- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
703-704

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Samarialaiset ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

703

Samarkand—Sambesi

704

Samarkand. 1. Provinssi (ven.
Samarkand-skaja ohlastj) Venäjän Keski-Aasiassa, Bukharan
pohjoispuolella; 87,560 km2, 1,194.000 as. (arv.
1913), 13 km2 :llä. — S. on itärajalla ja etelässä
korkeata vuoristoa (Turkestanin- ja
Hissar-vuori-jonot, joiden välissä Zeravsanin laakso; huiput
paikoitellen 5,200 m), jonka rinteillä kasvaa
monenlaista metsää, pohjoisessa ja lännessä aroa
(Nälkäaro) ja erämaata (Kizilkumin
kaakkoisosa). Joet Zeravsan (etelässä) ja Syrdarja
(pohjoisessa) ovat monihaaraisille kastelukanavineen
maanviljelyksen välttämättöminä edellytyksinä.
Ilmasto mantereinen; kesät kuumat ja kuivat
(vuotuinen sademäärä Ilodzentissa 160 mm),
sydäntalvella usein kovia pakkasia. — Asukkaista
uzbekeja 68%, tadzikeja 27%, kirgiisejä 3%,
venäläisiä 1,6%. Muhamettilaisia on 97,e%.
Lukutaitoisia 3,2%. Maataloutta harjoittaa 76,»%,
käsi- ja tehdasteollisuutta 8,i%, kauppaa ja
liikennettä 6,3%. Maanviljelys tuottaa vehnää
(237,800 ton. 1913), riisiä, ohraa, maissia,
viiniä, hedelmiä (aprikooseja, persikoita,
saksanpähkinöitä sekä meloneja) y. m. Tärkeä on
puuvillanviljely, sato 18.000’ton. (1913);
niinikään silkkiäistoukanhoito. Karjanhoitoa
harjoittavat varsinkin paimentolaiset kirgiisit ja
uzbekit; hevosia 111,600, nautakarjaa 238,900,
lampaita ja vuohia 951,000 kpl., kameleja
(n. 50,000 kpl.). — Tehdasteollisuus mitätön
(työväestö 1910 n. 250 henkeä), mutta käsiteollisuus
huomattava, tuottaen m. m. monenlaisia kankaita
ja kangasteoksia. — Keski-Aasian rautatie kulkee
S:n poikki (S :ssa 486 km). — Kansakouluja 39
(opp. 2,634), keskikouluja 3 (opp. 884), 1
maataloudellinen koulu (43 opp.), 2,173 ei-kristittyä
koulua (opp. 19.407; 1912). Sairaaloita 17,
lääkäreitä 26 (1911). — S. jakaantuu 4 piirikuntaan.

— S. muodostettiin 1887 entisestä Zeravsanin
piiristä. — 2. Edellämainitun provinssin
pääkaupunki, hedelmällisellä, kastelukanavien
halkomalla tasangolla 6 km Zeravsanin vas. rannasta,
rautatien varrella; 81,810 as. (1911). —
Jakaantuu vanhaan, kapeakatuiseen, matalan muurin
ympäröimään alkuasukaskaupunkiin, sekä 1871
perustettuun, puistokatuiseen ven. kaupunkiin
edellisen länsipuolella; molempien välissä on
venäläisten uusima sitadelli (eräässä sitadellin
linnassa Timurin valtaistuinkivi Koktas).
Alku-asukaskaupungin keskustana 011 neliskulmainen
Registan-tori, jota ympäröivät Sirdarin,
Tillah-kari’n ja Ulugbegin moskeiat medreseineen.
Basaari on verraten leveäkatuinen. Sitadellin
eteläpuolella on 34 m korkea, sinikupuinen
Timurin mausoleum (Guremir), jossa m. m.
kahden mahtavan nefriittimöhkäleen peittämä Timurin
hauta. Vielä mainittakoon Timurin lempivaimonsa
muistoksi rakennuttaman Bibikhanumin
mos-keian rauniot sekä Sahsindan suurenmoinen
mausoleum ryhmä. Vanhankaupungin
pohjoispuolella on Afrosiab, ent. Marakandan paikka.

— Paljon muhamettilaisia oppilaitoksia,
muutamia ven. kouluja, teatteri, kirjasto. —
Asukkaat harjoittavat etenkin puutarhanhoitoa
(viininviljely huomattava), lisäksi silkki- ja
puuvillakankaiden kudontaa, nahka-, savenvalu- y. m. s.
teosten valmistusta sekä melkoista kauppaa. —
S., jonka kreikkalaiset tunsivat nimellä
Mara-kanda, kiinalaiset nimillä Tsin ja Semasirjan, on
todennäköisesti Keski-Aasian vanhimpia kaupun-

keja. Aleksanteri Suuri valloitti sen 329,
arabialaiset 600-luvulla. Tsingiskaani 1221 (jolloin sitä
sanotaan puolustaneen 110,000 miestä). Timur
teki sen 1369 valtakuntansa pääkaupungiksi,
jollaisena se saavutti tavattoman suuren
taloudellisen, taiteellisen ja tieteellisen kukoistuksen.
Asukkaita siinä siihen aikaan oli 150,000. Uzbe
kif valloittivat S:n 1499 ja muuttivat
pääkaupungin Bukharaan ja 1700-luvun alussa se oli
melkein autiona. Venäläiset valloittivat sen 1868.

E. E. K.

Samarovo (virallisesti Selo Samarovskoe)
[-mä’-], ven. kirkonkylä Toboljskin läänissä
Irtysin oik. rannalla, n. 20 virstaa etelämpänä
tämän joen ja Obin yhtymäpäikkaa; perustettiin
1635-37 kyytiasemaksi (ven. jam). Ensimäiset
asukkaat olivat Pohjois-Venäjän lääneistä
(Aunuksen, Vologdan, Permin) kerättyjä
perheellisiä miehiä. N. pari virstaa kylästä pohjoiseen
olevalla kukkulalla oli Siperian valloituksen
aikana vahva ostjaakkilainen varustus. Turhaan
kuitenkin koetti siinä ostjaakkiruhtinas Samar
puolustautua kasakoita vastaan; hänet ja useita
muita ostjaakkeja surmattiin, toiset pakenivat,
jäljellejääneet saivat suorittaa voittajan
vaatiman veron. — S. on vieläkin jokseenkin tärkeä
liikepaikkana, vaikka sen hallitseva merkitys
onkin paljon vähennyt kulkuneuvojen noilla
mailla suuresti parattua. S :ssa on rikas kirkko,
kansakoulu, lääkäri ja sairashuone, posti ja
sähkölennätinasema, höyrylaivasatama. Toimipa
siellä (vielä 1900 :n ympärillä) kaikkien
tutkimusmatkailijani (m. m. Ahlqvistin) hyvän ystävän
ja auttajan V. Zemtsovin perustama
kalansäilyke-tehdas ja siihen yhdistetty valtion kannattama
koulu säilykkeiden valmistamisen opettamista
varten. K. F. K.

Samavoimainen ks. Isodvnaminen.

Sambesi /-ë’-/ (myös Zambezi, Zambeze =
,,suuri vesi"), Intian valtamereen laskeva joki
Etelä-Afrikassa, kooltaan Afrikan neljäs, alkaa
Englannin Rhodesiassa, kulmauksessa Belgian
Kongon ja Portugalin Angolan välissä, virtaa
aluksi länteen päin kaartuen Angolan, sitten
eteläistä pääsuuntaa Rhodesian alueella, osaksi
tulvan aikana veden vallassa olevien
tasankoseutu-jen halki, kääntyy, muodostettuaan
Gonye-putouk-set ja kosket, kaakkoon ja, saatuaan oik.
K\van-don, itään. Pian sen jälkeen S. 1,800 m leveänä
Viktoriaputouksissa syöksee 119 m syvään
kuiluun (maailman suurin vesiputous; sen
alapuolella joen poikki on rakennettu rautatiesilta).
Nyt alkaneessa keskijuoksussaan S. virtaa
enimmäkseen kalliorantojen välissä, paikoitellen
muodostaen liikennettä ehkäiseviä tai haittaavia
koskia, m. m. DeviFs gorge. Viimemainitun koski
sarjan jälkeen S. kääntyy koilliseen, sekä,
saatuaan Kafukwen vas., itään, siirtyy sitten
Portugalin alueelle, aloittaa vihdoin Kebrabasan
kosket sivuutettuaan ja kääntyen kaakkoon.
640 km pitkän, kulkukelpoisen alajuoksunsa.
Laskee 8,000 km2 laajan suistomaan halki usean
suuhaaran (joista liikenteen käyttämän Chinden
suun poikki olevalla särkällä matalanveden
aikana on 2 m vettä) kautta Tntian valtamereen.
Pituus 3,540 km, vesialue 1,430,000 km2;
kaikkiaan S. on kuljettava 2,600 km. Useat S:n
lisäjoista, ainakin Lungwebungu, Kwando (oik.),
Luena, Kafukwe, Loangwa ja Shire ovat osil-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0374.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free