Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Salzkammergut ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
697
v
Salzkammergut— Samanismi
698
S. syntyi Wormsista tulleen Pyhän Rupertin 1
700 v:n tienoissa perustaman luostarin
ympärille; 700-luvulla S. oli ensin piispanistuin,
v:sta 798 arkkipiispanistuin, johon vähitellen
liitettiin suuret maa-alueet. Lunévillen rauhassa
1802 ne sekularisoitiin ja 1816 liitettiin
Itävaltaan. Lähemmin ks. S. 1. Historia.
E. E. K.
Salzkammergut [zaltskamargüt],
alppimaa-kunta Itävallassa, käsittää laajemmassa
merkityksessä Traun-joen yläjuoksun tienoot
Ylä-Itävallassa, Steiermarkissa ja Salzburgissa,
n. 1,500 km2, 50,000 as., ahtaammassa
merkityksessä vain Ylä-Itävallassa. Sen täyttävät
luonnonkauniit Salzburgin kalkkialpit, jotka
varsinkin ovat kuuluisat ihanista järvistään:
Gmun-dener See 1. Traunsee, Hallstätter See,
Kammer-see 1. Attersee, St. Wolfgangsee 1. Abersee y. m.;
useimmilla on höyryalusliikennettä.
Luonnonkauneus houkuttelee S:iin suuria matkaili
japar-via: suosittuja virkistyspaikkoja: Isehl, Gmunden,
Aussee. — Nimensä S. on saanut
suolarikkau-destaan: tuottoisia suolakaivoksia ja -lähteitä on
m. m. Hallstattissa, Isehlissä, Ausseessä,
Eben-seessä y. m.
Salzmann [zalts-], Christian
Gott-hilf (1744-1811). saks. pedagogi.
Harjoitet-tuaan teologisia opintoja ja oltuaan jonkun aikaa
papinvirassa hän innostui siihen
koulukasvatuksen uudistustyöhön, joka Basedowin johdolla oli
pantu alkuun Dessaun filantropiinissa. Vv. 1781-84
hän hoiti uskonnonopettajan tointa tässä
laitoksessa, mutta perusti viimemain. v. Gothan
läheisyydessä olevalle Schnepfenthalin tilalle oman,
filantropistisen kasvatuslaitoksen, joka saavutti
suuren kukoistuksen. Siinä kehitettiin
ansiokkaasti varsinkin kotiseutuopetusta, käsityön- ja
voimistelunopetusta. S. vaikutti myöskin
kasvatusopillisena kirjailijana. Hänen teoksistaan
ovat tunnetuimmat kansankirjaset
„Krebsbüch-lein", jossa sattuvasti kuvataan järjettömän
kasvatuksen seurauksia, ja ,,Conrad Kiefer", jossa
esitetään järjellisen kasvatuksen vaatimuksia.
M. S.
Samaani, mantsu-tunguusilainen sana, jolla
eräät Keski-Siperian kansat nimittävät
tietäjäänsä. Uskontotieteessä sillä ymmärretään n o
i-t a a, joka horrostilassa, „loveen lankeamalla",
suorittaa tehtävänsä. S:n toimi edellyttää
erikoisia sairaloisia taipumuksia, jotka usein
menevät perintönä samassa suvussa. Huumauksen
herättämiseksi käytetään myrkyllisiä yrttejä,
taikajuomia, paastoamista y. m., vieläpä tanssia
ja rummutusta (ks. Noitarumpu).
Mielikuvituksen kiihottamista tarkoittanee noidan
puku, jota hän loitsiessaan käyttää. Siperialaisen
s:n asu muistuttaa joskus suurta lintua.
Mahtiansa osoittaakseen noita suorittaa merkillisiä
temppuja ja ihmeitä. Hänen uskotaan esim.
voivan heittäytyä palavaan nuotioon ilman että tuli
voi häntä vahingoittaa. Eivät myöskään vesi,
rajuilma eikä teräaseet saata häntä tuhota. Paitsi
tietäjänä s. esiintyy monesti myös uhripa
p-p i n a. Tietojensa ja taitojensa vuoksi on hänellä
tavallisesti hyvin huomattava yhteiskunnallinen
merkitys. Suuresta noidasta kerrotaan
lappalaisten käyttäneen sellaisia kunnianimityksiä kuin
„tunturiherra" ja ,, tunturi kuningas". Kuoleman
jälkeen pidettiin etevää s:ia mahtavana haltiana.
jota pelonsekaisella kunnioituksella palvottiin ja
lyyliteltiin (ks. Saman ismi). U. Hbg.
Sårnaden [-(’i’-] (reto-romaanin kielellä
Same-dnn), kylä Kaakkois-Sveitsissä, Graubündenin
kanttonissa, Ylä-Engadinissa Albula-radan
varrella Saukt Moritzin lähellä, 1,728 m yi. merenp.;
970 as. (1900), enimmäkseen protestanttisia
retoromaaneja. Kuuluisa ilmaparantola.
Samakeskinen ks. Konsentrinen.
Samanarvoisuus = ekvivalenssi (ks.
Ekvivalentti).
Samanhetkinen ks. Tautokroninen.
Samanidit, iraanilainen hallitsijasuku, jonka
kantaisä persialainen Ismail as Samani,
abba-sidikalifin maaherra Farghanassa, v. 903
valloitti Kliorasanin ja Tabaristanin ja perusti
valtakunnan, joka ulottui Kaspian-merestä
Indus-virtaan. Maanviljelys, teollisuus, kauppa, taide
ja tiede nauttivat s:n huolenpitoa ja pääsivät
loistavaan kukoistukseen. S:n aikana elivät
RudakI, persialaisten ensimäinen lyyrillinen
runoilija, ja Tbn Sinä, kuuluisa filosofi ja
lääkäri. S:n loistoaika ei kestänyt kauan.
Turkkilaiset, jotka muodostivat suurimman osan heidän
alamaisiansa, saivat vähitellen haltuunsa kaikki
korkeat virat. Eräästä turk. maaherrasta
polveutuivat. gasnavidit (ks. t.), jotka tekivät lopun
s:n vallasta. Viimeinen samanidi, Muntasir,
murhattiin 1004.
K. T-t.
àamanismi 1. noitausko, mikä
uskonnon-muoto tavataan useilla luonnonkansoilla, on
saanut nimensä siitä, että samaanilla (ks. t.) 1.
noidalla on siinä hyvin tärkeä sija. S. perustuu
sielu-uskoon. Ihmisen sairastumisen ajatellaan
aiheutuvan siitä, että jokin ilkeämielinen noita
tai jostakin syystä vihastunut vainaja estää
sielua palaamasta takaisin ruumiiseen. Sielun
vangitsemiseen on hengillä hyvä tilaisuus varsinkin kun
tämä esim. unen aikana kul jeksii asuntonsa
ulkopuolella. Noidan toimena on etsiä sanottu sielu
sekä palauttaa se takaisin ruumiiseen, jotta
ihminen jälleen tulisi entiselleen. Päästäkseen
sieluparan avuksi on noidan langettava tainnostilaan,
jolloin hänenkin sielunsa uskotaan ruumiista
irtautuvan. Usein se tällöin pukeutuu jonkun
eläimen muotoon. Lappalaiset ja samojedit esim.
uskovat noidan sielun voivan liikkua kalan,
käärmeen, linnun, peuran y. m. haahmossa. Noidan
sielu voi lisäksi lentää tuulispäänä tai tulena.
Vaikein ja monesti hengenvaarallinen on noidan
toimi silloin, kun manalaiset ovat vieneet sairaan
sielun tuonelaan, eivätkä mistään hinnasta suostu
sitä antamaan takaisin. Tällöin on noidan
ryhdyttävä taisteluun manalaisten kanssa. Paitsi
sairaan parantamiseen käytetään noidan apua
usein muulloinkin, esim. kun 011 kutsuttava
vainaja elossa olevien omaistensa suojeluslialtiaksi
tai kun lapselle on etsittävä jonkun
esivanhemman nimi, josta sen viihtymisen ja menestyksen
uskotaan riippuvan. Myös kaukaisten seutujen
tapahtumista, maahan kätketyistä aarteista,
harhaan kulkeneesta karjasta, suotuisasta metsän ja
veden saaliista, vihollisten salaisista
hyökkäyksistä, uhrijuhlien viettoajasta y. m. on noidan
tainnostilassa hankittava tietoja. S. on myös
suomen suvun lapsuusajan uskonto. [Julius Krohn,
„Suomen suvun pakanallinen jumalanpalvelus"
(1894); J. Stadling, ..Shamanismen i Norra
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
