- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
735-736

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Samojedit

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

735

Samojedit

mistä muut kuin kamassit; sitä tehdään Pinus
cembran siemenistä uhriateriaa varten.
Samaa-nit käyttävät päihdytysaineena kuivattuja
kärpässieniä.

K u 1 k u n e u v o t. Kaikki s. käyttävät
jokseenkin samanlaisia suksia, jotka ovat eri mallia
riippuen kelistä. Kovalla kelillä käytetään
poh-jittamattomia ja pehmeällä poron tai hirven
koipi-nalialla pokjitettuja. Etelässä käytetään
koira-narttaa (ks. N a rt ta), mutta sitäpaitsi on
kamasseilla ja ostjaakki-s :11a yhdestä
koverretusta laudasta tehtyjä narttoja, joissa
kuljettavat muonavaroja ja riistaa. Pororekiä
käytetään koko pohjoisalueella ja samantapais-ia,
mutta pienempiä, on koirilla-ajamista varten.
Obilla ja Jeniseillä aina Turuhanskiin asti
käytetään hevosia, vaikka niitä on vähäsen. Joskus
näkee Jenisei-s:n käyttävän kolmivaljakkoa,
johon kuuluu hevonen ja kaksi koiraa. Kamassit
ratsastavat nykyään Sajanin-vuoristossa
hevosilla, mutta ennen käytettiin poroja samaan
tarkoitukseen. Kesäisin s. kulkevat joilla yhdestä
puusta tehdyissä ruuhissa, ja Turuhan-joella
tavataan tunguusilaisia tuohesta tehtyjä veneitä.
Narymin piirissä, Obilla ja sen sivujoilla, on
melkein kaikkialla (paitsi Ketillä) käytännössä
kajuutallinen vene, jota myös venäläiset
käyttävät. — Kantovälineistä mainittakoon tuohesta
tehty kontti tai pussi, joka riippuu selkään
kiinnitetyssä, ohuista puista tehdyssä kehyksessä.

Avio, synnytys, kuolema. Yleisenä
tapana on, että vaimo ostetaan. Hinta on, jos
se suoritetaan poroissa, n. 15-30 eläintä, mutta
usein se maksetaan turkiksissa, rahassa,
viinassa y. m. Se vaihtelee paljon ja on suoraan
verrannollinen edellisen vuoden metsänriistan
paljouteen. Naisen ryöstö on hyvin harvinainen;
sellaista tavataan ainoastaan niillä seuduin, joissa
naisten lukumäärä on suhteellisesti pienempi kuin
miesten ja se johtuu siis hinnan liiallisuudesta.
On mahdollista, että se ennen oli tavallisempi,
mutta siitä ei ole olemassa minkäänlaisia
todistuksia. S. eivät oikeastaan saa mennä naimisiin
samaan sukuun kuuluvan naisen kanssa, mutta
tätä tapaa ei enää tarkalleen noudateta. Naimaikä
on miehillä harvoin alle 16 :n. naisilla 12-16 :nnen
ikävuoden vaiheilla. Sulhasen suoritettua
morsiamensa hinnan ja nuoren pariskunnan siirryttyä
yhdessä asumaan, vietetään usein isot juhlat,
joissa juominen ja syöminen muodostavat
varsinaisen ohjelman. Monivaimoisuutta tavataan
juraakeilla ja avamilaisilla, joskus myös
jenisei-s :11a. Narymin piirissä solmitaan avioliitto
joskus papinkin välityksellä. — Synnytys tapahtuu
säännöllisesti niin talvisin kuin kesäisin kodan
ulkopuolella ja ilman apulaisia. Joskus nainen
synnyttää kodassa, mutta silloin kaikki muut
asukkaat siirtyvät pois, ja heti synnytyksen
jälkeen kota muutetaan toiseen paikkaan.
Vastasyntynyt lapsi pestään lämpimällä vedellä, mutta
jos se näyttää hengettömältä, niin sitä hierotaan
lumella. Jälkeiset kootaan konttiin, joka
ripustetaan erityiseen puuhun tai kaivetaan
huolellisesti maahan. Synnytyksen jälkeen
toimeenpannaan joskus uhri; samoin jo sen kuluessa, jos
se näyttää hitaasti edistyvän. Lapsi saa nimensä
jonkun ominaisuutensa tai kuolleen sukulaisensa
mukaan, jonka hengen arvellaan
vastasyntyneeseen uudelleen asettuneen elämään. — Ihmisen

kuoltua ruumis varustetaan kaikella mitä
vainaja mahdollisesti on tarvitseva matkallaan
manalan maille. Ylle puetaan parhaat vaatteet,
mukaan annetaan aseita ja ruokavaroja.
Tavallisesti kaikki nämä esineet rikotaan, jotta
niiden henget yhä edelleen voisivat isännän henkeä
palvella. Ruumis asetetaan joko maan päälle tai
erikoiselle korkealle lavalle lepäämään ja se
peitetään tuohisilla matoilla. Etelässä se nykyään jo
usein kaivetaan maahan, mutta varustetaan silti
tarpeellisilla esineillä. Ostjaakki-s. peittävät
vainajan silmät rahoilla, jotta hän ei katseillaan
pääsisi eläviä tuhoamaan. Lapset kätketään usein
onttoihin puihin. Kuolleelle uhrataan yleisesti,
mutta enimmäkseen vain yhden vuoden kuluessa.
Jotkut juraakit tekevät vainajan muistoksi
nuken, jolle uhrataan.

Yhteiskunta. S. ovat vielä nykyään
jakaantuneet sukuihin tai heimoihin, joita johtaa
vuodeksi valittu ruhtinas tai vanhin. Pohjoisilla
s :11a on paikoin erityisiä ruhtinassukuja, joissa
tämä arvo on perinnöllinen. Niin oli ennen
kaikkialla laita, ja vaikka tämä oikeus on
lakkautettu, niin pidetään näitä entisiä
ruhtinassukuja vielä suuressa arvossa. Ne olivat joskus
vierasta alkuperää; niin kerrotaan esim. Tyrnillä,
että entinen ruhtinassuku alkujaan oli
jenisei-ostjaakkilainen. Kaikilla heimoilla 011 omat
määrätyt alueensa ja niiden rajojen sisäpuolella kullakin
perheellä omat metsästys- ja kalastuspaikkansa.
Näistä alueista riidellään usein vierasten heimojen
kanssa eikä ole harvinaista, että niiden johdosta
syntyy verisiä kahakoita. Lain mukaan on
kullakin heimolla käyttöoikeus omaan alueeseensa
eikä venäläisen ole sallittu muuttaa sinne ilman
heimon lupaa. Nykyään on Venäjän hallitus
kuitenkin ottanut haltuunsa erinäisiä alueita.
Pohjoisilla tundraseuduilla ei ole erikoisen tarkkoja
rajoja, ja tunguusit, syrjäänit ja muut
tunkeutuvat usein s:n asuma-alueille. — Varsinaisia
kansanluokkia ei ole s:n keskuudessa..
Ruhtinaalla on suurempi arvo ja valta kuin muilla,
mutta ulkonaisesti hän ei eroa muista.
Pohjoisessa hän yksin toimii tuomarina, mutta
etelämpänä kansankokous muodostaa tuomioistuimen.
Rangaistuksena käytetään sakkoja tai
ruoskimista. Obilla asuvia s:ja ja kamasseja
tuomitsee ven. tuomari (jälkimäisillä ei ole enää
ruhtinaita). — Entisaikojen sodankäynnistä ei ole
paljon tietoja. Aseina käytettiin jousta, ja
nuolenpää oli luusta tehty. Ruhtinailla oli yllään
metallirenkaista tehty rautapaita, jommoisia
vielä tänä päivänä säilytetään jumalien
asunnoissa. Narymin piirissä on raunioita entisistä
linnoituksista, jotka tavallisesti rakennettiin kor
kealle niemekkeelle ja ympäröitiin syvillä
valli-haudoilla. S:n kertomusten mukaan oli tapana
syödä kaatuneiden venäläisten aivot ja sydän,
jotta vihollisen hyvät ominaisuudet siten
siirtyisivät voittajalle.

Historia. Siitä, mistä s. alkujaan ovat
lähteneet, on lausuttu arveluja niin suuntaan
kuin toiseen. Castrén otaksui s:n asuneen
Altai-vuorten rinteillä, jota vuoristoa hän samoin piti
suom.-ugrilaistenkin kansojen alkukotina.
Myöhempi tutkimus on kuitenkin, nojautuen
etupäässä kielellisiin tosiasioihin, osoittanut
jälkimäisten kansojen ensiniäiseksi asuinpaikaksi
seudun, joka sijaitsee keskisen Uralin länsipuolella.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0390.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free