- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
755-756

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sanchez ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

755

Sandefjord—Sandrart

,.La roche aux mouettes", suom. y. m.), jotka
saavuttivat suurta suosiota. Useista
romaaneistaan hän on muodostanut näytelmiä. II. Kr-n.

Sandefjord, kaupunki Etelä-Norjassa,
Jarls-herg ok Lärvikin amtissa. Larvikista koilliseen
rautatien varrella kapean. 10 km pitkän S.-vuonon
perukassa; 5.199 as. (1910). — Harjoitetaan
valas-öljy-, puutavara-, tupakka y. m. teollisuutta.
Pääelinkeinona ou kuitenkin valaanpyynti. S.
omistaa puolet Norjan koko valaanpyytäjälaivastosta,
101 alusta. 75.577 rek.-ton. brutto (1912); S:n
valaanpyyutiyhtiöiden pääoma on 22 milj. mk.
Valaanpyyntiä harjoitetaan pääasiassa eteläisillä
merillä ja Etelä-Jäämerellä. Merenkulku myös
huomattava. Koko S:n laivasto käsitti 1912
138 alusta, 87,343 rek.-ton. netto (98 höyryalusta,
56.413 rek.-ton. netto); se on tonnimäärältään
Norjan neljäs. — Suosittu kylpylä. — S :sta
harjoitettiin melkoista puutavarainvientiä jo
1300-luvulla. S. alkoi kehittyä vasta kylpylän
perustamisen (1836) ja rikkilähteiden löytämisen
(1838) jälkeen. Sai kauppakaupunkioikeudet 1845.

E. E. K.

Sandels, Johan August (1764-1831),
kreivi, ruots. sotilas, valtiomies. S. astui
nuorena sotilasuralle, siirtyi
palveltuaan ensimäiset
so-tilasarvoasteet synnyinmaassaan Suomeen 1785.
Oltuaan Suomen
aatelis-lipun suomalaisen
komppanian ratsumestarina S.
tuli 1787 Karjalan
ra-kuunarykmentin majuriksi, oli mukana
Kustaa III:n sodassa
Venäjää vastaan 1788-90, jonka
jälkeen yleni everstiksi ja
määrättiin 1803 Savon
jääkäri rykmentin päälliköksi.
Suomen sodassa 1808 S:n
rykmentti kuului
Cronstedts osastoon ja hänen
oli pakko seurata Savon brigadia sen peräytyessä
Oulua kohti. Mutta huhtikuussa S. nimitettiin
viidennen brigadin päälliköksi, ja nvt, kun hänelle
avautui laajempi toiminta-ala, hän osoitti
oivallisia päällikönominaisuuksia. Suomen armeian
palausretken alettua S. lähti etelään päin ja
hänen joukkonsa ottivat monien kahakoiden
jälkeen Kuopion valtaansa toukokuussa. Tämän
jälkeen hän johti Savossa pikkusotaa taitavasti
ja toimekkaasti; hän tai hänen alipäällikkönsä
ryhtyivät kahakoihin milloin missäkin vihollisen
kanssa, ottivat heiltä muonavaroja tai vankeja
ja karkoittivat viholliset melkein koko Savosta.
S:n täytyi kuitenkin vihollisten saatua
apujoukkoja peräytyä ylivoiman edestä Toivalan salmelle,
missä hän asettui lujaan asemaan ja piti
puoliaan yli kolme kuukautta. Yhä suuremman
ylivoiman ahdistamana ja pääarmeian uudelleen
peräytyessä S:kin vetäytyi myöhemmin syksyllä
pohjoisemmaksi, mutta peräytymisretkellään hän
vielä löi viholliset Koljonvirralla lokakuussa.
Sittemmin S. ylipäällikön määräyksestä yhtyi
joukkoineen pääarmeiaan. V:n 1809 kuluessa hän
otti osaa taisteluihin Ruotsin puolella venäläisiä
vastaan. Korotettiin sam. v. vapaaherraksi ja
sai pian senjälkeen korkeita sotilasvirkoja. Oli

(SH.) J. A. Sandels.

mukana Napoleonia vastaan käydyissä sodissa
saavuttaen mainetta ja sai lopulta ruotsalaisten
joukkojen ylipäällikkönä tuoda nämä joukot
kotimaahan. Korotettiin 1815 kreiviksi, nimitettiin
1818 kenraaliksi ja määrättiin Norjan
käskynhaltijaksi, jossa toimessa oli v:een 1827,
suorittaen menestyksellä vaikean tehtävänsä. Korkein
sotilaallinen kunnianosoitus, sotamarskin arvo,
tuli S:n osaksi 1824. K. W. R.

Sanders [za-], Daniel (1819-97), saks.
kielentutkija, on julkaissut etupäässä nykysaksan
kieltä käsitteleviä sanakirjallisia teoksia (m. m.
oikeinkirjoitus-, synonymi-, sitaatti- sekä
vierasperäisten sanojen sanakirjan). Hänen tärkein
työnsä on suuri kolmi-osainen „Wörterbuch der
deutschen Sprache" (liitteenä siihen
,,Ergänzungs-vvörterbuch"), johon on kerätty runsaasti
aineksia etenkin 18:nnen ja 19:nnen vuosis.
kirjallisuudesta; ainesten käsittely jättää kuitenkin,
varsinkin merkityksen kehitykseen nähden,
toivomisen varaa. II. S-hti.

Sandhamn ks. Santahamina.

San Diego [■<’/-], kauntin pääkaupunki
Yhdysvalloissa, Kalifornian valtion lounaiskolkassa
15 km Meksikon rajalta S. D:n-lahden
pohjoisrannalla rautatien varrella; 39,578 as. (1910;
1900: 17,700 as., joista 3,768 ulkomailla
syntyneitä). — Pääelinkeinona on hedelmäin
(appelsiinien, sitruunain, viinirypäleiden y. m.) vii
jely. Valimoita, sahoja. Teollisuuslaitosten
valmistusarvo 24.6 milj. mk. (1909). —
Sähköraitio-tie. — Satama erinomainen, syvennetty 9 m
syväksi ; Yhdysvaltain laivaston liiiliasema.
Ulkomaankauppa verraten pieni, 1912 arvoltaan
11.2 milj. mk. — Seudun tavattoman tasainen
ilmasto ja viehättävä luonto houkuttelevat paljon
väkeä S. D:n moniin sanatorioihin. — Kaupungin
luona Point Lomalla on teosofinen ,,Universal
brotherhood"-laitos. — S. D:n kohdalle
perustettiin 1769 fransiskaanien lähetysasema, ensimäi
nen valkoisten uutisasutus Kaliforniassa.

E. E. K.

San Domingo ks. Santo D o m i n g o.

Sandomir 1. Sandomierz ks. S ? d o

m i e r z.

Sandow, Eugen (s. 1870-luvulla),
saksalaissyntyinen, nykyään Englannissa asuva kuuluisa
atleetti. S. keksi 1890-luvulla
voimistelujärjestel-män, joka erittäin tehokkaasti voimistaa ja
paisuttaa ruumiin lihaksia ja jonka liikkeet ovat
yksinkertaiset ja kohdistuvat rajoitettuihin
lihasryhmiin kerrallaan. Ne suoritetaan punnusten tai
kumihihnojen avulla hitaasti, antagonistilihasten
vastustaessa, ja asteittain vaikeuttamalla
ohjelmaa. Kl. 17. S.

Sandrart [zand-J, Joachim von (1606-88).
saks. taidemaalari, vaskenpiirtäjä ja
taidekirjai-lijå, syntyisin Frankfurt am Mainista. Opiskeli
Utrechtissä maalausta ja vaskenpiirtoa m. m.
G. Honthorstin johdolla, jonka kanssa lähti
Englantiin ja sieltä 1627 Italiaan, missä hän
maalaustensa ohella (esim. paavi Urbanus VIII :n
muotokuva) valmisti piirustukset m. m. teoksiin
„Itinerarium Italiæ" (kirjoittanut M. Zeiler)
ja „Archontologia cosmica" (kirj. Gottfried).
S. asui loppuikänsä Nürnbergissä (akatemian
johtajana v:sta 1674). Hänen maalauksistaan, jotka
ovat tehdyt Honthorstin, h oli.
muotokuvamaalarien. Rubensin ja etenkin Italian taiteen tyyliin,

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0400.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free