- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
749-750

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sanakorko ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Sanakorko—Sananlasku

750

kielelle. Yksikielisistä ovat tieteellisesti
tärkeimpiä n. s. historialliset s :t, esim. Szarvasiii
ja Simouyi’n ,.Magyar liyelvtörténeti szötär"
1889-93), vielä keskeneräiset Södervallin ,,Ordbok
öfver svenska medeltidsspråket" (v :sta 1884),
„Ordbok öfver svenska språket, utgifven af
Svenska akademien" (v:sta 1893) ja
„Thesau-rus linguæ latinæ" (v:sta 1900), jotka kielen
vanhemmista muistomerkeistä poimituilla otteilla
osoittavat paradigmien varhaisemmat muodot ja
merkitykset kehityksen mukaisessa
järjestyksessä; etymologiset s :t (esim. Kluge,
„Ety-mologisches Wörterbuch der deutschen Sprache",
8 ;s pain. 1915), joissa uusimpain tutkimusten
mukaan lyhyesti esitetään paradigmin (t. sanan)
alkuperä, lähteet ja sukulaisuussuhteet (ks. E t
y-m oi o gi a), tavallisesti edellyttäen paradigmi
lukijalle muuten jo tunnetuksi; sekä
vertailevat s:t, jotka etymologisesti esittävät
sukulaiskielten yhteistä sanavarastoa (esim.
indoeurooppalaisten kielten alalla Fick,
,,Vergleichen-des Wörterbuch der indogermanischeu Sprachen"
I-IV, 4 pain. v:sta 1890; suomalais-ugrilaisten
kielten alalla: Budenz, ,,Magyar-ugor
összeha-sonlftö szötär", 1873-81, ja Donner,
,,Vergleichen-des Wörterbuch der Finniseh-Ugrischen Sprachen"
I-III, 1874-88). Tärkeitä ovat
kielentutkimukselle myöskin n. s. m u r r e s a n a k i r j a t, jotka
esittävät pienemmän tai laajemman kielialueen
viljelemättömän puhekielen, n. s. ,,kansankielen",
paradigmi- ja sanavaraston, käyttäen selittävänä
kielenä tavallisesti vastaavaa kirjakieltä, esim.
Vendell, „Ordbok över de östsvenska dialekterna"
(1904-07); Feilberg, „Ordbog over jyske
almues-mål" (v:sta 1886): Szinnyei, ..Magyar
Täjszö-tär" (1893, 1897-1901). —’ Erikoislajina
mainittakoon paikannimikirjat, jotka ovat
joko deskriptiivisiä (esim. Rosenberg,
,,Geo-graphiskt-statistiskt handlexikon öfver Sverige",
1882-83, ja laaja-alainen „Ritters
Geographisch-statistisclies Lexikon", Joh. Penzlerin toimittama
9:s painos 1905-06; Rygh, „Norske elvenavne",
1904), historiallisia (esim. O. Rygh, „Norske
Gaardnavne" I-IV, 1897-1900) tai’ etymologisia
(esim. E. Hellquist, ,,St.udier öfver de svenska
sjönamnen, deras härledning och historia",
1903-06). Erilaisista eri kielten sanakirjoista ks.
asianomaisia kieliä koskevia erikoisartikkëleita.

Suonien kielen vanhimmat s :t, nim. Ericus
Schroderuksen (ks. t.) ja Ilenricus Florinuksen
(ks. t.), olivat toista järjestelmää, nim.
nykyaikuisten „tulkki"- 1. ,,parlööri"-sanastojen
tapaisia sana- ja lausekokoelmia, joissa kieliaines oli
järjestetty jokapäiväisiä kielenkäyttötarpeita
myöten ja joilla oikeastaan tarkoitettiin ajan
koulukielen, latinan, taidon edistämistä opiskelevain
kesken. Seuraavat, nim. D. Jusleniuksen (ks. t.)
suomalais-latinais-ruotsalainen ja K. Renvallin
(ks. t.) suom.-latinais-saksalainen. olivat s:ina
tärkeämmät, varsinkin jälkimäinen. Suurin tähän
asti julkaistu suonien kielen s. on E. Lönnrotin
(ks. t.) „Suomalais-ruotsalainen sanakirja", johon
v. 1886 vielä ilmestyi A. TT. Kallion toimittama
..Lisävihko". Suurten yksikielisten suomen kielen
(vanhemman ja uudemman kirjakielen sekä
kansankielen) s:in toimittamisen ja julkaisemisen
i~n Suomalaisen kirjallisuuden seura v. 1896
silloisen sihteerinsä. maist. F. W. Rothsténin,
aloitteesta ottanut tehtäväkseen; niitä varten on prof.

E. N. Setälä laatinut ohjelman (ks. Suom. kirjall.
seuran Keskustelemukset v. 1895-96, ss. 89-96:
Suomi III 13). Työ on vasta ainesten keruun
asteella; enimmän on aineksia koossa vastaista
,,kansankielen sanakirjaa" varten. E. A. T.

Sanakorko ks. Korko.

Sanaleikki, samalta kuuluvien, mutta
merkitykseltään eroavien t. vastakkaisten sanojen
asettaminen rinnakkain. Esim.: Lemmenkateus
on intohimo, joka lempien kadottaa, mitä
innokkaasti himoaa (saks. Eifersucht ist eine
Lei-denschaft, die rait Eifer sucht, \vas Leiden scliaff*
[Schleiermacher]); Moni laitos kiitollinen, moni
kiitos laitollinen.

Sanaluokat 1. puheenosat, kiel.op., ne
ryhmät, joihin kielen sanavarasto vanhan tavan
mukaan jaetaan. Jos silmällä pidetään etupäässä
taivutusta, niin s :ia saadaan kolme: nominit,
verbit ja partikkelit, jos etupäässä
merkitystä, niin s:ia on yhdeksän:
substantiivit, adjektiivit, lukusanat,
pronominit, verbit, adverbit, post- ja
pre-positsionit, konjunktsionit ja
inter jektsio n it. Tavallisimmin molemmat
jaot yhdistetään siten, että jälkimäisen neljä
ensimäistä ryhmää yhdistetään nomineiksi ja neljä
viimeistä partikkeleiksi. S:ien rajat eivät
kuitenkaan ole jyrkästi määrättävissä. Eräissä kielissä
voi sama sana olla substantiivi, adjektiivi, verbi
ja adverbi riippuen kokonaan sanan käytännöstä
lauseessa. Verbien infinitiivit ja partisiipit ovat
oikeastaan nomineja (edelliset substantiiveja,
jälkimäiset, adjektiiveja), samoin sellaiset monikon
3 persoonan muodot kuin antavat (oikeastaan
monikko sanasta antava), imperatiivi se! sekää!
(alkuaan pronomini) j. n. e. Monet partikkelit ovat
alkuaan yksityisiä nominien tai verbien
taivutusmuotoja (esim. noin, kantta, näet), mutta joskus
taas voidaan nominienkin tapaan käyttää
partikkeleita (esim. poikkioja, suottaherra, rikki on
rikki). — Ne perusteetkaan, joille jako s:iin on
rakennettu, eivät ole jyrkästi loogilliset, ja
jaoi-tus tuntuu senvuoksi osittain mielivaltaiselta.
Niinpä lukusanat ja pronominit eivät oikein sovi
substantiivien ja adjektiivien
rinnakkaiskäsit-teiksi, koska ne molemmat ovat osaksi
substantiiveja. osaksi adjektiiveja. Toiselta puolen jos
nominien piirissä lukusanat ja pronominit
erotetaan eri ryhmiksi, olisi samoin tehtävä
adverbienkin piirissä, koska esim. hyvin, kahtia ja
tänne ovat toisiinsa samassa suhteessa kuin hyvä,
kaksi ja tämä. [Hermann Paul, „Prinzipien der
Sprachgeschichte". j A. K.

Sananjalka ks. Pteri s.

Sananjalkaiset (Polypodiaceæ), lajirikkain (n.
2,800 lajia) saniaisheimo, ainoa meikäläinen
varsinaisten saniaisten joukossa. Eroaa toisista
heimoista m. m. siinä, että itiöpesäkkeessä on
epätäydellinen, pystysuora rengas ja että itiöpesäke
avautuu poikittaisraolla. Yleisiä sukuja
Polypo-dium, Pliegopteris, Pteris, Polystichum, Aspleninrn
y. m. K. L.

Sananlasku, lyhyt ytimekäs, usein muodoltaan
erikoisesti kärjistetty, kuvaannolliseen asuun
puettu lauselma, joka on syntynyt kansan
keskuudessa ja on, tai ainakin on joskus ollut, yleiseen
käytetty ja hyväksytty laajoissa piireissä. S:n
pohjana on tavallisesti joku käytännöllisen elämän
yksityiskokemus, joka on laadultaan havainnolli-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0397.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free