- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
705-706

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sambre ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

705

Sambre—Sammakko

706

tain kuljettavia, joten S:n koko vesistöstä on
n. 6,200 km kuljettavaa. — Jo keskiajalla
eurooppalaisilla arabialaisten kautta oli tieto S:sta,
mutta vasta Livingstone (ks. t.) ensimäisenä
eurooppalaisena kävi S:n yläjuoksulla tutkien
S:ia koko pituudelta. Livingstonen tutkimusten
huomattavin jatkaja oli majuri A. St. Hill
Gib-bons (1895-96 ja 1898-1900).’ E. E. K.

Sambre [sabr], Maasin lisäjoki vas., alkaa
Ranskassa, Aisnen departementissa, virtaa
koillista ja itäistä pääsuuntaa siirtyen Jeumontin
kohdalla Maubeugen linnoituksen alapuolella
Belgiaan, laskee Namurin kohdalla Maasiin;
190 km, josta 85 km Ranskassa. Kuljettava
160 km Landrecies’n kaupunkiin asti, josta
71 km pitkä S:n-kanava (rak. 1835-39) vie
Öiseen. — S:n laaksossa on ollut useita
taisteluita; m. m. 1794, jolloin Jourdan’in johtamat
ranskalaiset voittivat liittolaisarmeian, sekä 1914,
jolloin saksalaiset von Kluckin ja von Bülowin
johtamina yhtäjaksoisissa taisteluissa avasivat
itselleen tien syvälle Ranskaan. E. E. I\.

Sambucus ks. S a k s a n h e i s i.

Sametti (kesk. lat. sami’tum, < kreik.
helc-sa’mitos - säikeinen kudos) on nukka- 1.
karvapintainen kangas, jonka nukan muodostaa joko
loimi tai kude. Nukkaa muodostava
lankajärjes-telmä tekee kutoessa kankaan pintaan joko
pitkiä juoksuja tai silmuja, jotka leikataan auki
niin että poikkinaiset langanpäät saadaan
harjaamalla avautumaan kierteestään ja
muodostamaan tiheän nukan. Puuvilla-s:sta ks.
Manchester.— Loimi-s :t, joihin huonekalukankaat,
sliagit ja plyysit kuuluvat, kudotaan tavallisesti
villanukkaisiksi ja leikataan nukkasilmut jo
kutoessa auki. ks. Brysselin matot.

E. J. S.

Samettihaapa ks. Althæa ja
Salko-ruusu.

Samettipaperi 1. veluuripaperi on
koristepaperi, joka on valmistettu siroittamalla
värjättyä yillapölyä liimapintaiselle lujalle
paperille.

Samiel (Sammael), muuan Saatanan (ks.
Perkele) nimityksistä myöhäisemmillä juutalaisilla.
Nimi on ehkä yhteydessä aramealaisen Semäl
jumalan kanssa, A. F. P-o.

Samil ks. S a m y 1.

Samiseng, jap. kielisoitin. Siinä on vain
3 kieltä. Viritetään pentatonisen asteikon
mukaisesti. I. K.

Samkhya ks. S a n k li y a.

Samland, Itä-Preussin rannikosta keskiajalla
käytetty nimi, joka nimenomaan on kiintynyt
Fri-sches Haffin ja Kurisches Ilaffin väliseen
saaren-loon. Sen asukkaita nimitetään ,,Sembi", ,,Sambi",
ja, nimitys on nähtävästi yhdistettävä Liettuan
alueella tavattaviin Samogitian ja Semgallenin
(ks. n.) nimiin. S. oli aikanaan myös eri
hiippakuntana. K. G.

Sammael ks. Samiel.

Sammakko, ahtaimmassa merkityksessä
varsinaisten s:iden (Ranidæ) pääsuku,
tieteellinen nimi Rana. Tyypillisiä pyrstöttömiä 1.
hännättömiä sammakkoeläimiä, joiden iho on
yleensä sileä, vain osittain rauhasnystyräin
peittämä, ja takaraajat huomattavasti eturaajoja
pitempiä hyppyjalkoja, Räpylä tavataan vain
takaraajain varpaiden välissä; varpaiden päissä
23. VIII. Painettu I5/216.

Kuva 1. Sammakon toisiaanseuraavia kehitysasteita (a—e):
a munia, e juuri maalle noussut sammakko. — Kuva 2.
Sammakon toukan suoli, A yksinomaan kasviravinnolla, B
yksinomaan liharavinnolla ruokittaessa.

ei ole imunystyröitä. Rumpukalvo selvästi
näkyvä. Silmäterä pyöreähkö. Hampaita on
ylä-leuassa ja suulaessa, ei alaleuassa; limainen,
venyvä kieli kiinni suun etuosassa, sen
lepoasennossa taapäin suuntautunut vapaa kärki on
kaksihalkoinen. Ravintona ovat kaikenlaiset
pikkueläimet; tavallinen s. esim. syö etenkin
hyönteisiä ja näiden toukkia, matoja, etanoita
y. m., joita se pyydystää limaisella kielellään
nopeasti sinkauttaen sen suusta ulos ja samalla tav.
hypähtäen saalista kohti. Saalis niellään
koko-naisena, hampaat estävät vain sitä pakenemasta.
Kutu tapahtuu keväällä vedessä. Munia
ympäröivä suojeleva hyytelökerros paisuu suuresti
vedessä, yhdistäen munat suuriksi mätihyytelöiksi.
Munista kehittyy muutaman mm:n pituisia,
raa-jattomia toukkia, jotka etupäässä sijaitsevan
kahden imulevyn (muuttuneita
limarauliasryh-miä) avulla kiinnittyvät mätihyytelöön, sitten
vesikasveihin y. m. ja alkavat
muodonvaihdoksensa. Aluksi kehittyy kiduskaariin 2-3
paria ulkoisia tupsukiduksia, suuaukko syntyy
ja sivuilta litistynyt pyrstö saa lopullisen
muotonsa, sen ympärille kun kasvaa kaivomainen
eväreunus. Toukat ovat nyt vapaasti liikkuvia
ja itsenäiseen ravinnonottoon kykeneviä.
Pyöreätä suuta reunustavat hammaslaitaiset
sarveis-tupet. Ravintona näyttävät olevan sekä
kasvi-että eläinaineet, suoli sen mukaisesti
suhteellisesti pitempi kuin yksinomaan eläinravintoa
käyttävillä täysikasvuisilla, lopulta tiheisiin
kierteisiin asettunut, S:n toukkien suhteen on
kokeellisesti voitu osoittaa (Baba k), että
ravinnon laatu todella suorastaan määrää suolen
pituuden (kuva 2). Jo pian ulkoisten
kidustup-sujen ilmestyttyä alkaa kummaltakin puolen
niiden yli kasvaa ihopoimu, joka ne lopulta sulkee
sisäänsä; täten muodostuneet kidusontelot
avautuvat ulos vain yhden, vasemmalla puolen
sijaitsevan aukon kautta. Ulkokidukset
surkastuvat ja. kiduskaariin kasvaa kampamaiset
sisä-kidukset. Toukka on nyt tyypillinen ,.nuijapää",
etuosa on melkein pallomaisen pullea ja siihen
liittyy ohut, leveän uimakalvon reunustama
lii-kuntoelin, pyrstö. Tällä asteella toukat voivat

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0375.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free