Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Samojedit
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
731
Samojedit
738"
Näin ollen on syytä ajatella, että myöskin s.
alkujaan ovat asuneet Uralin läheisyydessä,
vaikka tutkimus ei vielä ole asiaa lopullisesti
käsitellyt. Varmaa on, että lie jo melkein
vuosituhannen ovat liikkuneet nykyisillä
asuinpaikoillaan, joskin heitä viimeisinä vuosisatoina on
tungettu jossain määrin pohjoista ja itää kohti.
S. mainitsee ensi kerran Nestor 1096, jolloin
novgorodilaiset oppivat tuntemaan heidät
heimona, joka asui Uralin länsipuolella ja oli
liitossa Jugran kanssa. Itäisistä s:sta kertoo
ensi-mäisenä Piano Carpini, joka heistä käyttää
nimitystä „samogedi, samoyedi", mutta hän ei
mainitse muuta kuin hämäriä tietoja heidän
asuinpaikoistaan. Nordenskiöld luulee kyllä, että
Herodotos ja Plinius, puhuessaan pohjoisessa asuvista
ihmissyöjistä, tarkoittavat s:ja, mutta tämä
arvelu ei näytä pitävän paikkaansa yhtä vähän
kuin Radloffin otaksuma, että tubalaiset, joista
kiinalaiset 600-luvulla kertovat Dubo nimellä,
olisivat olleet tataarilaistuneita s:ja. Tarkempia
tietoja eri heimoista tavataan ensi kerran eräässä
novgorodilaisessa käsikirjoituksessa 1400-luvun
loppupuolelta, jossa m. m. mainitaan
Manga-zejan s. On luultavaa, että Euroopan puoliset s.
ensiksi joutuivat ven. vallan alle ja että tämä
tapahtui 1200-1300-luvuilla. V. 1364
novgorodilaiset Aleksandr Abakumovits ja Stepan Ljapa
tekivät sotaretken Obia pitkin, ja on
todennäköistä, että hekin nimellisesti saattoivat jotkut
samojediheimot valtansa alle. Mutta
novgorodi-laisten valta jäi edelleen sangen pieneksi, kunnes
venäläisten 1400-1500-luvuilla onnistui kukistaa
Jugra ja heidän valtakuntansa. Läntisen
Siperian valloitus lopetettiin vasta Jermak
Timofee-vitsin aikana, senjälkeen kuin hän 1582 oli
voittanut Kutsuin kaanin, joka oli vallannut Obin
ja Irtysin seudut ja m. m. pitänyt valtansa alla
Narymin ostjaakki-s :ja. Tämän jälkeen
ryhdyttiin täydellä tarmolla valloitusta jatkamaan ja
pitkin suurempia jokia perustettiin linnoitettuja
paikkoja. Tjumenj perustettiin 1585, Berezov
1593, Surgut ja Obdorsk 1595, Narym 1596 ja
Ket 1597. Mangazeja (Tasilla) perustettiin kyllä
1600, mutta sitä ennen olivat ensin syrjäänit
ja sitten venäläiset kantaneet veroa Tasin s:lta.
V. 1604 Tomskin ruhtinas Tajak tunnusti ven.
vallan. Kapinoita puhkesi kuitenkin muutamin
paikoin niinkuin Narymin s:n keskuudessa 1598
ja Ketillä 1605. Jo 1603 olivat venäläiset
Manga-zejan kautta kulkeneet Jeniseille, jossa asuvat
s. ja tunguusit saatettiin Venäjän vallan alle.
V. 1607 kasakat tunkeutuivat Pjasina-joelle. mutta
Taimyrille vasta paljoa myöhemmin. Senjälkeen
kuin Mangazeja 1662 oli poltettu, siirrettiin
kaupunki Turuhanskiin, jonne 1660 oli perustettu
luostari. V. 1615 venäläiset kulkivat Ket-jokea
myöten keskiselle Jeniseille. Sam. v. näiden
seutujen tunguusit voitettiin ja 1618 perustettiin
Jeniseiskin kaupunki. Senjälkeen kuin
Ivrasno-jarsk oli perustettu 1628 ja sen eteläpuolella
asuvat tubalaiset ja muut tataariheimot oli
kukistettu. voidaan sanoa, että kaikki Siperian s.
olivat joutuneet ven. vallan alaisiksi. Jo kauan
ennen venäläisten retkeä yliselle Jeniseille olivat
kuitenkin kamassit, matorit, koibaalit y. m.
samojedi-heimot menettäneet itsenäisyytensä ja
maksaneet veroa tataareille. —- S:n
käännyttämiseen kristinuskoon ryhdyttiin vasta
1600-24. VIII. Painettu % 16.
luvulla, jonka vuosisadan alkupuolella ehdittiin
kastaa alisen Obin ja Narymin piirin s :ja.
Arkkipiispa Makarijn aikana (1625-35) kristinusko
levisi Jeniseillä asuvien s:n keskuuteen.
Käännytystyötä on heidän keskuudessaan yleensä
harjoitettu laimeasti ja usein huonolla menestyksellä.
Nykyään on vielä kastamatta suurin osa
pohjoisista s:sta, ja eteläiset ovat melkein poikkeuksetta
pakanoita, vaikka ovatkin virallisesti kristittyjä.
S:n nykyinen tila. Pohjoisilla
tundroilla, jossa s. vielä tänä päivänä harjoittavat
poronhoitoa ja vapaasti pääsevät metsästyksellä
ja kalastuksella elättämään itseänsä ja jossa ven.
vaikutus ei ole tuntuva, he tulevat hyvin toimeen
ja ovat taloudellisesti verrattain riippumattomia
sekä lisääntyvät, jolleivät kulkutaudit pääse
heidän keskuudessaan riehumaan. Ostjaakki-s: n on
käynyt aivan toisin, ja sama on laita
jeniseiläis-teu ja kamassien, jotka liian läheisesti ovat
joutuneet kosketuksiin sen kulttuurin kanssa, jota
he eivät nopeasti voi omaksua. Uutisasukasten
tulva on suuresti vähentänyt heidän
toimeentulo-mahdollisuuksiaan, ja kun he eivät ole kyenneet
paremmin varustettujen tulokkaiden kanssa
kilpailemaan, ovat melkein kaikki nämä s.,
virkamiesten ja kauppiasten ahdistamina,
velkaantuneet ja joutuneet riippuvaisuussuhteisiin, joista
enää on mahdoton päästä. Kun heiltä sitäpaitsi
on riistetty vanha uskonto, ja kun viina sekä
monet taudit ja uudet olot ovat heidän
vastustus-kykyään heikontaneet, niin ei ole kummaa, että
he niin henkisesti kuin ruumiillisestikin
rappeutuvat. Lasten kuolevaisuus on sentähden etelässä
tavattoman suuri (Tsajalla yli 60% ja
kamassien keskuudessa 73%) ; täällä s. kuolevat aivan
pian sukupuuttoon tai venäläistyvät.
Esimerkkinä siitä, että eteläisetkin s. joskus kykenevät
mukautumaan uusiin olosuhteisiin, mainittakoon,
että he Narymin piirin Ivankinan kylään ovat
perustaneet ensimäisen tässä piirissä toimivan
osuuskaupan.
[Tietoja s:sta tavataan m. m. seuraavilla
varhemmilla kirjailijoilla: Piano Carpini. Steven
Burrougli, Giles Fletcher, Schleissing, Olearius,
Willem Barents, Jan Huyghen van Linsehoten,
Witsen, Herberstein, De la Martinière, Chappé
d’Auteroche, Strahlenberg. Uudempia esityksiä
sisältävät: P. S. Pallas, „Reise durch verschiedene
Provinzen des Russischen Reichs" (1776); Georgi,
„Beschreibung äller Nationen des Russischen
Reichs" (1776;; Klaproth, ,,Magazin asiatique";
Fr. Beljavskij, »Matkustus jäämerelle" (ven.
1833) ; Stepanov, ,,Jeniseiskin kuvernementti"
(ven. 1835); V. Islavin, ,,Samojedien kotoiset ja
yhteiskunnalliset elintavat" (ven. 1847); A. G.
Schrenk, ,,Reise nach dem Nordosten des Europ.
Russlands" (1848) ; M. A. Castrén, „Nordiska
re-sor och forskningar"; R. G. Latham, „Native
Ra-ces of Russian Empire" (1854) ; N. A. Abramov.
,,Berezovin seudun kuvaus" (ven. maant. seuran
„Zapiski" XII, 1857); A. Mordvinov,
..Turuhans-kin piirin vierasheimolaiset" (ven. 1860); J. N.
Kuselevskij, ,,Pohjoisnapa ja Jalmal niemimaa"
(ven. 1868); Tretjakov, „Turuhanskin piiri"
(ven. 1871) ; A. Th. v. Middendorff, „Reise in
dem Äussersten Norden und Östen Sibiriens"
(IV; 2, 1875); N. Kostrov, ,,Yleiskatsaus
kansa-tiet. tietoihin, jotka koskevat Siperiassa asuvia
samojediheimoja" (ven., Travaux du Congrès
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
