- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
741-742

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sampi - Šampinjoni ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

741

Sampinjoni—Sampo

742

teen pituusriviin järjestyneet luukilvet
(kiille-suomut), joista yksi rivi on selkäpuolella, yksi
kummallakin sivulla ja kaksi vatsapuolella; pää
ou niinikään vahvojen kilpien peittämä. Pään
etuosa on venynyt kuonoksi ja hampaaton suu
on vatsapuolella, kuten haikaloilla. Kalan
selkäpuoli 011 vihreänharmaa, sivut harmaat,
vatsa-puoli valkea. Suun edessä on 4 tuntoeliminä
toimivaa viiksisäiettä. Pyrstö epämukainen,
hetero-serkkinen, ruumiin tukisolukko rustoinen. S. on
pohjakala, joka liikkuu pitkin pohjaa etsien sieltä
ravintoaan, mutta syö myöskin pikkukaloja.
Kasvaa tavallisesti 2-3 m:n pituiseksi ja 75-100 kg:n
painoiseksi; joskus on saatu 5-6:kin m pitkiä
kaloja. S. elää Atlantissa, Välimeressä,
Pohjanmeressä ja Itämeressä ja nousee täältä virtoihin
kutemaan ja talvea viettämään. S:ien sanotaan
nukkuvan talviunta virroissa, pää mutaan
painuneena, pyrstö pystyssä, kala kalan vieressä kuin
seipäät pohjassa. Suomen- ja Pohjanlahden
rannikoilta on silloin tällöin saatu s:ia. — S :n
läheisiä sukulaisia ovat s te rl et ti (A. ruthenus),
joka kasvaa vain n. metrin mittaiseksi, o s s
e-ter (A. Gucldenstcedti’), 2-4 m pitkä ja
jättiläismäinen liuso (A. lluso), joka voi tulla n. 8 m:n
pituiseksi ja 1,600 kg:n painoiseksi. Kaikki
nämä lajit elävät Mustassameressä, kaksi
ensinmainittua sitäpaitsi Kaspianmeressä. Sterletti on
joskus eksynyt Suomenlahden itäosaan ja
Laatokkaan ; tavataan myös Siperian suurissa joissa. —
S.-kalojen liha on erinomaisen maukasta; mäti,
,,kaviaari", on kallista herkkua; uimarakosta
valmistetaan syndetikon nimistä liimaa. P. li.

Sampinjoni, herkkusieni, ks.
Helttasienet.

Sampo. Kalevalan S:sta on n. puolisataa eri
selitystä yritelty, jotka eivät kuitenkaan ole
vieneet lopulliseen ratkaisuun. Alussa selitykset
perustuivat painettuun Kalevalaan lähtien jostakin
sen keskenään ristiriitaisista S:n kuvauksista ja
etsien maailman eri kielistä äänteellisiä
vastineita (ks. K. Krohn, ,,Kalevalan runojen
historia", siv. 35-39, 178-189). Uudemmissa
tutkimuksissa on otettu huomioon S.-tarun toisinnot eri
alueilla. Ruotsin suomalaismetsissä kerrotaan
Väinämöisen ja Jompaisen lähteneen
Pohjanmaalle Sammasta hakemaan. Sieltä saatiin
Sammas kiinni. Palatessa merellä Jompainen
kehoitti Väinämöistä aloittamaan virtensä. Tämä
vastasi: „viel’ on virsille varainen, Pohjanmaan
portit näkyvät". Lensipä Sammas pilveen.
-Jompainen löi miekalla kaksi varvasta Sampaalta
poikki. Joka lensi mereen, siitä tuli suolat; joka
saatiin maalle, siitä tuli heinät. Kun olisi
useampia saatu, olisi vilja tullut kylvämättä. —
Suo-menkarjalaisessa runonmuodostuksessa
Väinämöinen, Ilmarinen ja Joukamoinen lähtevät
Pohjolan riihelle ja latovat siellä laivansa täyteen
riistaa. Paluumatkalla Joukamoinen kehoit
taa Väinämöistä laulamaan „hyvän S a m m e n"
saatuansa, mutta tämä vastaa olevan liian
aikaista ilonpidoksi, niin kauan kuin ,,portit
Pohjolan näkyvät, kirjokannet kiimottavat".
Vasta uudelleen Ilmarisenkin kehoittamana
Väinämöinen laulaa. Pohjolan emäntä, joka
väki-neen on nukutettu, herää ja havaittuaan k a
r-jansa kadonneen lähtee toisella purrella
ajamaan takaa. Purren tartuttua Väinämöisen
luomalle karille, hän muuttautuu kokkolinnuksi.

Vaikka Väinämöinen häneltä iskee miekalla kaikki
muut kynnet paitsi sakarikynnen, saa hän tällä
laivan kohotetuksi ja riistan veteen kaadetuksi.—
Venäjänkarjalaisissa toisinnoissa, joita
Kalevala-laitos etupäässä noudattaa, Sampo 1. S a m p u,
jolla on kertosanana kirjokansi, kuvataan
milloin jauho-, raha- ja suolamyllyksi, joka
mereen joutuessaan yhä jauhaa suoloja, milloin
juurineen maahan kiinni kasvaneeksi ja
kaikenlaista kasvua tuottavaksi. Venäjän Karjalassa
lauletaan S:n ryöstön edellä vielä S:n takomi
nen ja sen johdantona maailmanluominen
linnunmunasta. Tämä n. s. S.-j a k s o on ollut
runkona Kalevalan kokoonpanossa. —- S. myllynä on
jo aikaisin yhdistetty (J. Grimm y. m.)
skandi-naavilaiseen lauluun Grotte-myllystä, joka
jauhoi kultaa, rauhaa ynnä onnea. Ryöstäjälleen se
viimeksi jauhoi suoloja niin paljon, että laiva
upposi mereen, joka $iitä saakka on ollut
suolainen. Molemmat tarut on johdettu
suorasanaisesta Hiidenniyllyn sadusta. — Lentävän S:n on
selitetty (E. N. Setälä, M. Varonen) tarkoittavan
aarteita vartioivaa lentävää lohikäärmettä ja
äänteellisesti yhdistetty sanaan s a m m a k k o.
Ruotsinpuolinen toisinto, johon tämä selitys
perustuu, näyttää kuitenkin toisiin verraten
typistyneen siten, että lentävä takaa-ajaja on
sulautunut ryöstösaaliiseen. — Kaikenlaista kasvua
tuottava S. on antanut aihetta S:n noudannan
ja Sämpsä Pellervoisen noudannan
rinnastamiseen ja S:n selittämiseen väännökseksi Sämpsän
kansanrunoissa tosin harvinaisesta
toisintomuo-dosta Sampsa (J. Krohn). — S:n ryöstö
riihestä, Venäjän Karjalassa merestä tai lukkojen
takaa, on verrattu päivänpäästö-runoon ja S:n
murentaminen miekalla ison hauin iskemiseen
laivaretki-runossa. Suomenkarjalaisessa
kilpa-kosinta-runossa joskus tavattavaan -säepariin:
,,hyvän Sammen saatuasi, valvatin vetäessäsi",
nojautuu S. sanan selitys S a m p i-kalaksi, jota
olisi morsiamesta vertauskuvallisesti käytetty.
Tämä vertauskuva olisi liitetty päivänpäästö- ja
laivaretki-runoista kokoonpantuun ja
muodostettuun Sammonryöstö-runoon, joka siis ei olisi
mikään itsenäinen runo (K. Krohn). — S:n
kertosanaan kirjokansi perustuvat selitykset on
hyljätty sen johdosta, että sitä on pidetty
alkuansa kuuluvana Pohjan portteihin, kuten
Suomen Karjalassa lauletaan, ja vasta Venäjän
Karjalassa S:oon liittyneenä. Kuitenkin tavataan
Suomen Karjalassakin katkelma, jossa
kirjokansi on S:n kertona. Niin ollen voisi
Sammon-ryöstö-runoa verrata skandinaavilaiseen lauluun
Hymirin kattilan ryöstöstä. Tyr jumalan sitä
kahdesti turhaan yritettyä liikuttaa, ukkosjumala
Thor sen nostaa päähänsä. Kauan aikaa he
pakenevat, ennenkuin Thoria haluttaa katsoa
taaksensa. Silloin hän näkee Hymir jättiläisen
monipäisen joukon kera takaa-ajavan, pysähtyy,
nostaa kattilan hartioiltaan ja surmaa heidät
vasarallaan. Kattilaa merkitsevänä S. olisi kenties
yhdistettävissä sanaan s a m m i o. — Luultavinta
kuitenkin on, että Sammonryöstö-runo kuuluu
niihin pakanuudenaikuisiin historiallisiin
san-karilauluihin, jotka ovat omaperäisiä ja
vastineiden puutteessa vaikeat selittää. Tosin satu
Hiiden myllystä, Sämpsä Pellervoisen runo,
päivänpäästö- ja laivaretki-runo ovat antaneet
säkeitä S.-runolle. Mutta niiden avulla ei voi koko

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0393.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free