- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
707-708

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sambre ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

707

Sammakkoeläimet

708

Peltosammakko. Syütftvtt- 1 vesisair mik-

ko (kaikurakot esillä).

Lentävä sammakko. Korpisammakko.

tulla huomattavan suuriksi, tavallisen s:n esim.
n. 4 cm, keski-euroopp. syötävän 1. vesi-s:n
5-8:kin cm pitkiksi. Sitten kehitys alkaa käydä
selvemmin maaelämää kohti. Takaraajain
aiheet tulevat näkyviin ja kehittyvät
viisivarpai-siksi jaloiksi. Nelivarpaiset etujalat syntyvät
varsinaisesti jotenkin samaan aikaan, mutta
jäävät kidusonteloihin piiloon ja tulevat
ulko-puolisesti näkyviin vasta kiduskansien hävitessä
ja kiduksien surkastuessa. Tällöin toukka
alkaa nousta vedenpintaan hengittämään, keuhkot
nim. alkavat toimia (iholiengityksen ohessa) ja
sydämen rakenne sekä verenkierto muuttuvat
vastaavasti (ks. Sammakkoeläimet).
Muista muutoksista mainittakoon, että suoli
lyhenee, tukielimistö alkaa luutua, sarveisleuat
putoavat pois, luuhampaat kehittyvät j. n. e.
Pyrstö samalla pienenee pienenemistään, sen
ainekset käytetään muiden osien tarpeeksi
muodonvaihdoksen loppuasteilla, jolloin
ravinnon-otto on mahdoton. S:n maalle noustessa
pyrstöstä on jäljellä vain lyhyt tynkä, joka eläimen
kasvaessa vähitellen häviää. Muodonvaihdos
kestää eri lajeilla eri kauan, yleensä n. 3-4
kuukautta. Sukukypsyyden ainakin euroopp. s :t
näyttävät saavuttavan vasta kolmen vuoden
ikäisinä. — Rakenteesta y. m. ks. lisäksi S a
m-makkoeläimet.

S:n sukuun luetaan n. 140 lajia; meillä on
vain kaksi, tavallinen s. (R. temporaria)
ja p e 11 o-s. (R. arvalis). Tavallisen s:n
pituus on tav. 7-8, joskus 9-10 cm, kuono
tylppä, takajalan pisimmästä varpaasta 2
niveltä ulkona räpylästä, väri olopaikan mukaan
ja muutenkin hyvin vaihteleva, selkäpuolelta
yleensä harmahtavan t. vihertävän ruskea
tummin pilkuin, usein 2, harvoin 3 vaaleaa
juovaa pitkin selkää, raajoissa tummia poikkivöitä
ja pilkkuja, vatsapuoli ja raajain alapuolet
vaaleahkot, tummapilkkuiset. Tavataan koko
Euroopassa ja Siperiassa, meillä Lapin perille
saakka. Mahdollisuus säilyä näin kaukana
pohjoisessa riippuu m. m. siitä, että kutu alkaa
heti lammikoiden ja ojien sulattua.
Muna-ryhmät painuvat aluksi pohjaan, mutta
kohoavat pian suurina mätikyytelöjoukkioina pinnalle,
joten auringon lämpö pääsee paremmin
kehitystä jouduttamaan; lisäksi on munien tumma
animaalinen puoli (mistä sikiö varsinaisesti
kehittyy) suoraan ylöspäin. Pelto-s:n pituus on

5-6 cm, kuono suippo, takajalan pisimmästä
varpaasta 2 Vo-3 niveltä ulkona räpylästä. Nämä
ovat selvimmät eroavaisuudet tavallisesta s:sta.
Väri sensijaan voi olla hyvin samanlainen, usein
on kuitenkin selkäpuolella 3 vaaleaa juovaa ja
vatsapuoli pilkuton. Levenemisalue kuten
edellisen, mutta ei ulotu yhtä kauas pohjoiseen, itään
ja etelään; meillä verraten harvinaisena
etelä-ja keskiosissa maata, leveneminen ei kuitenkaan
vielä tarkkaan tunnettu. Meikäläiset lajit
asustavat varsinaisesti vedessä vain kutuaikana
(lukuunottamatta talvehtimista lammikoiden
pohjamudassa y. m.), molemmille on myös yhteistä, että
koiras kurnuttaa pääasiassa vain kutuaikana.
Itämeren-maakunnista ja Etelä-Skandinaaviasta
Pohjois-Afrikkaan ja Atlantin merestä Tyynen
meren rannikolle saakka levinnyt syötävä 1.
v e s l-s. (R. esculenta) sen sijaan oleksii aina
vedessä t. sen välittömässä läheisyydessä ja
koiras, jolla on suuret ulospullistuvat kaikurakot,
on äänessä koko kesän. Koko jotenkin sama
kuin tavallisen s:n, pohjaväri vihreähkö
mustin pilkuin, takajalan pisin varvas kokonaan
räpylän sisässä. Takaraajain lihaa pidetään,
samoinkuin tavallisen s:nkin lihaa, etenkin
Ranskassa ja Etelä-Saksassa herkkuna. Muista
s.-lajeista mainittakoon ainoastaan iso (n. 22 cm
pitkä) ja kovaääninen R. mugiens, joka
asustaa Poli jois-Ameriikan itäosissa. —
Laajimmassa merkityksessä s. nimeä käytetään
kaikista pyrstöttömistä 1. hännättömistä
sammakkoeläimistä. Näistä mainittakoon lentävä s.
(Rhacophorus), k o r p i-s. 1. konna (Bufo),
lehvi-s. (Tlyla), s i p u 1 i-s. (Pelobates),
tuli-konna 1. k e 1 1 o-s. (Bombinator), pall o-s.
(Breviceps, kuva liitteessä Afrikan
eläinkuntaa), kennokonna 1. tälitisorm i-s.
(Pipa) ja k ä t i 1 ö-s. (Alytes). [Knauer,
»Naturgeschichte d. Lurche" (1883) ; Babak, „über d.
Einfluss d. Nahrung auf die Länge des
Darm-kanals" (Biol. Zentralblatt, 1903); Hempelmann.
»Der Frosch" (1908).] I. V-s.

Sammakkoeläimet (Amphibia) ovat
pienen-laisia sekä vedessä että maalla eläviä
luuran-koisia, jotka läheisesti liittyvät kaloihin ja
kaikesta päättäen ovat näistä kehittyneet.
Alhaisimpien s:n joukossa on nim.
täysikasvaneina-kin sekä elämäntavoissaan että ruumiin
ulkomuodossa ja sisärakenteessa suuresti kalojen

Sammakon luusto, a lapaluu, b olkaluu, c kyynärluu ja
värt-tinäluu (yhtyneet), e peräluu, d suoliluu, f reisiluu, g
sääriluu ja pohjeluu (yhtyneet), h nilkan tyviluut.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0376.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free