- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
717-718

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sammaljoki ... - Samnilaissodat

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

717

Sammaljoki—Samnilaissodat

718

mutkaisia rakenteeltaan, kuten esim. March antia;
ks. t.), joten jälkimäisten sekovartisuus y. m.
alhaista kehitystä osoittavat ominaisuudet ovat
(sekundäärisinä) surkastumisilmiöinä pidettävät.
S:ia, joita nykyisin tunnetaan yli 15,000
lehtitöistä rahka-s:ia n. 250) ja yli 4,000
maksasam-mallajia, kasvaa ympäri maapallon. Tav. ne
kasvavat joukoittain maaperässä, kallioilla, kivillä
t. lakolla puulla, muutamat lajit kasvavissa
puissa t. vedessä j. n. e., yleensä kukin laji
aivan määrätynlaisella alustalla. Suurin on s:n
merkitys pohjoisissa ja kylmissä eteläisissä
seuduissa sekä korkeilla vuorilla, joissa ovat
voimakkaita valta- ja leimakasveja (esim.
meikäläiset metsät ja varsinkin suot ja tundrat). Sietäen
hyvin kuivuutta ja ravinnon niukkuutta monet
lajit ovat paljaalla kalliolla t. laihalla hiekalla
y. m. yhdessä levien ja jäkälien kanssa
kasvikunnan esitaistelijoina humusta synnyttämässä.
Veden säilyttäjinä ja kosteuden järjestelijöinä
(soilla, myös metsissä) s. ovat äärettömän
tärkeitä. Niityillä s. ovat usein pahoja
rikkaruohoja, samoin metsissä. S :sta käytetään paitsi
hyvin tärkeitä rahka-s:ia, muitakin useihin
eri tarkoituksiin, kuten seinäin tilkitsemiseen
(Hypnum parietinum, II. proliferum y. m.),
pak-kausaineena, màttoja kudottaessa
(karhunsammal), y. m. Suuria lehtisammalsukuja ovat m. m.
Dicranum, Grimmia, Mnimn, Polytrichum
(karhunsammal) ja Hypnum. Maksa-s:sta ovat
tunnetuimpia Jungermannia ia Marchantia. —
Suomesta tunnetaan n. 540 lehti- (joista 38 rahka-)
ja 170 maksasammalta. Kuuluisimmat kotimaiset
s:n-tutkijat ovat S. O. L i n d b e r g ja V. F.
Brotherus. K. L.

Sammaljoki (1. S am m a a), kylä Tyrvään
pitäjässä, rukoushuonekunta, perust. sen. päät. 1827.
Emäseurakunnan papisto pitää
jumalanpalveluksia kerran kuukaudessa. Kirkko (n. 20 km
kaakkoon emäkirkolta) rak. puusta, valmistui 1834.—
S:n erottamisesta omaksi khrakunnaksi 1912
tehty ehdotus on (1915) ratkaisematta.

L. II-nen.

Sammalkieli, henkilö, joka sammaltaa, s. o.
henkilö, joka ei saa s-äännettä selvään
äännetyksi, vaan sitä tehdessä synnyttää eräänlaisen
sihisevän lisä-äänen.

Sammalkieli ks. Eerik XI, Ruotsin
kuninkaita.

Sammalkuivike ks. Kuivikkeet ja
Turvepehku.

Sammaltaminen ks. Sammalkieli.

Sammastauti, eräs enimmäkseen rintalapsissa
esiintyvä tauti, jossa erikoisen sienen (Oidium
albicans) aiheutuksesta muodostuu varsinkin
nielurisoille, mutta myöskin suun ja nielun muulle
limakalvolle harmahtavan valkeita tahmoja,
joskus limakalvon kuoliotakin, mikä tila suuresti
vaikeuttaa ruuanottoa. ks. Pienten lasten
hoito. M. O-B.

Sammatlampi, entinen kreikkalaiskatolinen
kappeli, joka käsitti osan sittemmin Stolbovan
rauhan jälkeen muodostetusta Jouhion 1.
Parikkalan pitäjästä, ks. Parikkala 2.

Sammatti. 1. K u n t a, Uudenmaan 1.,
Raaseporin kihlak.,
Karjan-Mustion-Ivarjalohjan-Sam-matin nimismiesp.; kirkolle Loh jan asemalta 25
km, Skurun asemalta 34 km. Pinta-ala 61,5 km2,
josta viljeltyä maata (1910) 1,375 ha (siinä lu-

vussa luonnonniityt 173 ha). Manttaalimäärä
1 4,5883, talonsavuja 33, torpansavuja 27 ja muita
savuja 111 (1907). 1,175 as. (1914); 221
ruokakuntaa, joista maanviljelys pääelinkeinona
135 :llä (1901). 192 hevosta,’686 nautaa (1912).
— Kansakouluja 2 (1915). Elias Lönnrotin
emäntäkoulu. Säästöpankki. -—
Teollisuuslaitoksia: höyrysaha; osuusmeijeri. — Historiallisia
muistoja: Paikkarin torppa (ks. t.), vrt
Lönnrot, Elias. — Luonnonihanimmista
paikoista mainittakoon Enäjärvi. — 2.
Seurakunta, Porvoon hiippak., Lohjan rovastik.;
Karjalohjaan kuuluva kappeli, perustettu 1591;
yhdistettiin 1859 emäseurakuntaan ja
kappalaisen virka lakkautettiin, mutta sai jälleen
kap-pelioikeudet keis. käskykirj. 1 p:Itä maalisk. 1871
ja oman kappalaisen v:sta 1901. L. II-nen.

Sammutettu kalkki ks. K a 1 k k i.

Samniitit ks. Samnilaiset.

Samnilaiset (lat. 8am.nl’tes), niiden
muinais-italialaisten heimojen (hirpiinien, pentrien,
eara-ceenien ja caudiinien) valtiollinen yhteisnimitys,
jotka asuivat Keski- ja Etelä-Italiassa Latiumin
ja Kampanian takamaissa niistä nimensä
saaneessa Samniumissa. S., jotka perintätarinan
mukaan olivat lähtöisin sabiinien maasta ja
heidän sukuaan, tunkeutuivat 5:nneltä vuosis. alkaen
Kampaniaan, missä he sekaantuneina
alkuväestöön myöhemmin esiintyvät oskeina, sekä
Apu-liaan, Lueaniaan ja Bruttiumiin, missä heidän
tulonsa aikaansai uusia sekakansoja. Kun s.,
karkoitettuaan Kampaniasta etruskit, olivat
ottaneet haltuunsa suurimman osan maata ja
ahdistivat Capuaa eivätkä roomalaisten vaatiessa
jättäneet sitä rauhaan, syntyivät n. s.
samnilaissodat (ks. t.), jotka s:n urhoollisuudesta ja
itsepintaisesta vastarinnasta huolimatta päättyivät
heidän itsenäisyytensä menetykseen. S. puhuivat
historiallisella ajalla oskilaismurretta. E. R-n.

Samnilaissodat. Roomalaisten ja
samnilais-ten väliset sodat. 1 :ssä sodassa (343-341 e. Kr.),
jonka historiallisuus on epävarma, roomalaisten
kerrotaan saaneen 3 voittoa, mutta myöntäneen
samnilaisille kunniakkaan rauhan. Viimemainitut
joutuivat kuitenkin uudestaan sotaan
roomalaisten kanssa, jotka kukistettuaan Latiumin olivat
tulleet heidän välittömiksi naapureikseen. Näin
syntyneessä 2:sessa sodassa (326-304 e. Kr.)
sam-nilaisten ylipäällikkö Caius Pontius sai roomal.
sotajoukon houkutelluksi ja saarretuksi
Caudiu-min (ks. t.) solaan (321), missä pakotti sen
antautumaan sekä kulkemaan ikeen alitse.
Myöhemmin roomalaiset kuitenkin olivat voitolla, ja
sota päättyi siihen, että samnilaisten täytyi
rajoittua omaan alueeseensa. Sodan aikana
roomalaiset olivat rakentaneet Via Appian (312
e. Kr.) ja perustaneet useita siirtoloita
samnilaisten maahan. Kun samnilaiset ahdistivat Lueanian
asukkaita, pyysivät nämä apua Roomalta. Tästä
aiheutunut 3 :s sota kävi roomalaisille
uhkaavaksi, koska samnilaisten puolella taisteli
muitakin kansoja (etruskit, umbrialaiset ja gallialaiset).
Mutta roomalaisten Sentinumin taistelussa saama
voitto 295 e. Kr. ynnä myöhemmät voitot
torjuivat vaaran. Yhtäkaikki samnilaiset 280 e. Kr.
uudestaan ryhtyivät sotaan (4 :s sota), kun
Epei-roksen kuningas Pyrrhos oli asettunut Italian
kansojen etunenään sodassa Roomaa vastaan. Mutta
hänen poistuttuaan 275 e. Kr. samnilaiset täydelli-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0381.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free