- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
731-732

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Samojedit

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

731

Samojedit

732"

(S.H.) Jenisein samojedeja.

keat, etelässä kapeat ja joskus vinot. Nenä on
juraakeilla tavallisesti pienempi ja pystympi
kuin ostjaakki-s :11a, joilla se usein on suora ja
kapea. Huulet ovat ohuet, leuka verrattain pieni,
mutta posket ulkonevat. Siitä huolimatta ovat
eteläiset s. paljoa kauniimmat kuin heidän
naapurinsa ostjaakit ja tunguusit. Mittauksia ovat
juraakeista julkaisseet Sommier ja Zograff.
Miesten pituus on keskimäärin 155,o cm ja naisten
143,o cm. Pääkallon indeksi sekä miehillä että
naisilla n. 82,4 ja pään 84,4. K. Donnerin
(julkaisemattomien) 1911-13 tekemien mittausten
mukaan on ostjaakkisamojedilaisten miesten
keskimääräinen pituus 157,i cm, naisten paljoa
pienempi. Pään indeksi on, samoin miehillä, 82,6.
Saman (v. 1914) tekemien mittausten nojalla on
kamassi-miesten keskimääräinen pituus 156,e cm
ja naisten 144,4 cm. Pään indeksi on harvinaisen
suuri, nim. 86,s. Pinnan ympärys on näillä s :11a
verrattain pieni ja lantio on kapea. Kädet ovat
verrattain pitkät.

Väkiluvusta on ainoastaan vaillinaisia
ja sangen epäluotettavia tietoja. V. 1897 oli
ju-raakkeja yhteensä 9,245, nim. Arkangelin
kuver-nementissa 3,874, Berezovin piirissä 4,885 (1838:
5,054) ja Turuhanskin piirissä 486.
Metsäjuraa-keista ei ole tarkempia tietoja, mutta heidän
lukumääränsä nousee tätä nykyä korkeintaan 500
henkeen. Jenisei-s:ja oli 1897 671 henkeä ja
tavgylaisia 654; v. 1902 riehuneen kulkutaudin
jälkeen on heidän lukumääränsä tuntuvasti
vähentynyt, jotenka heitä tätä nykyä yhteensä on enää
jäljellä n. 700 henk. V. 1838 oli edellisiä vain
583 ja jälkimäisiä 504. Virallisten ven.
tiedonantojen mukaan oli ostjaakki-s: ja 1897: 5,805
ja 1911 : 6,559, mutta kun näihin lukuihin on
otettu kaikki Vasjuganin ostjaakit ja paljon
ve-näläistyneitä s:ja, niin ne ovat aivan liian
suuret. V. 1897 oli heitä Turuhanskin piirissä 844
(1910 kuului Tasin s :hin 526 henk.) ja ylisellä
Ketillä (Jeniseiskin kuvernementissa) 140. K.
Donnerin laskujen mukaan (1912) oli heitä
Viimeksimainitulla joella
ainoastaan 91 henk.,
Nary-min piirissä oli heidän
lukumääränsä 1899 n. 3,100
henk., mutta 1912
laskelmien mukaan, yhteensä
3.023 (niistä Obilla 1,616.
Ketillä 493. Tyrnillä 237,
Tsajalla 214. Parabelilla
258). Vasjuganilla oli
heitä 205 ja varsinaisia
ostjaakkeja 622. K.
Donnerin mukaan oli heitä
samassa piirissä korkein-

taan 2.700. Tomskin piirissä heitä asui n. 20 henk.
ja Vallilla sekä Kulujoganilla K. F. Karjalaisen,
mukaan 273 (1897). Ostjaakki-s :n nykyinen
lukumäärä on siis jokseenkin 4,000 (oik. 3,928).
Kamas-seja oli 1857: 171, 1875; 90 ja nykyään (K.
Donnerin mukaan 1914) n. 50 henk., joista yli puolet
sellaisia, joilla on ven. äiti. V. 1914 oli heitä vain
8-omaa kieltänsä taitavaa (kaikki osaavat venättä).
Ostjaakki-s :sta on venäjän kielen taitoisia n.
60% ja pohjoisimmista ainoastaan harva sitä
kykenee ymmärtämään. Omaa kieltänsä taitavien
s:n lukumäärä 011 yhteensä suunnilleen 12,880.
Naisten lukumäärä on kauttaaltaan pienempi,
kuin miesten. Eteläiset ovat virallisesti
kristittyjä, mutta oikeastaan melkein poikkeuksetta
pakanoita, niinkuin pohjoiset, joiden keskuuteen
kristinusko ei sanottavasti ole levinnyt.

Puku on hyvin erilainen pohjoisilla ja
eteläisillä s :11a. Edelliset käyttävät vielä
paikoittain (Tasilla) linnun- ja kalannahasta tehtyjä
paitoja ja housuja. Talvella heillä on yllään
lyhyt malitsa (ks. t.) ja sen päällä gus 1. sak,
kumpikin tehty porontaljasta sillä erotuksella, että
edellisessä on karvat sisään-, jälkimäisessä
ulospäin käännetyt. Säkiin ommeltu päähine on
usein reunustettu naalin nahalla ja
avamilaiset tavgy-s. ompelevat siihen töyhdön, joka
on tehty saman eläimen hännästä. Kesäisin
kaavitaan karvat kokonaan turkeista pois ja niitä
käytetään takin asemasta. Joskus käytetään myös
kankaasta tehtyä vaatetta malitsan päällä ja
ju-raakit käyttävät kesän aikaan sakin mallista
verkavaatetta. Jalkineet ovat valmistetut poron
säärinahasta; poh joisessa ne ovat usein
kaksinkertaiset. Avamilaiset s. eroavat muista tässä
suhteessa siinä, että saappaan varsi kulkee
suoraan varvasta kohti, jotenka antura on miltei
pyöreä. Siten niihin mahtuu enemmän heiniä,
mikä on välttämätöntä kovien pakkasten takia.
Eteläiset s. käyttävät venäläismallista pukua,
paitsi talvella, jolloin heillä on lyhyt
tunguusi-lainen turkki. Kamasseilla on tataarilainen turkki
ja sojoottilaiset saappaat. Naisten turkki on
toisenlainen kuin miesten, se kun aina on
avonainen edestä. Heidän housunsa ovat lyhyet.
Tatuoimista käyttävät ainoastaan avamilaiset s. ja
hekin hyvin harvoin.

Rakennukset. Asuntonaan käyttävät
kaikki pohjoiset s. porontaljoilla, tuohella tai
sarkavaatteella peitettyä keilanmuotoista kotaa.
Kesäisin käytetään myös yksipuolista, tuohella
peitettyä viistokatosta. Matkoilla on tavallisimpana
tilapäisenä asuntona lumikuoppa, joka usein
varustetaan tuulensuojalla. Ostjaakki-s :11a on
joskus pohjoisessa kiinteätkin asunnot: hirsistä tai
laudoista tehty neliseinäinen, puoleksi
maanalainen jurtta, jonka keskellä on pystytakka (n. s.
sot]ol) ja sen takana ovi, joka usein johtaa
jonkinlaiseen peitettyyn aittaan. Vastapäätä takkaa
on seinässä aukko, jota talvisin peittää
jääpala-nen. Eteläalueella käytetään talvella usein
venä-läismallisia asuinrakennuksia, mutta
metsästysmailla on pyramidinmuotoisia maakatteisia,
hirsistä tai laudoista tehtyjä asuntoja, jommoisia
n. 40 v. sitten yleisesti vielä käytettiin Narymin
piirissä. Ketillä ovat nämä laudoista rakennetut
asunnot vielä aivan tavallisia. Kesäisin
käyttävät ostjaakki-s. pyöreitä tuohisia kotia, mutta
lähempänä ostjaakki-aluetta ne ovat neliseinäisiä.

(S.H.) Kamassisumojedi.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0388.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free