- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
759-760

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sanduddin tapettitehdas ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

759

San Franciscon-lahti —Sangallo

760

(S H ) Yleiskuva San Franciscon maailmannäyttelystä 1915.

loi poroksi kaupungin varakkain koillisosa,
liikekeskus Market Streetin ympärillä, miljonäärien
asuma Nob hill, sen juurella oleva kuuluisa
kii-nalaiskortteli (joka rakennettiin uudelleen
terveydellisissä suhteissa parannettuna 1910) y. m.,
kaikkiaan n. 28,000 rakennusta arvoltaan 525
milj. mk. Lisäksi tuhoutui niin paljon muuta
omaisuutta, että koko vahinko arvioitiin
1,750-2,500 milj. mk :ksi. Ennen häviötä suurin osa
rakennuksista oli puusta, jotavastoin raunioista
nopeasti kohonnut uusi kaupunki on rakennettu
parhaasta päästä rautabetonista;
arkkitehtuurissa on silmiinpistävänä vanha esp.-maurilainen
luostarityyli. Huomattavia uudestaan
rakennettuja tai korjattuja rakennuksia: kaupungintalo
(25 milj. mk.), oikeushalli, tulli, posti, Pyhän
Ignatiuksen kirkko ja kollegi (täyttävät
kokonaisen korttelin), dominikaanien kirkko ja kollegi
(yhtä laajat), Palace-hotelli (1,200 huonetta),
Phe-lan niminen liikepalatsi, Kalifornian pankki,
Alaskan kauppapankki, ensimäinen
kansallispankki, „Chronicle"- ja „Call"-lehtien palatsit
y. m. m. Oppi- ja sivistyslaitoksia: valtion
Universityn lainopillinen, lääket., hammaslääket.,
kemiallinen ja farmaseuttinen osasto, Cogswellin
polyteknillinen kollegi, Wilmerdingin
teollisuus-koulu, Kalifornian koneteollisuuskoulu, S. F:n
taideopisto, yleinen kirjasto (ennen tulipaloa
165,000 nid.), Adolph Sutron lahjoittama kirjasto
(ennen tulipaloa 200,000 nid.), teollisuus- ja
kauppakirjasto, Kalifornian tiedeakatemia y. m.

Kallis liikeyhtevs Atlantin valtamerelle on
Panaman kanavan avaamiseen asti ehkäissyt S. F:n
monien taloudellisten mahdollisuuksien täyttä
kehitystä. Siitä huolimatta S. F:n teollisuus
(valmistusarvoltaan 689 milj. mk. 1909;
sokeritehtaita, konepajoja, kirjapainoja,
teurastuslaitok-sia y. m.) ja varsinkin sen kauppa ovat sangen
huomattavat. Kauppaa käydään etupäässä Ison
valtameren ympärillä olevien maiden, mutta
myöskin Euroopan kanssa. V. 1909 S. F:n satamassa
selvitettiin 9.9 milj. rek.-ton., josta suurin osa
rannikkoliikenteessä (tiliv. 1912-13 ulkomaisessa
liikenteessä 2.s milj. rek.-ton.; seitsemässä
Yhdysvaltain kaupungissa ulkomainen liikenne on
suurempi). Tärkeimmät kauppatavarat ovat
puutavarat, vilja, jauhot, hedelmät, kala, tee, kahvi.
Ulkomailta tuonti 1912 arvoltaan 307 milj., vienti
254 milj. mk. (S. F. on Yhdysvaltain kahdeksas
ulkomaankauppakaupunki). — Taaja
sähköraitio-tieverkko; sähkövoima saadaan Sierra Nevadalta
225 km:n päästä. — Ensimäisen asutuksen nyk.

S. F:n paikalle perustivat 1776 f
ransiskaaniniun-kit. Samaan aikaan sinne sijoitettiin esp.
sotilasvartiosto, presidio. Niiden ympärille syntyi
vähitellen pieni kaupungintapainen, jota
nimitettiin Yerba Buenaksi; 1830-luvulla sitä ruvettiin
nimittämään S. F:ksi. Suurien kultalöytöjen
johdosta 1848 ja 1849 S. F:sta tuli suunnattomien
kullanetsijäparvien pääasemapaikka. Olot olivat
kauan aikaa täydellisessä epäjärjestyksessä (esim.
1855 surmattiin 583 henkeä) ja kansalaisten oli
pakko liittyä vigilance committee nimellä
tunnetuiksi seuroiksi rikoksellisten ainesten kurissa
pitämiseksi. Kultakautta muistutti liopeakausi
1859-77. Vasta myöhemmin S. F:n kehitys sai
varmemman pohjan, joka lopullisesti on
vakaantunut Panaman kanavan valmistumisen kautta
1915. Tapauksen johdosta S. F:ssa sam. v.
pantiin toimeen suuri maailmannäyttely. — S. F.
on kiinalais- ja japanilaisvastaisen kiihotuksen
pääpesä Yhdysvalloissa. — Suomen
merimieslähetyksellä on S. F:ssa asema v :sta 1890
(ensimäi-senä merimiespappina toimi Matti Tarkkanen).
Se on tehnyt tärkeätä työtä Kaliforniassa
käyvien suom. merimiesten ja siellä asuvien
tuhansien siirtolaistemme sielunhoitajana ja vanhojen
kotimaahan liittävien siteiden vahvistajana.
Kaikkiaan suom. S. F:n merimieslähetyksen
25-vuotisena toimintakautena on pidetty 8,983
jumalanpalvelusta, joissa on ollut 286,000 kuulijaa.
Merimiesten ja siirtolaisten rahoja on aseman
välityksellä kotimaahan lähetetty Smk. 1.733.402,
jonka ohella on talletettu Smk. 2.265,241.
Meri-miehille ja siirtolaisille osoitettuja kirjeitä on
toimitettu perille 75.597 kpl. E. E. K.

San Franciscon-laliti [sanfransVskoun-J ks.
San Francisco.

Sanga ks. Z e e b u.

Sangallo [-{ia’-], d a, firenzeläinen
renesanssin-aikainen taiteili ja- ja arkkitehtisuku. 1. G i
u-liano da S. (1445-1516), joka m. m. on luonut
Firenzessä S. Spiriton viehättävän, 8-ktilniaisen
sakastin ja hienon Palazzo Gondi’n (1490).
Roomassakin S. oli monipuolisesti toimiva ja johti
jonkin aikaa Pietarinkirkon rakennustöitä. —
2. Antonio da S. van h. (1455-1534). edellisen
veli ja. kuten tämäkin, aluksi kuvanveistäjä. S:n
päätöitä on Madonna di S. Biagio
Montepulcia-nossa, ristinmuotoinen kupolirakenne, jonka
carn-panileista vain toinen valmistui. Ahkeraan
käy-j tettynä linnoitusarkkitehtina (Civitä Castellana
y. m.) S. otti Roomassakin osaa Castel S. Angelon
töihin. — 3. Antonio da S. nuor. (1483-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0402.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free