Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Samojedilaiset kielet - Samojediniemimaa, ks. Jalmal (oikea muoto on Jamal) - Samojedit
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
727
Samojedi niemi m aa—Samojedit
728
ja eepoksen lopussa lupaa it’e lähtiessään pois
vielä kerran palata takaisin vapauttaakseen
kansansa vieraan ikeen alta. Tämä eepos, joka
leviämiseensä ja aiheisiinsa katsoen nähtävästi on
hyvin omintakeisesti sepitetty, osoittaa, että
samojeditkin kykenevät tunteittensa ilmaisemiseksi
itsenäisesti käsittelemään ja runollisesti
kauniiseen muotoon pukemaan mietteitä ja ajatuksia
itseään ja kohtaloaan lähinnä koskevista
tapahtumista.
[Käännöskirjallisuutta: juraakkilaista:
,,Buk-varj dlja samojedov zivustsih v Arhanseljskoj gub."
(1895); ostjaakki-samojedilaista: N. P.
Grigo-rovskij, „Azbuka Sjussogoj gulani" (aapinen,
lukukappaleita ja 3 samojedilaista satua),
..Objas-nenie prazdnikov sv. tserkvi’’ (selonteko
kreik.-kat. kirkon juhlapäivistä), ,,Svjastsennaja
isto-rija" (raamatunhistoria), ,,Molitvy i o serdetsnoj
molitve k Bogu" (rukouksia ja rukoilemisesta;
1879); E. M. (= Moskovan metropoliitta Makarij),
..Besedv ob istinnom Boge i istinnoi vere na
naretsii Obskih ostjakov" (raamatullisia
lukukappaleita, 1900). — Tutkimuksia, kielennäytteitä
ja sanakirjoja: N. YVitsen, „Noord en Oost
Tarta-rye" l:nen pain. 1692. 2:nen pain. 1705; siinä
ju-raakkilainen sanaluettelo); Ph. J. von
Strahlen-berg, „Das Nord- und Ostliche Theil von
Europa und Asien" (pieni sanakirja eri
samoj. murteista; 1730) ; A. L. Sclilözer,
„A11-gemeine Nordische Geschichte" (jur.
sanaluettelo: 1771) ; P. S. Pallas. ,,Linguarum totius
orbis vocabularia eomparativa" (m. m. tietoja
nykyään hävinneistä taigin. koibaalin ja matorin
murteista; 1786-89) ; J. S. Vater, „Samoj.
origi-nalerzählung" (jur. satu. Petersb. neue monatl.
Aufsätze; 1787) ; sama, ..Versuch zu einer
samoje-<lisehen Grammatik" (Königsberger Archiv fvir
Philosophie, Theologie, Sprachkunde und
Ge-schichte, 1811); W. H. Döleke, „Schreiben an
Herrn Prof. Vater tiber die von ihm
herausgege-bene Samojedische Original-Erzählung mit ihrer
Uebersetzung und grammatischen Bemerkungen"
(1812); J. Klaproth, „Asia Polyglotta" (2:nen
pain., 1831; m. m. matorilainen ja koibaalilainen
sanaluettelo) ; sama, „Asia Polyglotta,
Sprach-atlas" (taigin, koibaalin ja matorin murteiden
sanaluetteloja; 2:nen pain., 1831); H. C. v. d.
Gabelentz, „t4ber die Samoj edischen Spraelie"
(Zeitschr. d. Deutschen Morgenl. Gesellschaft V.
1851) ; M. A. Castrén. „Antecknin£rar om
Samoje-diskans förvandtskap med de finska språken"
(Suomi V, 1845) ; sama. ..Grammatik der
Samojedisehen Sprachen, herausg. von Anton Scliiefner"
(1854) ; sama, „Wörterverzeiclinisse aus den
Samojedisehen Sprachen, bearbeitet von Anton
Scliiefner" (1855) ; sama, ..Ethnologiska
föreläs-ningar öfver Altaiska Folken samt Samoiediska
och Tatariska sagor" (1857); P. Hunfalyv.
,,A szamojéd nyelvriil’’ (Magyar Nyelvészet 111.
1857) ; E." Rae, „The Land of the North Wind"
(jur. laulu ja lyhyt sanaluettelo. 1875); O.
Donner, ,,Die samojedisehen sprachen" (Atti del IV
oongresso intern. degli orientalisti, 1878) ; sama,
..Vergl. Wörterbuch der finn.-ugr. Sprachen"
(1874-88) ; sama, „Die ural-altaischen sprachen"
(Finn.-ugr. forsch. I, 1900); B. Munkäcsi, „Az
altaji nyelvek szåmképzése II. A szamojéd
nvelväg valödi szåmképzöi" (Budenz-album. 1884);
-sama, ,,Adalékok az ugor-szamojéd nvelvhasonlf-
täshoz" (Nyelvt. Közl. XXIII, 1893); J. Budenzr
..Adalék a juråk-szamojéd nyelvismeretéhez" ja
„Juråk-szamojéd szöjegyzék" (Nyelvt. Közl. XXIIr
1890-92) ; sama. ..Alaktani egvezés az ugor és
szamojéd nyelvekben: a localis casusragok’r
(Hunfalvy-album, 1891); I. Haläsz, ,,Az
ugor-szamojéd nyelvrokonsäg kérdése" (Nyelvt. Közl.
XXIIl-XXlV, 1893-94); Y. Wichmann,
„Samoje-disches lehngut im syrjänisclien" (Finn.-ugr.
forsch. II, 1902); A. A. Dunin-Gorkavits,
„Russko-ost jatsko-samoedskij praktitseskij slovar j", 1910);
Z. Gombocz, „Zur finnischugrisch-samojedisclieu
Lautgeschichte" (Thomsen-Festschrift, 1912) ;
E. N. Setälä, „Zu dem.alter des stufenwechsels"
(Finn.-ugr. forsch. XI, Anz. 14-15, 1912) ;
sama, „über art, umfang und alter des
stufenwechsels im finnisch-ugrischen und samojedisehen’’
(Finn.-ugr. forsch. XII, 1914); sama, „Zur frage
nach der verwandtschaft der finnisch-ugrischen
und samojedisehen sprachen. über den
geinein-samen wortschatz der finnisch-ugrischen und
samojedisehen sprachen" (Suom.-ugr. seuran
aika-kausk. XXX, 1915); H. Winkler, „Samojedisch
und finnisch" (Finn.-ugr. forsch. XII-XIII.
1912-13); G. J. Ramstedt, „Zu den
samojediscli-alta-isclien berührungen" (Finn.-ugr. forsch. XII.
1912); A. Sotavalta, ,,Astevaihtelusta
samojedikielissä" (Suom. tiedeakat., esitelmät ja
pöytäkirjat 1912, I); II. Paasonen. ,,Beiträge zur
fin-nischugr.-samojedisehen Lautgeschichte’’ (Iveleti
Szemle XIII-, 1913-); K. B. Wiklund,
„Stufen-wechselstudien" (Le Monde Oriental VII-, 1913-);
Kai Donner, ,,A samojede Epic" (Suom.-ugr.
seuran aikakausk. XXX, 1914).] K. D.
Samojediniemimaa ks. J a 1 m a 1 (oikea muota
on J a m a 1).
Samojedit kuuluvat ainakin kielellisesti n. s.
uralilaisiin kansoihin, joiden toisen haaran
suom.-ugrilaiset kansat muodostavat. S. jaetaan:
1) juraakkeihin (samoj. häsaßa, nënefs’). 2)
je-nisei-s:liin (samoj. d’cddos’i), 3) tavgy-s :liin
(samoj. vä), 4) ostjaakki-s :hin (samoj.
fümal-yum, süssa-yum) ja 5) kamasseihin (samoj.
kar)-mäza-kuza). Ven. nimitys on samoed (..itseänsä
syövä"), jonka muutamat arvelevat johtuneen
(S.H.) Tundrajuraakkf.ja.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
