- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
745-746

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Samuelin kirjat ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

745

hakkasi kappaleiksi amalekilaisten vangitun
Kuninkaan Agagin, jota Saul ja kansa, vastoin
vanhaa pyhää sotatapaa (n. s. heremiä),
tahtoivat säästää (1 Sam. 15). A. F. P-o.

Samuelin kirjat, nykyään kaksi V:n T:n
kirjaa, olivat vielä kirkkoisä Origeneen aikana
yhtenä kirjana. Nimensä ne ovat luultavasti
saaneet siitä, että ne osittain käsittelevät
Samuelin (ks. t.) historiaa. Mutta päähenkilöinä
niissä ovat Saul ja varsinkin David. Senvuoksi
kreikkalaisessa ja latinalaisessa V:ssa T:ssa
niitä nimitetäänkin neljästä Kuningasten kirjasta
ensimäiseksi ja toiseksi. Ettei Samuel voi olla
niiden tekijä näkyy jo siitä, että S:n kuolema
kerrotaan jo 1 Sam. 25±. Ne ovat kootut useista
eri lähteistä ja toimitetut useaan kertaan eri
aikoina. Niinpä 1 Sam. 7-2 Sam. 1 on kaksi
lähdettä (oikeastaan lälulesarjaa), jotka
arvostelevat eri lailla Saulin kuninkuutta. Niitä voi
osittain seurata S. k:n loppuun. Verraten
itsenäinen on 2 Sam. 9-20, jossa harvinaisen
hienosti ja objektiivisesti kuvataan Davidin
perhehistoriaa. Se on todennäköisesti kirjoitettu
Salomon aikana, ja jos sen tekijä on myöskin
laatinut vanhemman kahdesta ensiksi mainitusta
lähteestä, ja nuorempi lähde laadittu n. v:n 800
paikoilla, on näiden kirjojen synty lyhyesti
lausuttuna seuraava: puheenalaiset kaksi
lähdesar-jaa yhdistettiin luultavasti ITiskian aikana, siten
syntynyt teos toimitettiin uudelleen ennen
maanpakoa deuteronomionin (vrt. Pentateukki)
hengessä ja vielä ainakin kerran toistamiseen
maanpaon jälkeen. Kirjain vanhimmasta
lälide-sarjasta sanoo historioitsija Ed. Meyer: ,,on
hämmästyttävää, että sellainen historiakirjallisuus on
silloin ollut Israelissa mahdollinen. Se on
paljoa etevämpi kaikkea, mitä me muuten tunnemme
muina isitämaisesta historiankirjoituksesta". [Karl
Budde, „Die Bucher Richter und Samuel" (1890);
Rud. Kittel. „Gesch. des Volkes Israel" II2
(1909, siv. 24 25). — Kommentaareja ovat
kirjoittaneet: O. Thenius (1864), M. Löhr (1898),
Aug. Klostermann (1887), TT. Preserved Smith
(1899), Wilh. Nowack (1902), Karl Budde (1902).]

A. F. P-o.

Samum (pers. bahd-samum, arab. sambuli,
turk. sam-jeli), Etu-Aasiassa, varsinkin Kivisessä
Arabiassa joskus kesäkuukausina lännestä käsin
puhaltava kuuma, kuiva hiekkamyrsky. Se
kestää tav. pari tuntia. — Samanlaisia tuulia ovat
Afrikassa khamsin ja harmattan (ks. n.).

Samurai, entisten ruhtinaiden, daimioiden,
vasallit ja seuralaiset, joista ennen otettiin
sotilaat, upseerit ja virkamiehet; v:sta 1878 nimenä
sitsoku ks. lähemmin Japani, historia, p. 1313
ja seur. J. F.

Samusalo (= Sääminginsalo?), Pähkinäsaaren
rauhassa 1323 määrättyjä rajapaikkoja, lienee
haettavissa joko Säämingin pitäjästä tahi
Kerimäeltä, mihin 1600-luvun kartoissa on merkitty
tämänniminen paikka.

àamyl (s. o. Samuel), oik. Ben Muhamed
S. E f f e n (1 i (1797-1871), kaukaasialainen
vapau-densankari; toimi hengellisenä miehenä ja liittyi
siihen uus-sufilaiseen suuntaan, joka näihin
aikoihin syntyi Kaukaasiassa ja joka yhdisti
Dages-tanin heimot kiinteämmin toisiinsa; otti osaa
1824 venäläisiä vastaan puhjenneeseen „pyliään
sotaan’’ saavuttaen pian johtavan aseman kapi-

746

nallisten keskuudessa. Venäläisten valloittaessa
1831 Himrin vuorilinnan S. yksin, vaikka pahasti
haavoitettuna, pelastui, mikä seikka suuresti
kartutti hänen pyhyytensä mainetta; yhtä
ihmeellisesti hän pelastui Akhulgon linnoituksesta 1839.
Hänen onnistui alussa pitää hyvin puoliansa
samalla kuin luin järjesti Dagestanin heimot
jonkinlaiseksi teokraattiseksi valtioksi. Mutta
1840-luvun keskipaikoilta alkoi onni kääntyä, ja
1859 S:n täytyi antautua venäläisille. Hänet
vietiin Pietariin, missä häntä kohdeltiin
arvonannolla; sai asua ensin Kalugassa ja sittemmin
Kiovassa; kuoli pyhiinvaellusmatkalla Medinassa.

J. F.

San (it. ja esp.), pyhä (pyhimys).

San, Veikselin lisäjoki oik., Galitsiassa,
lähtee Karpaateilta, Uzsokin solan läheltä, virtaa
luoteista pääsuuntaa tehden matkalla suuren
mutkan länteen, toisen itään, laskee SQdomierziu
alapuolella Veikseliin; 490 km. Kuljettava
Przemyélistä alaspäin. — S:n luona tapahtui
syksyllä 1914 ja keväällä 1915 kiivaita
taisteluita venäläisten ja itävalta-unkarilaisten välillä.

èan (oma nimi tai 1. punong, kiinalaisten pai
1. paiyi), taka-intialainen tai- 1. thai-rotuun
kuuluva kansa, asustaa Taka-Intian sisäosissa,
Bir-massa, Siamissa, Ranskan Indo-Kiinassa sekä
Kiinan Jynnanissa. S.-kansa jakaantuu moneen
eri murteita puhuvaan heimoon. Tav. erotetaan
luoteiset (asuvat Assamista Travadiin),
pohjoiset (Jynnanin länsiosassa), itäiset
(Bir-man itäosassa) ja eteläiset s:t (Siamissa).
Rotutuntomerkeistä ja kielestä päättäen s.-kansat
lähinnä lienevät kiinalaisten sukua (vrt.
Indo-kiinalaiset). He ovat Taka-Intian
toimek-kaimpia kansoja. Harjoittavat maanviljelystä ja
karjanhoitoa ja kaatavat metsistään teakpuita.
Uskonnoltaan buddhalaisia. — S.-valtioksi
nimitetään niitä s.-kansain asumia Birman ja
Jynnanin osia, joissa kotimaiset päälliköt
hallitsevat. Jynnanissa S.-valtioita on 12 (ovat
verraten riippumattomia Kiinan hallituksesta),
Bir-massa 47. Birman S.-valtiot ovat Iravadin
itäpuolella, Sahvenin ympärillä; 176,547 km®,
1,137,444 as. (1901), joista 787.087 s.-kansaan
kuuluvaa. Englannin yliherruuden alle ne
joutuivat 1887. E. E. K.

Sana tarkoittaa kansankielessä useimmiten
lausumaa (ks. L a u s e) 1. itsenäistä semeemiä
(ks. t.), kuten lupausta (esim. ,,Miehen s.
miehen kunnia"), sanomaa (esim. „Kyllä s.
leviää") tai (monikko s:t) loitsua (jousen-,
karhun-, rihmasanat, hevosen pureman s:t) tai
puhetta yleensä (,,Ei köyhän sanaa uskota, ellei
hän kiroa"). Usein s. tavallisessa puheessa
tarkoittaa lomattomalla kirjain jaksolla merkittyä
morfeemia, niin että Aleksanterin katu on kaksi
„sanaa", mutta Aleksanterinkatu käsitetään
yhdeksi. Varsinaisessa kieliopin käsitepiirissä
s. on usein sama kuin paradigmi (ks. t.).
kun esim. puhutaan kirves s:n eri ..muodoista":
kirveen kirvestä kirveitä j. n. e. Toisaalta näistä
kutakin, kun ne lauseessa esiintyvät, pidetään s:iia.
Tämmöisenä s. on kieliopin käsitteistä vaikeimpia
määritellä; sitä on koetettu sekä äänne- että
muoto- ja merkitysopin kannalta, mutta
tyydyttävään tulokseen pääsemättä (Noreen, „Värt
språk" VII, 36-57). Sellainen määritys kuin
esim.: s. on kielen äänne (aa■ = kirjain a), äänne-

Samuelin kirjat—Sana

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0395.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free