Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Samojedit
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
731
Samojedit
730"
siitä nimestä (sabme), millä lappalaiset
nimittivät itseään; useammat taas luulevat siinä
piilevän sen jo ITerodotoksella tavattavan
nimityksen „ihmissyöjä", jolla tarkoitettiin kaikkia
pohjoisessa asuvia tuntemattomia kansoja; joka
tapauksessa on kaiketi ven. nimitys katsottava
kan-sanetymologiseksi.
Leveneminen. J u r a a k i t asuvat
nykyään Arkangelin kuvernementin pohjoisilla
tundroilla (muutamia perhekuntia Kuollan
Lapissa ja n. 200 Novaja Zemljassa) sekä
Toboljs-kin ja Jeniseiskin kuvernementtien
pohjoisosissa, nim. Ob-joen suupuolella Samojedi- 1.
Ja-mal-niemimaalla, Purilla, Tasilla ja
Jenisei-joella Dudinkata alempana; n. s. metsäjuraakit
sitäpaitsi Purin ja Nadymin latvoilla sekä useilla
keskisen Obin pohjoisilla lisäjoilla (Ljamin,
Kiselevskaja y. m.). — J e n i s e i-s. oleskelevat
kesäisin Igarskoeta alempana J enisei-joella, sekä
talvisin sitä ympäröivillä tundroilla. — T a v g
y-s:sta asuvat vadejev 1. asja nimiset Boganida-,
Dudypta- ja Taimyr-jokien alueilla (kesäisin
Taimyr-järven rannoilla ja vieläkin
pohjoisempana) sekä n. s. avamilaiset länteen aina Pjäsinan
tienoilla. — Eteläisimpiin s:liin kuuluvat o s
t-j a a k k i-s., jotka ovat saaneet nimensä siitä, että
Narymin piirissä asuvat ennen luettiin
ostjaak-keihin kuuluviksi; he asuvat Toboljskin, Tomskin
ja Jeniseiskin kuvernementeissa, ensinmainitussa
Vah-joen latvoilla (etupäässä sen sivujoella
Kulu-joganilla), Tomskin kuvernementissa, Tomskin
piirin Narymin nimismiespiirissä Obilla, Tyrnillä,
Vasjuganilla (suulta aina Tsezabkalle),
Tsezab-kalla, Parabelilla, Tsajalla, Narymin tienoilla,
Retillä sekä Tomskin puolella Tsulymin suulla
ja pitkin Obia Baidonan ja Magotsinan jurtille
asti. Jeniseiskin kuvernementissa heitä on
Turu-hanskin läheisyydessä, Turuhanilla, Tasilla ja sen
sivujoilla sekä tähän asti tuntemattoman Lözel-til
nimisen suuren järven rannoilla. Baihalla ja
ylisellä Ketillä Makovskoeen asti. — K a m a s s i t
asuvat Sajanin-vuoriston pohjoisilla rinteillä
Jeniseiskin kuvernementin Kanskin piirin
Rybin-skoen nimismiespiirissä Abalakovan metsäkylässä,
jossa asuu sekaisin niin kamasseja kuin
katsa-tataarejakin. Kamassia puhuvia s:eja on
jäljellä vain 8 henkilöä.
Antropologia. Vaikkakin s. kielellisesti
kuuluvat n. s. uralilaisiin kansoihin, ei saata
varmuudella väittää, ettii he kuuluisivat samaan ro-
<S.H.) Metsiijuraakkeja.
(S.H.) Kft-joen ostjaakkisamojedeja.
tuun kuin suom.-ugrilaiset kansat. Aikaisemmin
arveltiin heidän rotunsa puolesta kuuluvan n. s.
mongolilaiseen ryhmään, vaikka ero on
huomattavan suuri. Un myös esitetty se mielipide, että he
yhdessä lappalaisten sekä itäisten Aasiassa
asuvien alkuasukasten kanssa ovat oletetun
arktisen ihmisrodun jäännöksiä, joihin myöhemmin
on sekaantunut vierasta verta. Mutta kun ottaa
huomioon sen, että he jo yli vuosituhannen ovat
eläneet verrattain kaukana pohjoisessa, jossa
karu luonto ja huono ja yksipuolinen ravinto
ovat voineet vaikuttaa heidän lyhyyteensä ja eri
näisiin muihin fyysillisiin ominaisuuksiin, niin
ei tarvitse olettaa heidän olevan suom.-ugrilaisista
kansoista eriävää rotua. Aikojen kuluessa on
kuitenkin tapahtunut erinomaisen paljon
sekaantumisia eri kansojen kanssa. Euroopan puolella on
syrjääniläinen vaikutus ollut suurin; Toboljskin
kuvernementissa ovat ostjaakitkin heihin
sekaantuneet (varsinkin Obilla, Vähillä). Tyrnillä,
Vasjuganilla ja Tasilla on sama vaikutus
huomattavan suuri. Viimeksimainitulla joella on heihin
sitäpaitsi sulautunut jokunen määrä
jenisei-ost-jaakkeja ja tunguuseja syystä, että
ostjaakki-sa-mojedi mainitulla joella on yleisenä,
^ansain-välisenä’’ kielenä. Taimyrin niemimaalla ja
Je-niseillä he ovat joutuneet tekemisiin jakuuttien
ja dolgaanien kanssa, ja näiden kansojen väliset
avioliitot eivät ole harvinaisia. Eteläiset
ost-jaakki-s. sekä kamassit ovat kauan olleet
tekemisissä tataarien ja venäläisten kanssa, ja
seurauksena on huomattava, että osa edellisistä s:sta
on kokonaan
venä-läistynyt, osa
jälkimäisistä tataarilais-tunut. Pohjoiset s.
eroavat
huomattavasti eteläisistä;
heidän kasvonsa
ovat leveämmät, he
näyttävät roteva
uimilta, vaikka
ovatkin hiukan
lyhyempiä. Hiukset ovat
tavallisesti
mus-tahkot, jenisei-s :11a
kenties vaaleammat
ja kamasseilla
rus-keammat kuin
muilla; ne ovat
suorat ja. ilman kiharoita. Parrankasvua ei ole
muilla kuin harvoilla eteläisillä ostjaakki-s:11a.
Iho on tumma, lännessä ja pohjoisessa vaaleampi
kuin etelässä ja idässä. Silmät ovat tummanrus-
(S.II.) Tasilainen ostjaakkisamojedi.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
