I\urze Geschichte des
Landes S."] G. R.

2. Edellämainitun herttuakunnan pääkaupunki
herttuakunnan pohjoisosassa kauniilla paikalla
Salzachin (jonka yli vie 7 rautasiltaa) varrella
Kapuzinerberg ja Mönclisberg nimisten vuorten
(650 ja 542 m yi. merenp.) juurella usean radan
risteyksessä; 36,188 as. (1910; saksalaisia). —
Salzachin vas. puolella puoliympyrässä
Mönchs-bergin (jonka lävitse vie 1767 puhkaistu
tunneli Neutor) ja joen välissä on vanhakaupunki,
iossa kadut yleensä ovat mutkikkaat ja kaidat,
mutta jossa it. tapaan on paljon kauniita toreja
(esim. Residenzplatz, jolla 14 m korkea
Hof-brunnen-kaivo, ja Mozartplatz, jolla 1842
pystytetty Mozartin muistopatsas. Usein marmorista
rak. talot ovat tasakattoiset, pihoilla ja toreilla
on paljo kaivoja ja suihkulähteitä (,,Saksalainen
Rooma"). Salzachin oik. rannalla Kapuziner
bergin juurella on uusikaupunki, jossa m. m.
suuri Kurgarten-puisto. Joen rantoja reunustavat
kauniit puistokäytävät. Esikaupunkeja: Elisabeth
vorstadt, Schallmoos oik., Mtilln, Nonntal ja
Riedenburg vas. rannalla. — Huomattavia
rakennuksia paljon, useimmat vanliassakaupungissa;
25 kirkosta mainittakoon tuomiokirkko (Rooman
Pietarinkirkon jäljennös, rak. 1614-68), romaani
lainen St. Peter (rak. 1127, uusittu 1754), jonka
takana Mönchsbergin kallioseinän juurella olevalla
hautuumaalla on 1485 rak. Margaretenkapelle ja
kallioseinässä Pyhän Maximuksen erakkoluola.
fransiskaanikirkko (alkuaan 1000-luvulta),
bene-diktiini-naisluostari kirkkoineen (rak. 1423).
St. Sebastian (joen oik. rannalla; rak. 1505-12).
S:n ainoa protestanttinen kirkko rak. 1865 (joen
oik. rannalla). Kahdeksasta luostarista vanhin ja
tärkein benediktiiniluostari St. Peter (Pyhän
Rupertin perustama), jossa m. m. 40,000 nid.
käsittävä kirjasto. Muita rakennuksia: Die Resi
denz (ent. arkkipiispan, nyk. Toscanan
suurherttuan asunto, rak. 1592-1724; maalausgalleria).
Neubau (aloitettu 1588; virastoja ja oikeushovi),
Chiemseehof (rak. 1305, uusittu 1697; siinä
kokoontuvat S:n rnaapäivät),
Carolino-Augusteum-museo (runsaat hist. kokoelmat, kirjasto, jossa
20,000 nid. y. m.), kaupungintalo (rak. 1407.
uusittu 1675), Kurhaus, kaupunginteatteri
(molemmat joen oik. rannalla) y. m. Mönchsbergillä on
mahtava Hohensalzburgin linna (rak. 1060-88,.
komea ruhtinassali y. m.; nyk. kasarmina), josta
suurenmoinen näköala. — Oppi- ja
sivistyslaitoksia : teologinen tiedekunta (jäte 1623
perustetusta, 1810 lakkautetusta yliopistosta), pari
ylä-lukioa, vläreaalikoulu, opettajaseminaari,
arkki-piispallinen pappisseminaari, kauppakoulu y. m.

— Arkkipiispanistuin. — Harjoitetaan olut-,
mylly-, soittokone-, rautatavara-, kivi-,
saippua-y. m. teollisuutta. — S. on Itävallan
matkailija-liikenteen keskustoja; 1912 siellä kävi
130,006-matkailijaa (enemmän vain Wienissä,
Innsbruckissa ja Mariazellissa). — Ympäristössä pai
jon kauniita linnoja ja luonnonnähtävyyksiä:
Hellbrunnin keis. huvilinna kallioon
hakattuine-teattereineen, Schwarzenbergin ruhtinasten
Aigen-linna, Leopoldskronin linna, Maria Plainin
pyhiinvaelluskirkko, Gaisberg, Untersberg y. m.

— Historia. S. on 100 j. Kr. olemassa olleen,
sittemmin lierulien hävittämän roomal. Juvavum
(Juvavia) nimisen mahtavan munisipion paikalla-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0370.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free