- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
715-716

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sammal-akaatti ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

715

Sammalet

71G

(S.II.) / Munapesäkkeistö pitkittäin
leikattiin», 2 yksityinen
muna-pesäke, 3 yksityinen siittiüpesäke,
4 siittiöpesäkkeistö pitkittäin
leikattuna.

taakeanveden lajia, yleisin suku Plumatelia.
Meriluodoista on meillä yleinen Membranipora pilosa
v. membranacea, jonka kalkkirungot esiintyvät
Valkeana verkkona esim. rakkolevän (Fuchs) y. m.
toerikasvien sekä kivien y. m. pinnassa. I. F-s.

Sammalet (Bryophyta), suuri itiökasviluokka,
Jonka edustajat ovat tav. pieniä, muutaman cm:n
korkuisia, monivuotisia, lehtivihreällisiä kasveja,
joilla varsi ja lehdet useimmiten ovat
erilaistuneet (alin ryhmä Cormop/iyia-kaaressa), mutta
juuret ja putkilot, samoinkuin todelliset
johto-jänteet, puuttuvat. Varsinaisten lehti-s:u kehitys
ja rakenne on pääasiassa seuraava: Pienen,
1-soluisen itiön itäessä syntyy pieni, leviä
muistuttava, rihmamainen ja haarainen, harvoin
levymäinen alkeisrihma (protonema), jonka
maanpäällinen osa on lehtivihreänpitoinen,
maahan kasvava osa lehtivihreätön. Alkeisrilimojeu
muodostamat ryhmät näyttävät paljain silmin
katsoen vihreältä huovalta. Alkeisrihmalla, joka

on pian kuoleva t.
joskus
pitkäikäinen, syntyy pieniä
silmuja, jotka
kasvavat varsinaisiksi sammal-kasveiksi. Näiden varsi on
haa-raton t. haarainen,
tavallisesti pysty.
Johtojänteen
tapaisia muodostuksia
on monella, samoin
vahvikesol ukkoja.
Lehdet ovat pieniä, liuskattomia, haja-asentoisia,
tav. 1 solukerroksen muodostamia. Juuria
korvaavat hapsijuuret . (rhizoidit), joita
lähtee hyvin runsaasti, usein huopamaisena
peitteenä varren tyviosan pinnasta. Mikroskooppisen
pienet sukupuolielimet syntyvät varren t.
haarojen latvassa, useita kertoja peräkkäin samalla
yksilöllä, 1- t. 2-kotisesti ja useinkin erityisten
suojuslehtien ympäröiminä. Tämä s:n ,,kukka"
on 1- t. 2-neuvoinen. Koiraspuoliset
sukupuolielimet, siittiö pesäkkeet (antheridiot), ovat
lyhytvartisia, nuijamaisia. harvoin pallomaisia
muodostuksia, joiden sisässä syntyy erityisistä
soluista lukuisia siittiöitä. Naaraspuoliset
elimet, m u n a p e s ä k k e e t (arcliegoniot), ovat
pitkäperäisiä ja pitkäkaulaisia pulloja, joiden
laajenneessa tyviosassa syntyy 1 munasolu.
Sukupuolielinten välissä on tav. martoja,
useimmiten rihmamaisia n e s t e r i li m o j a
(para-fyysejä). jotka lienevät jonkunlaisia
kuivumiselta suojelijoita. Siitos tapahtuu siten, että
siittiöpesäkkeestä sen sadesäällä avautuessa ulos
tulleet siittiöt uivat 2 värekarvansa avulla
vedessä munapesäkkeen suulle, tunkeutuen kaulaa
pitkin munasolun luo, jonka jälkeen 1 siittiö
tunkeutuu sen sisään ja sulautuu siihen.
Hedelmöitetty munasolu muodostaa sammalen varren t.
haaran jatkoksi tav. pitkän, ohuen varren päässä
olevan itiöpesäkkeen, jonka varsi
erityisellä omalla jalalla (muutamilla s :11a valejalalla,
joka kuuluu varsinaiseen sammaleeseen) kiinnit
tyy sammalkasviin. Itiöpesäkkeen päähän jää
usein munapesäkkeen seinämä, kehittyen helposti
irtautuvaksi hunnuksi. Itiöpesäkkeen
keskellä on marto solukko, patsas, sen ja seinän

(S. H i

[-Rahkasammal,-]

{+Rahkasam-
mal,+} oikealla
itiöpesäke [-suurennettuna.-]
{+suurennet-
tuna.+}

välissä olevat solut synnyttävät suuren määrän
pieniä itiöitä, jotka pääsevät ulos erityisen
kannen irtautuessa
pesäkkeen latvasta. Kannen
alla syntyy pesäkkeen
suuaukon reunalle
monimutkainen, eri sammalsuvuilla
useinkin hyvin erilainen ja
sen takia systemaattisessa
suhteessa tärkeä, pienten,
1 t. 2 kehässä olevien
hampaiden muodostama s u
u-v a r u s, joka toimii kanne.i
avaajana ja itiöiden
poispääsyn järjestelijänä.
Alkeisrihma ja varsinainen
sammalkasvi muodostavat
suvullisen sukupolven, joka
on monivuotinen ja
korkealle kehittynyt, itiöpesäke
perineen edustaa suvutonta
polvea, joka on vähemmän kehittynyt.
Nämä eri sukupolvet vuorottelevat s:n
yksilökehityksessä. Paitsi
lisääntymisestä erikoisesti huolehtivan itiöpolven
välityksellä voivat s. lisääntyä myös
siten, että melkein mitkä hyvänsä s:n
murtokappaleet synnyttävät
alkeisrih-man, josta sammal kehittyy, t.
erityisten itusilmujen t. -jyvästen avulla, joita
voi muodostua monissa eri osissa sammalta. Useat
s. lisääntyvätkin täten vaiti suvuttomasti.

S. jaetaan 2. pääryhmään: 1 e h t i-s. (Musei.
Musei veri) ja m a k s a-s. (Jlepaticæ), jotka
eroavat toisistaan paitsi artikkeleissa L e h t i s a
Hirn ai et ja Maksasammalet (ks. n.)
mainituissa suhteissa
myös siinä, että
jälkimäisillä
alkeisrihma on
vähemmän kehittynyt, sukupuolielinten asema tav.
erilainen,
itiöpesäkkeen avautuminen samoin ja
että lehdet usein
ovat samalla
yksilöllä useamman-laatuisia. Lehti-s.
jaetaan 3
ryhmään :
varsinaiset lehti-s. (Bryales, joista Acrocarpt-a la ryhmällä
sukupuolielimet ja itiöpesäkkeet ovat varren
laivassa, FleurocarpiWii lyhyillä sivuhaaroilla),
joita edellä esitetty kuvaus tarkoittaa ; r a h k a-s.
(Spliacjnales), joilla alkeisrihma on
levymäinen, huntu ja suuvarus puuttuvat, valejalka
on, keskipatsas ei ulotu pesäkkeen
yläsei-nään (muusta rakenteesta ks.
Rahkasammal) ; ja Andreceulcs, pieniä s:ia käsittävä pieni
ryhmä, jolla itiöpesäke avautuu 4 t. 8 raolla,
kansi ja suuvarus puuttuvat, valejalka on. —
Sammalryhmän polveutuminen on vielä aivan
tuntematon. S:n kesken taas polveutumissuhteet
ovat uudemman käsityksen mukaan sellaiset, että
lehti-s. ovat alkuperäisempiä, maksa-s. korkeani
maila kannalla olevia, (ovat usein hvvin moni-

[-Karhunsammal-]

{+Karhun-
sammal+} ;
rh
hapsi-juuria, s
itiöpesäke,
c pesäkettä
peittävä
huntu, d
pesäkkeen
kansi,
jonka avautuessa itiöt
pääsevät
ulos.

(SH.) Marchantia polymorpha. a
koiras-, Z> naaras alkeisvarsikko
pit-käperäisine siittiö- ja
munapesäk-keistöineen: sekovarren pinnassa on
itusilmumaljoja.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0380.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free