- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
739-740

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Samojedit - Samos (Susam Adasi) - Samothrake - Samotti (chamotte) - Samovaari - Sampanja, ks. Samppanja - Sampi

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Samos—Sampi

740

des orientalistes I, 1876) ; Ilenry Seebohm, „A
Vi-sit to the Valley of the Venesei" (1879); A. E.
Nordenskiöld. „Vegas färd kring Asien oeh
Europa" (1880-81) ; Grigorovskij, ,,Kuvauksia
Na-rymin piiristä" (Ven. maant. seuran
Länsi-Siperian osaston „Zapiski", 1882); B. Sostakovits,
„Narymin piirin elinkeinot" (Ven. maant.
seuran Länsi-Siperian osaston „Zapiski", 1882); W.
Radloff, „Aus Sibirien" (1884); St. Sommier,
,,Un’ estate in Siberia" (1885) ; sama, ,,Siriéni,
Ostiacchi e Samoiedi dell’Ob" (1887); D. N.
Annein, ,,Siperian tuntemisen historiaa ennen
Jer-makia" i\’en. Moskovan muinaistiet, seuran
„Trudy". 1890); Jadrintsev, ,,Siperian
vieras-heimolaiset" (ven. 1891) : A. N. Pypin, „Ven.
kansatieteen historia" (IV, ven. 1892) . V.
Bar-tenev, „Kuvauksia Obdorskin piiristä’’ (ven.
1896); A. G. Voronov, „Läntisen Siperian
ost-jaakkien ja Tomukin kuvernementin s:n
juridisia tapoja" (Ven. maant. seuran kansatiet.
osaston „Zapiski" XVIII, 1900) ; Plotnikov,
„Nary-min piiri" (Ven. maant. seuran tilast. osaston
,,Zapiski", 1901); A. A. Dunin-Gorkavits,
„To-boljskil. Pohjola" (ven. 1904); W. Ramsay, „Ein
Besuch bei den Samojeden der Halbinsel Kanin"
(Suoni.-ugr. seuran aikakausk. XXIII. 1905) ;
Ros-sija, XVI (ven. 1907); A. 2., ,,Samojedilainen
oikeus" (ven. 1908); F. J. Jackson, ,.Notes on the
Samoyads of the Great Tundra" (J. Anthr. Inst.
of Great Brit. XXIV, 1908) ; S. Patkanov, „über
die Zunahme der Urbefölkerung Sibiriens"
(Ke-leti Szemle, 1908): A. A. Borisov, „S:n luona"
(ven. 1908) ; A. V. Zuravskij, ,,Eurooppalainen
Pohjois-Venäjä" (ven. 1911) ; S. V. Kertselli,
„Bol jsezemeljskin tundralla paimentolaisten
parissa’’ (ven. 1911); J. Stadling, ,,Shamanismen i
norra Asien" (1912) ; V. J. Nagnibeda,
tilastollisia tietoja Narymin piirin vierasheimolaisten
ja muun väestön taloudellisesta tilasta" (ven.
1913); Kai Donner, „A Samoyede Epic’’
(Suom.-ugr. seuran aikakausk. XXX, 1913) ; sama,
^Eteläisten ostjaakki-s :n luona" (Joukahainen XIV.
1913); sama, ,,Kamassit, häviävä samojediheimo"
(Valvoja, 1915); sama, „Muutamia havaintoja
synnytyksistä Siperian s :11a" (Kätilölehti, 1915);
sama, ,.Siperian samojedien keskuudessa" (1915.
myös ruots.) ; G. Hatt, „Arktiske Skinddragter i
Eurasien og Amerika" (1914) ; Aziatskaja
Ros-sija (ven. 1914); F. Nansen, „Gjennem Sibirien"
(1915). K. D.

Samos (turk. Susam Adasi), saari
Aigeian-meren itäosassa, Vähän-Aasian rannikolla
vastapäätä Mvkalen-niemeä, josta sen erottaa tuskin
2 km leveä salmi; 43 km pitkä, 22 km leveä,
468 km2, 53.424 kreik.-katolista asukasta (1902;
joukossa 1,962 ulkomaalaista, joista 1,835
kreikkalaista). joiden lisäksi n. 15,000 samoslaista asuu
Vähän-Aasian mantereella. — Hedelmällisen
saaren itäosa on kumpuista, muualla on vuoria
(korkein Kerketeus 1. Iverki 1,440 m yi. merenp.).
Verraten runsasvetinen. Entiset laajat sypressi-,
tammi- y. m. metsät hävitetyt. Päätuotteet viini,
tupakka, nahat; vuorissa käyttämättömiä
mineraaleja (antimonia, lyijyä, rautaa y. m.).
Ulkomaankauppa 1911: vienti (viiniä 1,9 milj. mk.,
tupakkaa, nahkoja, savukkeita) 4,a milj., tuonti
8,i milj. mk. V. 1910 satamissa selvitettiin 0.5
milj. rek.-ton. — Tärkein kaupunki pääkaupunki
Vathy (8.000 as.). —Hallintoa hoitaa v :sta 1912

kreik. kuvernööri. S:n tulot 1910 0.8 milj. mk.,
menot hieman pienemmät. Valtiovelka 0.s« milj. mk.

E. E. K.

S:n vanhimmat asukkaat olivat kaarialaiset
ja lelegit; heidät karkoittivat saarelle asettuneet
joonialaiset. Näiden aikana S:ssa varsinkin
rakennus- ja kuvanveistotaide kukoistivat (jo
7:n-nellä vuosis. e. Kr.). S:sta oli kotoisin filosofi
Pythagoras. Polykrates (532-22) pääsi s:n
itsevaltiaaksi ja laajensi sen merivaltaa. P:n veli
Sy-loson sai sittemmin S:u valtaansa ja hallitsi sitä
persialaisena satraappina; Mykalen voiton
jälkeen 479 S. vapautettiin ja yhtyi Ateenan meri
liittoon. V. 441 saari nousi kapinaan Ateenaa
vastaan, mutta Perikles kukisti sen seur. vuonna.
Peloponnesolaissodan lopulla Lysandros valloitti
S :n; 365 se jälleen joutui ateenalaisten valtaan,
jotka karkoittivat asukkaat ja perustivat sinne
siirtolan ; vasta 322 se annettiin takaisin
sanios-laisille. V. 84 e. Kr. se yhdistettiin roomalaiseen
Aasia-provinssiin. — V. 1550 sen valloittivat
turkkilaiset; heistä saivat kreikkalaiset
vapaussodassa 1824 täällä voiton. V. 1832 S. tehtiin
Turkille veroa maksavaksi kristityksi
ruhtinaskunnaksi; Turkin hallitus nimittää ruhtinaan, jonka
tulee olla kreikkalainen. S :11a 011 täysin
järjestetty hallinto ;a n. 40-jäseninen, vuosittain
kokoontuva eduskunta. Viime aikoina on saaressa
tapahtunut liikkeitä, jotka tarkoittavat
liittymistä Kreikkaan tai täydellistä itsenäisyyttä.
V. 1912 kreikkalaiset valtasivat S:n ja pitävät
sitä edelleen (1915) hallintonsa alaisena. G. I’.

Samothrake [-n’-] (turk. Semendirek 1.
Sema-drek), saari Aigeian-meren poh joisosassa, 37 km
Thraakian rannikolta Maritzan suusta
lounaiseen; 177 km2, n. 3,500 as., enimmäkseen
kreikkalaisia. Vuorinen (Phengari 1. Saoke 1,600 m
yi. merenp.), alaston, ilman satamaa, verraten
karu. Asukkaat elävät lampaan- ja
vuohenhoi-dolla. Pääpaikka Kastro sisämaassa etelään
vanhan S. 1. Palaeopoli nimisen pääkaupungin
raunioista. — Historiassa S., joka kauan näyttää
olleen vapaavaltiona, mainitaan verraten
harvoin; kuuluisa se oli vanhalla ajalla kabeirien
(ks. K a b e i r i t) pääpaikkana. Ensimäinen S :11a
käynyt länsieuroopp. tutkija oli Conze. joka 1858
tutki koko saaren. V. 1915 englantilaiset
miehittivät S :n. E. E. K.

Samotti (ransk. rhamotte), poltettu
tulenkestävä savi. Tulenkestävät s.-t i i 1 e t ja
-sulat-timet ovat tehdyt jauhetusta s:sta käyttämällä
sideaineena tulenkestävää savea. P-o P o.

Samovaari (ven. samova’r), teekeittiö.

Sampanja ks. S a m p p a n j a.

Sampi (Acipenser sturio), kiillesuomuisiin kuu
luva kala, jonka ruumista peittävät suuret, vii-

(S.H.) Sampi.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0392.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free