Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sankt Gallen ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
771
Sankt Gotthardin rata—Sankt Jan
772
(S.H.) St Gotthardin radan suuren tunnelin pohjoispilä
Göschenenissa.
S.H.) Palanen St. Gotthardin rataa Alppien etelärinteeltä
(Monte Piottino).
poikki rakennettiin polku ja 1820-24 ratastie) oi
lut tiirkein kulkutie Keski- ja Poli jois-Euroopan
sekä Italian välillä; ennen rautatien rakenta-
mista sen kautta kulki vuosittain 60,000-70,000
matkustajaa (nyk. "sitä vuosittain käyttää 10,00;)-.
12.000 henkeä), joita varten solaan rakennettiin
majatalo (ensimäinen liospiz mainitaan 1331) jn
pari hotellia. — Vv. 1872-80 vuoriryhmän liipi
Göschenenistä Airoloon puhkaistiin 15 km pitkä
tunneli (korkeus 1,109-1,145 m yi. merenp.) S.
G:n rataa varten, joka 1882 avattiin
liikenteelle. Radan rakensi yhtiö, joka Italialta, Sak
saita ja Sveitsiltä sai 119 milj. mk:n
avustuksen. Radalla on 80 tunnelia ja galleriaa sekä
324 siltaa (joiden jänneväli on vähintään 10 m).
Liikenne radalla 1908 oli 642,544
matkustaja-sekä 883,692 ton.-km 1 rata-km:iä kohti; tulot
olivat 29.2 milj., liikennemenot 21.g milj. mk.
V. 1909 Sveitsin valtio käyttäen rakennusmyönny
tykseen sisältyvää oikeuttaan lunasti radan. —
S. G;n radan taloudellinen merkitys Italialle. Sveit
sille ja Saksalle on arvaamaton. — S. G. onv:sta
1S85 alkaen lujasti linnoitettu (kustannukset yli
40 milj. mk.). — 2. ks. Szent Gotthärd.
E. E. K.
Sankt Gotthardin rata ks. Sankt
Gotthärd.
Sankt Helena (Saint Helena), Englannille
kuuluva saari Atlantin valtameressä.
15°54’-16°1’ et. lev. ja 5°38’-5°47’ länt. pit.. 1,863 km
Afrikasta. 3.562 km Brasiliasta; 122 km*, 3,722
as. (1912). — S. H., joka jyrkkärantaisena
(180-300 m) kohoaa 4.000 m syvästä valtamerestä 823
m:iin yi. merenp., on kokonaan tuliperäistä
syntyä, ollen suuren, eteläosassaan mereen vaipuneen
kraaterin pohjoisreuna. Ilmasto terveellinen,
kaakkoispasaatin lauhduttama; vuotuinen
sademäärä 750-1.250 mm. Alkuperäiset metsät liävi
tetyt. Maaluurankoiset puuttuivat kokonaan,
jotavastoin S. H:n hyönteisfauna on runsas ja
harvinaisen endeeminen (203 kovakuoriaislajista
on 128 endeemistä). Löydettäessä saari oli asu
maton; väestössä aas., a fr. ja euroopp. aineksia
sekaisin. Asutus säännöllisesti vähenemässä 1870
luvulta alkaen (1861: 6.860 as.). S. H:n ennen
suuri merkitys Intian-purjehtijain kivihiili- ja
muonitusasemana kadonnut Suezin-kanavan
avaamisen (1869) ja ruokavarain säilytystapa in pa
rannuksen johdosta. Harjoitetaan karjanhoitoa.
Uuden-Seelannin pellavan viljelyä ja kalastusta.
Ulkomaankauppa: tuonti (ravinto- ja
polttoaineita, kankaita y. m.) arvoltaan l.i milj.,
vienti 0,i5 milj. mk. (1912). Saaren
pääkaupungissa ja ainoassa satamassa selvitettiin (sam. v.)
0..17 milj. rek.-ton. Kaapeli Kap-kaupunkiin ja
Kap Verden-saarille. — Hallinnollisesti S. H. on
kruununsiirtomaa, etunenässä kuvernööri.
Siirtomaan tulot 252.000 mk. (josta
valtakunnan-avustusta 50.000 mk.), menot 237,000 mk. (1912).
— S. II :11a asuu anglikaaninen piispa. — S. II:n
löysi port. Joào de Nova 1502. V. 1645
hollantilaiset ja 1660 englantilaiset ottivat saaren hai
tuunsa. S. H :sta Napoleonin
karkoituspaik-kana ks. Napoleon T. Buurisodan aikana
saarella oli suuri vankileiri. E. E. K.
Sankt Jan (Saint-Jean, Saint John).
Tanskalle kuuluva saari Länsi-Intiassa, Virgin
island-ryhmässä, 5 km itään Sankt Thomas-saaresta:
55 km2, 941 as. (1911; 1841: 2,555 as.),
neeke-reitä. — Vuorinen (korkein kohta 387 m yi.
merenp.), enimmäkseen metsien ja pensaikkojen
peittämää. Ennen orjain vapauttamista (1848) kukois-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
