- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
699-700

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Salzkammergut ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

699

Samara—Samaria

700

Asien" (1912); V. M. Mihajlovskij, „Shamanstvo"
(1892).] U. Elg.

Samara [-mä’-]. 1. Dneprin lisäjoki vas.,
Etelä-Venäjällä, Harkovan ja Jekaterinoslavin
kuvernementeissa, virtaa läntistä pääsuuntaa,
laskee Dnepriin 9 km Jekaterinoslavin kaupungin
alapuolella; 308 km. Kuljettava Novomoskovskista
alaspäin (36 km). — 2. Volgan lisäjoki vas.,
Kaakkois-Venäjällä, lähtee Obstsij syrtiltä
Oren-burgin kuvernementissa, virtaa luoteista
pääsuuntaa S:n kuvernementin halki laskien S:n
kaupungin kohdalla Volgaan; 556 km. Ei ole
kulkukelpoinen. — 3. Kuvernementti (ven. Samarskaja
gubernija) Kaakkois-Venäjällä, Volgan itäpuolella
Aasian rajalla; 151,047 km2, 3,710,100 as. (arv.
1913), 24 km2:llä. — S. on
pinnanmuodostukseltaan pohjoisosassa kumpuista, laajalti
mustanmullan peittämää maata (korkein kohta 300 m
yi. merenp. Volgan ollessa S:n kaupungin
kohdalla 13 m yi. merenp.), johon joet ovat
uurtaneet syviä uomia; metsää pohjoisosassa on
paikoitellen (kaikkiaan 8% koko S:n pinta-alasta
1907). Eteläosa on tasaista, metsätöntä aroa. —
Joet laskevat Volgaan (Tseremsan, S., Irgiz), sen
lisäjokeen Kamaan ja Uraliin (Uzenj).
Kuljettavia vesiteitä 1,442 km, josta höyryaluksilla
1,145 km. — Ilmasto mantereinen-, S:n
kaupungissa v:n keskilämpö 4,s° C, tammikin
—• 12,8° C, heinäkin -f 21,4° C. Sademäärä
alhainen (S:n kaupungissa 389 mm), onneksi sataa
eniten kesäkuukausina. — Asukkaista venäläisiä
68,9 %, mordvalaisia, joku määrä votjaakkeja ja
virolaisia yhteensä 8,8 %, saksalaisia
(maanviljelijöinä) 8.2 %, tataareja, tsuvasseja, baskiireja
y. m. Uskontunnustukseltaan kreik.-katolisia
on 81%, muhamettilaisia 10,4%, protestantteja
6,s %, katolisia 2,i %, juutalaisia 0,i %, pari
tuhatta pakanaa. Lukutaitoisia 22,i %.
Maataloutta harjoittaa 86 %, käsi- ja
tehdasteollisuutta 4,7 %, kauppaa ja liikennettä 3,3 %
väestöstä. Pääelinkeino maanviljelys tuottaa (viljaa
yli oman tarpeen) : vehnää 2,476,400 ton. (sato
suurempi kuin missään muussa Venäjän
kuvernementissa), ruista 849,500 ton., kauraa 296,800
ton., perunoita 293,600 ton. (1913), tattaria y. m.
Maanviljelyksen alhainen taso ja kuivat kaudet
aiheuttavat usein katoja ja huonoja vuosia (1912
esim. vehnän sato oli melkein vain puolet 1913
v:n sadosta). Vielä viljellään tupakkaa (sato
21/4 milj. kg, osaksi amer. laatuja),
hedelmäpuita, vähän pellavaa y. m. Karjanhoito
kehittymätöntä: hevosia 1,009,100, nautakarjaa 943,900,
lampaita ja vuohia 1,510,500, sikoja 189,700 kpl.
(1913). — Tehdasteollisuus vähäinen; aksiisista
vapaan teollisuuden (myllyjä) tuotantoarvo 23,7
milj. mk., työväestö 2,831 henkeä (1910).
Aksii-siualaisista teollisuuksista (työväestö 3,177
henkeä 1911) ovat mainittavat vain sokeri- (1,596
työmiestä) sekä viina- ja olutteollisuus (1,256
työmiestä). Kotiteollisuus myös kehittymätöntä.
Vuorityötä ei ole. — Rautateitä 1,542 km (1912).
— Kansakouluja 2,520 (oppilaita 219,770),
keskikouluja 24 (opp. 7,840), ammatillisia keski- ja
alempia kouluja 21 (opp. 3,741), muita kouluja
25 (opp. 1,649). Sairaaloita 134, lääkäreitä 238
(1911). — S. jakaantuu 7 piirikuntaan. — Koko
nyk. S;n alue oli 1500-luvun alkupuoliskolle asti
tataarien, baskiirien, kalmukkien ja kirgiisien
laidunmaana- Niihin aikoihin sinne rupesi aset-

tumaan ven. karkureita ja myös tsuvasseja,
mordvalaisia, 1600-luvulla rupesi tulemaan lisäksi ven.
uutisasukkaita ja 1700-luvun jälkipuolella
maahan kutsuttuja saks. siirtolaisia (1766-88
lie perustivat 36 kylää). Laidunmaitaan
puolustavien paimentolaisten kukistamiseksi
hallitus 1650-luvulta alkaen rakennutti
puulin-noituslin joja, joiden turvissa maanviljelijät
tunkeutuivat eteenpäin. — Stenka Razinin ja
Pugatsevin kapinaliikkeet tapasivat S:ssa
suotuisan maaperän. -—- 4. Edellämainitun
kuvernementin pääkaupunki Volgan polvekkeessa
Volgan vas. rannalla rautatien varrella S.-joen
suussa; 104,400 as. (1912). —
Puolenkolmatta-kymmentä kreik.-katolista kirkkoa
(tuomiokirkko, Kasaanin Jumalanäidin kirkko,
Vapahtajan kirkastuksen kirkko), luterilainen kirkko,
pari luostaria, Aleksanteri II :n muistopatsas.
Lukioita, reaalikouluja, seminaareja y. m.; pari
kirjastoa ja museoa. Teatteri. — Harjoitetaan
sangen vilkasta kauppaa (viljaa, karjaa,
karjan-tuotteita). Teollisuuslaitoksista mainittakoon
myllyt. Satama Volgan parhaita. —
Läheisyydessä tunnettuja kumissiparantoloita. — S. per.
1586 rajalinnoitukseksi tataareja vastaan. Tuli
pian tärkeäksi jokisatamaksi ja kauppapaikaksi.
V. 1670 Stenka Razin valloitti S:n.
Kuvernementin pääkaupunki v:sta 1851. E. E. K.

Samarang [-ra’-], samannimisen
residentti-kunnan pääkaupunki Jaavan saarella, sen
pohjoisrannikolla rämeisessä tulva-alueessa Kali
Nga-ran suussa; 96,600 as. (1905), joista
alkuasukkaita 76,413, kiinalaisia 13.636, eurooppalaisia
5,162. — Satama madaltunut. Batavian jälkeen
Surabajan rinnalla Jaavan tärkeimpiä
kauppakaupunkeja : viedään riisiä, kahvia, sokeria,
indigoa y. m.

Samaria (kreik. Sama’reia, hepr. Sömorön,
aram. Samara’jin, ass. Sumerina). 1. Israelin
valtakunnan pääkaupunki Omri’n ajoista v :een
722 e. Kr., jolloin Sargon sen valloitti (2 Kun.
176). Aleksanteri Suuri siirsi sinne
makedoni-laisia ja kaupunki helleniläistyi. Diadokkien ja
makkabealaisten sodissa se hävitettiin useita
kertoja, mutta toipui aina nopeasti. Pompejus
(v. 63) erotti sen Juudan alueesta ja liitti
Syyrian maakuntaan. Mutta S;n uusi
kukoistusaika alkaa vasta kun Augustus lahjoitti sen
Herodes Suurelle. Tämä koristi sen useilla
loisto-rakennuksilla ja antoi sille suosijansa kunniaksi
nimen Sebaste {= Augusta). Sen mukaan
paikkaa vieläkin nimitetään Sebasti jeksi. Mainion
asemansa vuoksi, se kuu sijaitsi 443 m yi.
merenp. yksinäisellä kukkulalla, joka kohosi
100 m laakson pohjasta, S. erittäin hyvin
soveltui puolustukseen. Paikalla toimitetut kaivaukset
ovat saattaneet päivänvaloon m. m. Augustuksen
temppelin ja vanhoja linnarakennuksia (jotka
kätkenevät jonkun Israelin kuninkaan palatsin tai
Baalin temppelin). Osia Herodeksen pilarikadusta
ja ristiretkien aikuinen Johanneksen (Kastajan)
kirkko on myös säilynyt. — 2. Pääkaupungin
mukaan nimitettiin koko valtakuntaa S:ksi
(vrt. ITos. 7i) ja valtakunnan kukistuttua siirtyi
nimi vastaavalle maakunnalle. Tämä muodosti
persialaiskaudella erityisen hallintopiirin, jolla
oli oma käskynhaltijansa (vrt. Esr. 410, i7), ja
vielä 3:nnen vuosis. lopussa ja 2:sen alussa S.
esiintyy eri hallintopiirinä. Josefuksen ja U :n T :n

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0372.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free